Kauppalista ruokaostoksille eri-ikäisten lasten perheessä: ”Ei enää valitusta, ettei ole mitään syötävää”

Lapsiperheen kauppalista sisältää edullisia raaka-aineita. Siksi Mirja Korkiakosken suurperheen kuukausittaiset ruokamenot ovat vain 500–700 euroa.

Korkiakosken 11-henkisen perheen kauppalista on jaettu kolmeen kategoriaan. Tärkein niistä on edulliset ruoka-aineet, joihin kuuluvat esimerkiksi peruna, porkkana, sipuli, kaali, jauhot, riisi, kaurahiutaleet, maito ja makaroni.

– Pyrin käyttämään edullisia raaka-aineita eri ruoissa mahdollisimman paljon, Nivalassa Pohjois-Pohjanmaalla asuva Korkiakoski sanoo.

Kalliiseen ruoka-ainekategoriaan kuuluvat leipä, voi, juusto, näkkileipä ja kananmuna. Niitä hän ostaa säästeliäästi.

Vanhemmat lapset ovat tykänneet koulun kanakastikkeesta, joten olen maustanut rusakkoa currylla.

Leivän hamstraamisen sijaan Korkiakoski keittää perheelleen kolme kertaa viikossa viiden litran kattilallisen puuroa – ohraa, mannaa, riisiä tai vispipuuroa – sekä marjakiisseliä itse poimituista marjoista.

Lue: Löydä hyvä marjapaikka – kartta

Kaurapuuroa hän valmistaa vain, jos taloudessa on vauva, sillä se ei ole vanhempien lasten suosiossa. Nyt nuorin lapsi on 2-vuotias ja vanhin 16-vuotias.

Kolmas ruoka-ainekategorioista on nimeltään ekstrakategoria. Siihen kuuluvat muun muassa kuohukerma, lanttu, purjo, selleri, banaani, appelsiini, kurkku, tomaatti, salaatti ja pakastevihannekset. Korkiakoski käyttää tästä kategoriasta vihanneksia päivittäin, jotta ruoka olisi monipuolista.

– Talvisin teen usein kaali-porkkanasalaattia ja lisään siihen esimerkiksi appelsiinia.

Riista ja kala täydentävät kauppalistan antimia

Kotiäiti ei pääsääntöisesti osta kaupasta marjoja, kalaa eikä lihaa. Viime vuonna hän keräsi mustikoita ja puolukoita yli oman tarpeen, noin 600 litraa. Perheen isä kalastaa ja metsästää riistaa: hirveä, kaurista, kyyhkyä, sorsaa ja rusakkoa.

– Vanhemmat lapset ovat tykänneet koulussa tarjottavasta kanakastikkeesta, joten olen maustanut rusakkoa currylla. Maistuu kuulemma aika samalta.


Ainut liha, jota Korkiakoski ostaa kaupasta, on halpa lenkkimakkara. Se on hätävara, jos joskus käy niin, ettei hän ehdi tai jaksa laittaa ruokaa.

Yleensä suurperheen äiti valmistaa lämpimän ruoan kaksi kertaa päivässä, sillä lapsista neljä on alle kouluikäisiä, ja he syövät lounaan kotona.

– Usein teen yhdellä keittiön sotkemisella kaksi ateriaa.

Korkiakoski valmistaa paljon keittoja, laatikoita ja kiusauksia. Hän käyttää niihin edullisen kategorian aineksia, kuten perunaa ja sipulia.

Makua ja ruokaisuutta hän saa lisäämällä ruokiin aineksia ekstrakategoriasta, esimerkiksi upottamalla kiusauksiin pakastemaissia tai -pinaattia. Lasten suosikki on keitto, joka on valmistettu riistasta, juureksista ja makaronista.

Suurperheen kauppalista

Puurot kauppalistan kivijalkana

Aiemmin Korkiakoski ei juuri kiinnittänyt huomiota perheen ruokamenoihin. Tilanne alkoi hiljalleen muuttua, kun hän jäi äitiysloman jälkeen kotihoidontuelle.

Tuki ei riittänyt kattamaan ruokakuluja lapsilisien kanssa, vaan hän maksoi kaupassa yhä useammin luottokortilla. Ruokaan meni paljon rahaa, mutta silti vanhimmat lapset valittivat, etteivät he löydä keittiön kaapeista mitään syötävää.

Lue: Milloin kannattaa maksaa luottokortilla?‍

Korkiakoski alkoi seurata ruokakuluja ja hoksasi, että välipalat sekä aamu- ja iltapalat tulivat kalliiksi. Hän ryhtyi valmistamaan niitä itse sekä keittämään isoja annoksia puuroa.

Vispipuurokattilallisen hinta on itse poimittujen marjojen kanssa alle euron. Saman verran maksaa iso kattilallinen marjakiisseliä, jota kuluu perheessä 12 litraa viikossa.

Hyvä säästövinkki on keittää puuro puoliksi veteen. Näin säästän kuusi litraa maitoa viikossa.

Leipään menee 11-henkisessä perheessä enää 26 euroa kuukaudessa. Korkiakoski leipoo välillä itse sämpylöitä ja rieskaa, jos puuroa tai perunamuusia jää yli.

– Teen jugurtinkin itse. Meillä menee sitä viikossa kuusi litraa, joten olen laskenut säästäväni siinä neljä euroa joka viikko.

Lapset syövät jugurttia marjojen tai kaurahiutaleiden kanssa aamu- ja välipalaksi. Isoimmat lapset ovat opetelleet tekemään itse mysliä.

– Yksi hyvä säästövinkki on se, että puuron voi keittää puoliksi veteen. Näin säästän kuusi litraa maitoa viikossa.

Korkiakoski käyttää laatikoissa ja kiusauksissa kuohukermaa, koska sitä voi lantrata veteen ilman, että ruoan maku kärsii.

Juhlapäivinä kauppalistalla on herkkuja

Ruoassa säästämisestä huolimatta suurperheen äiti ostaa viikonloppuisin lapsilleen karkkia. Isot lapset ostavat makeisia myös itse.

– Karkki on kyllä tosi kallista suhteessa ruokaan.

Mehua perhe ei osta kaupasta, vaan Korkiakoski tekee sitä itse, mutta lapset saavat limonadia kesällä grilliruokien kanssa ja juhlissa, kuten syntymäpäivinä. Juhlia varten hän ostaa raaka-aineita säästeliäästi, mutta kauppalista on arkeen verrattuna sallivampi.

Korkiakoski tykkää kattaa kauniisti ja panostaa näyttävään tarjoilupöytään. Hän ostaa lasten syntymäpäiville kaupasta halpoja keksejä, sipsiä ja karkkia ja asettelee niitä pieniin astioihin.

– Jäätelö on hyvä juhlaherkku, se on melko edullista, ja lapset tykkäävät siitä.

Kakkuja ja piirakoita Korkiakoski leipoo juhliin ainakin kahta eri sorttia. Arkena hän ehtii leipoa niitä muutaman kerran kuukaudessa.

– Tällä porukalla mustikkapiirakka syödään kerralla.

Kotiäiti on tyytyväinen siihen, että hän on alkanut kiinnittää huomiota ruokakuluihin. Hän kokee tulleensa säästämisen myötä myös luovemmaksi kokkailuissaan.

– Enää ei ole kuulunut vanhemmilta lapsilta valitusta siitä, ettei ole mitään syötävää.