”Näemme toistemme jokaisen ostoksen”

Nina Sillantaka, 31 ja Taneli Sillantaka, 33, Helsinki. Yhdessä 5,5 vuotta, perheessä 3-vuotias lapsi.

Nina ja Taneli Sillantaka näkevät tilitiedoista toistensa jokaisen ostoksen. Pariskunnalla on yhteinen budjetti ja yhteiset tulot. Syy: heidän mielestään avioliitossa rahojen kuuluu olla yhteiset.

Molemmilla on oma pankkitili, jonne tulevat palkka ja palkkiot, mutta puolisoilla on käyttöoikeus myös kumppanin tiliin. Lisäksi heillä on yhteinen taloustili ja yhteiset säästötilit.

Käytännössä perheen talous toimii niin, että kun kiinteät kulut, kuten vuokra, ja sovitut säästösummat on maksettu Ninan palkasta ja Tanelin yrittäjätuloista, molemmat voivat käyttää jäljelle jääneitä rahoja kuten tahtovat.

Kaikki alkoi tupakka-askista

Rahoista tuli yhteiset heti seurustelun alkumetreillä. Pari tapasi bileissä viisi ja puoli vuotta sitten, ja ensimmäisenä iltana Nina osti tulevalle miehelleen tupakka-askin. Sen jälkeen Taneli, joka asui Lappeenrannassa, alkoi viettää viikonloput Ninan luona Helsingissä. Koska Nina kävi töissä ja Taneli opiskeli, Nina maksoi syömiset, leffassa käymiset ja muut menot viikonloppuisin.

– Suhde tuntui heti hyvältä, ja minusta olisi ollut hassua, jos olisimme maksaneet vain tiukasti omat menomme. Olimme heti kuin sielunkumppaneita ja aloimme tehdä asioita niin, että se maksaa, jolla on rahaa, Nina Sillantaka kertoo.

Pari muutti virallisesti saman katon alle vuoden seurustelun jälkeen. Ensimmäiset puolitoista vuotta Nina oli pariskunnan tienaaja. Roolit vaihtuivat, kun pariskunta sai lapsen ja Nina jäi perhevapaalle ja opiskelijaksi vajaaksi kahdeksi vuodeksi. Sen jälkeen molemmat ovat olleet töissä.

Tienaaminen on yhteinen velvollisuus

Sillantaan pariskunta ei riitele rahasta. Harmonia perustuu molempien mielestä selkeään ja toimivaan systeemiin.

Heillä on budjetti, joka tarkistetaan pari kertaa vuodessa. Siinä on listattuna kaikki tulot, menot ja säästöt, jotta molemmat pysyvät kärryillä rahatilanteesta. Budjetti on yhteinen, koska rahatkin ovat yhteiset.

Puolisot kuvailevat olevansa melko samanlaisia rahankäyttäjiä, mutta Nina käyttää rahaa omiin menoihinsa hieman enemmän kuin Taneli.

– Minulla on enemmän liikkuvia menoja, kuten vaateostoksia. En kuitenkaan osta 300 euron housuja, jos ne maksavat liikaa suhteessa rahatilanteeseemme, Nina Sillantaka kertoo.

Tanelia puolison ostokset eivät kuulemma ärsytä.

– Emme laskeskele rahoja, kunhan pakolliset menot on maksettu ja sovitut summat pantu säästötilille. Koska Nina suhteuttaa ostokset tulotasoomme, minulla ei ole syytä hermoilla, Taneli Sillantaka sanoo.

Yhteisten rahojen tienaamiseen pariskunta suhtautuu yhteisenä velvollisuutena.

– Minusta on reilua, että molemmat ovat pitkällä tähtäimellä yhtäläisesti vastuussa elintasosta. Meillä ei ole kuitenkaan mitään sopimusta siitä, että pitää olla tietynlaiset tulot, Nina Sillantaka sanoo.

Nina tienaa muutaman satasen Tanelia enemmän. Tanelille puolison isommat tulot eivät ole olleet koskaan ongelma.

– En koe paineita, että minun miehenä kuuluisi elättää perhettä. Minusta sellainen on vanhanaikainen ajatus. Olemme yksikkö, jonka hyvinvoinnin eteen kumpikin tekee töitä kykyjensä puitteissa, hän sanoo.

Siksi rahojen ja elintason pitää olla parin mielestä perheessä kaikilla sama.

– Tämän mallin olemme saaneet myös lapsuudenkodeistamme. Se tuntuu luonnolliselta, Nina Sillantaka lisää.

Yhden tylsän puolen Nina Sillantaka täysin yhteisissä rahoissa keksii.

– Itselleen ei tule toivottua kalliita lahjoja, kun tietää, että rahat menevät omalta tililtä.

”Parisuhteessa kannattaa säilyttää omat rahat”

Mira Ahjoniemi, 42, ja Niko Ahjoniemi, 41, Karkkila. Yhdessä 12 vuotta. Miralla 18-vuotiaat kaksoset ja Nikolla 16-vuotias poika edellisestä liitosta.

Osan maitotölkeistä, leipäpaketeista ja kananmunista maksaa Mira Ahjoniemi, 42, osan Niko Ahjoniemi, 41. Pariskunnalla on tiukasti omat rahat, ja se näkyy myös ruokakaupan kassalla.

Ahjoniemen perheessä molemmat aikuiset maksavat itse omat harrastuksensa, ruokansa, vaatteensa ja muut kulunsa. Asumis- ja mökkikuluja varten heillä sen sijaan on yksi yhteinen tili. Molemmat tallettavat tilille saman summan joka kuukausi. Tililtä maksetaan toistuvat kodin ja mökin kulut, kuten vakuutusmaksut ja verot.

– Remonttikuluista sekä kodinkone- ja kalustehankinnoista sovimme erikseen, Niko Ahjoniemi kertoo.

Molemmat tekevät kotiin tarpeellisiksi katsomiaan hankintoja myös itsenäisesti. Niko kustansi ja rakensi uuteen entistä pienempään omakotitaloon hiljattain uuden savupiipun. Mira osti lipaston ja vaatekaapiston. Pyykinpesukoneen ja astianpesukoneen he valitsivat yhdessä ja maksoivat puoliksi.

Mitäköhän hän tienaa?

Ahjoniemien mielestä puolisojen kannattaa pitää rahat erillään, sillä silloin molemmat säilyttävät taloudellisen itsenäisyyden. Omissa rahoissa on sekin hyvä puoli, että kun rahankäytöstään ei ole tilivelvollinen toiselle, rahasta ei tarvitse jatkuvasti keskustella, saati riidellä.

– Minusta tuntuisi hyvin oudolta ja rasittavalta pyytää Nikolta lupa ostaa korkokengät. Olisi myös kummallista, jos mieheni joutuisi selvittämään joka kuukausi, paljonko on kuluttanut meidän rahojamme moottoripyörään ja muihin harrastuksiinsa, Mira Ahjoniemi sanoo.

Hän luonnehtii ajatusmaailmaansa ikäiselleen naiselle tyypilliseksi.

– Itsenäinen nainen pärjää omilla tuloillaan eikä ole riippuvainen puolisosta.

Ahjoniemien taloudellinen itsenäisyys tarkoitti pitkään sitä, että he eivät vuosiin edes tienneet toistensa tuloja. Nykyään kaksikko tietää tienaavansa suunnilleen saman verran.

Niko on Miraa tarkempi rahankäyttäjä. Hän seuraa esimerkiksi käytettyjen työkalujen ja tarvikkeiden hintoja Tori.fissä ja välttää ylipäänsä kaikkea ostamista niin pitkään kuin mahdollista. Mira kuluttaa herkemmin palveluihin, kuten konsertteihin ja ulkona syömiseen.

Jos rahasta joskus tulee kiistaa, se koskee kodin sähkön- ja vedenkulutusta. Mira ei ole niidenkään suhteen yhtä tarkka kuin Niko.

Ei ole puolison homma maksaa

Sekä Nikolla että Miralla oli ensimmäisissä liitoissaan yhteiset rahat puolison kanssa. Nyt molemmat halusivat toimia toisin.

– Kun kaksi nuorta menee yhteen, kummallakaan ei yleensä ole varallisuutta eikä suuria tuloja. Kolmekymppisenä ja vanhempana lähtökohdat ovat hyvin toisenlaiset, on ehtinyt jo kerryttää omaisuutta, ehkä perinytkin. Kaikki rahat on minusta hyvä pitää erillään, Niko Ahjoniemi perustelee.

Myös lasten kulujen pitää Ahjoniemien mielestä pysyä lapsen huoltajan vastuulla. Molemmista olisi epäreilua maksattaa omien lasten kuluja puolisolla. Mira Ahjoniemi kertoo esimerkin.

– Joku on esimerkiksi laskenut voivansa elättää tuloillaan yhden lapsen ja hankkinut siksi vain yhden lapsen. Jos sitten päätyykin eroon ja uuteen suhteeseen sellaisen ihmisen kanssa, jolla on 4 lasta, olisi sula mahdottomuus alkaa elättää niin isoa perhettä. Se ei kuitenkaan saa olla este parisuhteelle.

Ahjoniemillä tämä periaate näkyi niin, että Mira maksoi suurimman osan ruokaostoksista silloin, kun hänen lapsensa asuivat vielä kotona. Nyt täysi-ikäisiksi varttuneet lapset asuvat opiskelupaikkakunnilla.

– Halusin kompensoida Nikolle lapsistani aiheutuneita asumiskuluja maksamalla koko perheen ruuan, Mira Ahjoniemi perustelee.

Tällä hetkellä Mira ja Niko asuvat suurimman osan ajasta kahdestaan. Nikon 16-vuotiaalla pojalla on paljon omia menoja, eikä hän ehdi isän luo joka toinen viikonloppu.

Parin mielestä lasten kulut kannattaa pitää erillään myös siksi, ettei bonusäiti tai -isä joudu vääntämään teinin kanssa kättä siitä, mitä ostetaan. Menoja nimittäin riittää.

– Lasten kulut moninkertaistuvat samaan aikaan kun lapsilisät loppuvat. Siihen kannattaa kaikkien vanhempien varautua, Niko Ahjoniemi vinkkaa.

Mira on avannut äskettäin säästötilin. Hän haluaa hankkia sijoitusasunnon, jotta voi antaa lapsilleen vakuuksia ensiasuntoon.

– Minua kiinnostaa myös sijoittaminen osakkeisiin ja rahastoihin. Niko on raha-asioissa turvallisuushakuisempi. Erilaiset näkemykset ja ratkaisut eivät haittaa, kun on omat rahat, Mira Ahjoniemi summaa.

​

Lue myös tämä: Luomua vai tarjoustuotteita? Näin kahden perheen erilaiset valinnat näkyvät kauppalaskussa