Kolmoset tulivat taloon – vauva-aika ei ehkä ollutkaan se rahassa haastavin

Nastolalaisen Pötsösen perheen kolmostytöt Miisa, Roosa ja Alisa täyttävät kesällä 15 vuotta. Ikätovereidensa tavoin he haaveilevat mönkkäreistä ja mopokorteista. Vanhempia suuret ja kalliit hankinnat hirvittävät jo nyt, kun kaikkien kolmen ajokortit ja kulkupelit pitää maksaa kerralla.

– Kulujen kasautuminen samaan aikaan on ollut suuri haaste tyttöjen vauva-ajasta asti. Mies aikoo opettaa tyttöjä ajamaan, jotta rahaa säästyy, perheen äiti Anu Pötsönen sanoo.

Perheeseen kuuluvat vanhempien Anun ja Santun sekä kolmosten lisäksi Minttu, 10, Lydia, 3, ja yhdeksän kuukauden ikäinen Ruben. Anun esikoispoika Otto, 18, asuu jo omillaan. 

Kuuden lapsen perheessä rahaa kuluu muun muassa asumiseen, ruokaan, liikkumiseen sekä lasten vaatteisiin ja tarvikkeisiin. 

Perhe asuu rintamamiestalossa, johon he muuttivat kuusi vuotta sitten sillä ajatuksella, ettei lapsia tule enää lisää Mintun jälkeen. Perhe kasvoikin vielä kahdella iltatähdellä. Isommat tytöt ja kymmenenvuotias jakavat yläkerran toisen makuuhuoneen ja vanhemmat pienten kanssa toisen huoneen. 

– Asuinkustannukset ovat onneksi pienet. Otimme talolainan hyvään aikaan, sillä lainamme korkokatto on 1,7%. Emme uskalla etsiä isompaa kotia, kun emme saisi nyt tällaista lainaa, Anu Pötsönen sanoo.

– Neliöitä on vähän, joten pitää ehkä alkaa laajentaa taloa ylöspäin kuin muumitaloa. Ahdasta on myös autossa, johon ei kerralla mahdu koko perhe.

Kuusi äitiyspakkausta rahana

Kolmosperheessä taloudellisesti haastavinta aikaa on Pötsösen mukaan tähän mennessä ollut vauva-aika, jolloin piti tehdä isoimmat ja kalleimmat hankinnat.

Jo pelkästään vaippoihin ja keskoslasten korvikemaitoihin upposi kuussa iso osa nuorenparin budjetista. Rahat olivat tiukassa, sillä kumpikaan ei käynyt töissä.

Mietimme, miten saamme tehtyä kaikki hankinnat, mihin mahdumme asumaan ja miten kuljemme.

Kolmosuutisen kuullessaan 19-vuotias Santtu Pötsönen oli armeijassa ja 21-vuotias Anu esikoispojan kanssa kotona. Ensimmäisiä hankintoja varten he ottivat kolmosista saatavat kuusi äitiyspakkausta rahana, mikä teki silloin noin 800 euroa.

– Olimme nuoria emmekä kylpeneet rahassa. Mietimme, miten saamme tehtyä kaikki hankinnat, mihin mahdumme asumaan ja miten kuljemme, Pötsönen sanoo. 

Rahan menoa lisäsi se, että kaikkea vaatteista pinnasänkyyn ja turvakaukaloon piti ostaa kolme kappaletta. Vaunut ja rattaat piti olla erikoisvalmisteisia.

– Kun tytöt olivat noin vuoden ikäisiä, heille piti hankkia vierekkäin istuttavat kolmosrattaat. Niitä ei saanut silloin uutena Suomesta vaan ne olisi pitänyt tilata ulkomailta.

Pötsönen onnistui bongaamaan käytetyt rattaat, jotka maksoivat 500 euroa.

– Se oli yksittäinen iso hankinta, joka lohkaisi budjettiimme ison loven. Pari vuotta myöhemmin sain onneksi myytyä rattaat samalla hinnalla.

Kierrätyshankinnoilla iso säästö

Anu Pötsönen on huomannut, että teini-iässä kolmosten kulut ovat taas kasvaneet. Nuorilla on paine olla samanlaisia kuin muut, ja käyttää tietynlaisia vaatteita ja kenkiä.

– Parin vuoden päästä lapsilisä loppuu kerralla kolmesta lapsesta. Laskin, että yli puolet lapsilisistä lähtee kerralla pois. Se tekee ison loven talouteemme, ja samalla tyttöjen kulut kasvavat.

Teini-iässä kolmosten kulut ovat taas kasvaneet.

Pötsösten perheessä lasten vaatteita ja tarvikkeita ei juurikaan saada kierrätettyä lapselta toiselle lasten ikäeron vuoksi, mutta suurin osa vaatteista ja tavaroista hankitaan käytettynä, mikä tuo säästöä. 

Kun kolmoset olivat pieniä, Pötsönen hankki lastenvaatteita ja -tarvikkeita kirpputoreilta ja Facebookin monikkoryhmistä. Nykyään äiti ja kolmoset nauttivat kirpputoreilla kiertelystä. Lisäksi nettikirpparit ja kirppissovellukset ovat kovassa käytössä. 

– Teini-ikäisillä tyyli muuttuu nopeasti ja vaatekaappia pitäisi päivittää useammin. Maksamme vaatteista ja kengistä tietyn summan, ja jos tytöt haluavat jotain kalliimpaa, he maksavat yli menevän osuuden kotitöillä hankkimistaan rahoista. 

Esimerkiksi huvipuistorannekkeet ja ulkona syöminen ovat kallistuneet niin paljon, ettei niihin ole varaa ainakaan koko porukalla.

– Teini-ikäisistä menee ravintolassa jo aikuisten hinta riippumatta siitä, kuinka paljon he syövät. Se tuplaa helposti kustannukset, Pötsönen pohtii.

Tytöt itse sanovat olevansa kuluttajina melko säästeliäitä. Omaa rahaa käytetään esimerkiksi karkkiin, hajuvesiin ja muihin pieniin, omiin spessuihin juttuihin.

Omaa rahaa he saavat esimerkiksi auttamalla kotihommissa. Jokaisella on myös oma kotityö, josta saa 3 € kerralta, 6-10 € viikossa.

Monikkous moninkertaistaa kulut

Pötsösten kaltaisia talouksia on Suomessa vähän. Vuosittain Suomessa syntyy reilut 40 000 lasta. Monikkoraskauksia on kaikista synnytyksistä vain noin 1,35 prosenttia.

Kaksoset syntyvät vuosittain noin 600 perheeseen ja kolmoset noin 5–10 perheeseen. Nelosia syntyy hyvin harvoin.

– Monikkouutinen on perheelle ennakoimaton ja yllättävä. Vanhempia huolettaa usein perheen taloudellinen pärjääminen, oma jaksaminen ja lasten terveydentila odotusaikana, sanoo Suomen Monikkoperheet ry:n toiminnanjohtaja Ulla Kumpula.

Kuten Pötsösten esimerkki osoittaa, tilanne tuo perheelle taloudellista kuormitusta, sillä monta lasta tarkoittaa moninkertaisia kuluja.

– Monikkoperheissä vaatteet ja tarvikkeet hankitaan usein samankokoisina samanaikaisesti mikä lisää kuluja, kun perheen sisäiseen kierrätykseen ei ole mahdollisuutta, Kumpula listaa.

Lapsilisän pidennykselle tarvetta

Monikkoperheen kulutuksesta ei ole Pohjoismaissa tehty kulutustutkimusta, mutta Kumpulan näkemys tukee äidin kertomaa.

– Tiedämme yksittäin syntyneiden lasten perheiden tutkimuksista, että kulut ovat suurimmillaan teini-iässä, koska lapsen oma kulutus kasvaa. Kun asiaa kysyttiin monikkovanhemmilta itseltään, niin vanhemmat kokivat toimeentulonsa hankalimmaksi alle 3-vuotiaiden ja nuoruusikäisten monikkolasten perheissä.

Selvityksen mukaan perheet ovat joutuneet tinkimään eniten vapaa-ajan menoista, vaatteista, kodin hankinnoista ja ruuasta.

Taloudellista haastetta lisää se, että lapsilisien maksu päättyy, kun lapset täyttävät 17 vuotta.

– Lapsilisiä tulisikin maksaa kaikille lapsille 18-vuotiaaksi asti, Kumpula sanoo.