Kun roolit elokuva- ja tv-puolella vähenivät ja loppuivat kokonaan, Iikka Forss haki ”raivopäisesti” kaikkia mahdollisia muita töitä puolen vuoden ajan. Turhaan. Se kertoo jotain ajastamme.

Lopulta tärppäsi ja Forss sai työn ruokakaupasta. Sekin on nykyään muodikas niin sanottu nollatuntisopimus, mutta se sopii hyvin keikkoja etsivälle näyttelijälle.

Forssin tunnetuimpiin rooleihin kuuluu Ylen Modernit miehet -sarjan pihi Matti. Kysyimme Forssilta kahdeksan kysymystä rahasta ja tietysti sen, muistuttaako hän tuota raivostuttavan rakastettavaa nuukailijaa myös siviilissä.

Ensimmäinen rahaan liittyvä muistosi?

Muistan hämärästi sen, kun minulle avattiin tili osuuspankkiin Ylistarossa. Pankilla oli toimipiste Ylistaron Kitinojan kylällä, josta äitini on kotoisin. Oman tilin saaminen tuntui jännittävältä.

Toinen on se, että isoisä osti meille lapsenlapsille aina uusien ilmestyvien kolikoiden keräilylaatat. Hän myös säästi pennejä, jotka minä perin. Nyt minulla on kotona noin 30 kiloa pennejä lasipulloissa Sally Albatross -putkikassissa.

Milloin ansaitsit ensimmäisen kerran omaa rahaa?

Olin vanhempieni firmassa töissä. Heillä oli iso kauppapuutarha. Aloitin siellä nurmikonleikkauksella 13-vuotiaana ja myöhemmin tein aivan kaikenlaista ruukuttamisesta varastohommiin ja lopulta kuorma-autolla ajoon.

Meillä tehtiin pääsääntöisesti töitä rahan eteen. Minä ja sisarukseni emme saaneet viikkorahaa, ellemme tehneet kotitöitä. Jokaisen nimi oli kalenterissa ja päivälle merkityt tehtävät hoidettiin. Se oli selkeä systeemi. Toki sitä joskus tuli saatua rahaa ilman vastinetta.

Millaisia omaan talouteen liittyviä suunnitelmia sinulla oli?

Nuorena pidin melko tarkkaa kirjaa tuloista ja menoista, kun raha mopoiässä alkoi kiinnostaa. Olin 15-vuotias vuonna 1992, ja muistan, kuinka silloin käytin kesäkuussa yli 3200 markkaa äänilevyihin. Suuri osa niistä on edelleen tallessa. Laskin tarkkaan, kuinka paljon töitä piti tehdä yhden levyn eteen ja sitten tein.

En varsinaisesti koreillut vaatteilla, vaan rahaa kului festarilippuihin, keikkoihin ja kulttuuriin eri muodoissa.

Isompia suunnitelmia ei ollut. Aikuisuuden kynnyksellä mietin kyllä opiskelijan mahdollisuuksia saada asuntolainaa, mutta en ajatellut säästämistä kovin aktiivisena toimintana.

Elämän eläminen tuntui tärkeämmältä kuin tulevaisuuden yksityiskohtainen suunnitteleminen. Tietty määrä rahaa antaa vapautta, mutta liika rahan miettiminen voi kääntyä itseään vastaan.

Miten käytät rahaa?

Silloin kun taloudellinen tilanne on parempi, käytän vapaammin rahaa kahviloihin tai teen jonkun heräteostoksen. Käytän rahaa myös toisten hyväksi, tarjoan kahvit tai ruoat, ja olen minä joskus maksanut vieraan mummon ostoksetkin kassahihnalla, kun hänen lompakkonsa oli unohtunut minne lie.

Ajattelen, että universumi muistaa, kun tekee hyviä tekoja. Hyvän teon ei tietenkään tarvitse olla rahallinen, vaan lempeä katse tai hymykin ovat sellaisia.

Mitä olet halunnut opettaa rahasta omille lapsillesi?

Olin kerran menossa Turkuun työkeikalle ja odotin eräässä ravintolassa ruokaa ennen lähtöä. Poika lähetti viestin ja kysyi, voisinko siirtää hänelle rahaa. Olin jo siinä kuussa siirtänyt mielestäni aivan tarpeeksi ja ajattelin, ettei tämä näin voi jatkua.

Samainen ravintola haki juuri silloin työntekijöitä, joten otin kuvan tiskillä olleesta työpaikkailmoituksesta ja lähetin sen pojalle viestin kanssa: ”Tässä on sinulle rahaa”. Taisin myös siirtää oikeaakin rahaa.

Hän haki sinne töihin ja sai paikan. Myöhemmin, kun hän asui Berliinissä, hän sai aiemman työkokemuksen perusteella vuoropäällikön paikan paikallisesta ravintolasta, vaikka ei juuri osannut saksaa.

Modernit miehet -roolihahmosi Matti on nuuka ja laskelmoiva kaveri. Onko teissä samaa?

Kysyn aina hinnan ja seuraan alennuksia. Pidän silmää miellyttävistä asioista, erityisesti kodin sisustukseen liittyvistä. Sellaisen nähdessäni kysyn itseltäni sarjan kysymyksiä: toisiko se iloa, tarvitsenko sitä ja kestäisikö se seuraavat kymmenen vuotta? Mietin myös, voisiko se tulla alennukseen.

Etsin esimerkiksi kaksi vuotta olohuoneen mattoa. Lopulta löysin kauniin ja laadukkaan, ja ajoitin ostamisen niin, että sain sen 15 prosentin alennuksella. Ostan tarpeeseen ja riittävän laadukasta tavaraa, joka kestää ja jonka voi tarvittaessa korjata.

Matti-roolihahmoni on ehdottomasti pihimpi. Matilla säästäväisyys menee ihan eri tasolle ja on jo lähes elämänfilosofia, mutta kyllä rooleihin aina valuu jotain omasta itsestä. Tunnistan kyllä itsessäni tiettyä harkitsevaisuutta ja pientä nuukailuakin.

Mikä ostoksesi on tuottanut eniten iloa, ja mikä on ollut pahin pettymys?

Pettymyksiä tulee harvoin, koska olen niin harkitseva. Paras ostos on ollut sänky, joka oli myös yksi kalleimmista hankinnoistani. Maksun hetkellä kuvittelin, että osuuspankin pankkiholvissa kävi varmasti pyörre.

Satsasin hyvinvointiini ja ostin sängyn, jonka hinnalla olisi saanut auton.

Ennen sängyn ostoa nukuin sattuneista syistä melkein neljä vuotta patjalla, ensin parvella ja seuraavassa asunnossa lattialla. Lopulta satsasin itseeni ja hyvinvointiini ja ostin Unikulman sängyn. Sillä hinnalla olisi saanut henkilöauton. Se on kuitenkin visuaalisesti kaunis ja erittäin nautittava nukkua.

Millaisia ovat taloudelliset tavoitteesi nyt?

Tällä hetkellä päätöitä ei ole, joten toteutan B- ja C-suunnitelmaa. Uskon kuitenkin, ettei mikään kestä ikuisesti, ei tämä huono taloustilannekaan.

Toivoisin paria kolmea hyvää työllistymisvuotta peräkkäin. Silloin voisin taas koota taloudellisen puskurin, sillä edellinen puskuri tuli syötyä korona-aikana.

Tarkoitus olisi myös saada hieman säästöön‍ eläkepäiviä varten, vaikka tällä alalla ei ole kovin tarkkaa eläkeikää. Olen myös miettinyt, että voisihan sitä jossain vaiheessa opiskella täysin uuden ammatin, esimerkiksi terapeutiksi.