1. Laske kaikki velat yhteen

Parikymppiä sinne, satanen tänne! Huolettomalle taloudenpitäjälle voi kertyä nopeasti velkoja, ja yhtäkkiä lainojen korot nostavat velkasummat valtaviksi.

Ensimmäinen askel pois velkakierteestä on selvittää, paljonko velkaa on ja minne kaikkialle – siitäkin huolimatta, että se voi ahdistaa. Moni velkaantunut ei tiedä kokonaista velkasummaansa, vaikka se saattaa myös olla luultua pienempi.

Jos velkojen selvittäminen yksin tuntuu vaikealta, varaa aika kuntasi talous- ja velkaneuvontapalvelusta. Yhteystiedot löydät täältä‍. Velkojen selvittämisessä ei ole mitään hävettävää, päinvastoin, se on alku erinomaiseen taloudenpitoon.

2. Mieti maksusuunnitelma

Kun tiedät, minne kaikkialle olet velkaa ja paljonko, tee maksusuunnitelma. Millä summalla pystyt lyhentämään lainoja kuussa? Voit esimerkiksi päättää, että pakollisten asumis- ja elämiskulujen jälkeen käteen jäävästä summasta 10 prosenttia menee velkojen maksuun. Mitä suurempi prosenttimäärä on, sitä nopeammin pääset veloista eroon.

Maksa ensin pois velka, jossa on korkein korko.

Pankin kanssa voi neuvotella myös kokoomalainasta‍, joka yhdistää kaikki velat yhteiseksi könttäsummaksi – ja maksat enää pois vain yhtä lainaa. Usein pankin lainat ovat edullisempia kuin vaikkapa pikavippifirmojen.

Jos velkasumma korkoineen kasvaa lyhennyksistä huolimatta, maksusuunnitelma ei toimi. Tällöin kannattaa hakea apua kunnan velkaneuvontapalvelusta‍ tai Takuusäätiöltä‍. Myös kirkko tarjoaa talousneuvontaa‍. Sitä voi hakea oman alueen seurakunnasta, vaikkei kuuluisikaan kirkkoon.

Kun olet saanut velkasi maksettua, voit jatkaa säästämistä samalla summalla kuin millä olet aiemmin maksanut velkaa pois. Näin velkakierteen ja siitä selviämisen voi kääntää voitoksi: se on opettanut järkevää taloudenkäyttöä.

3. Lopeta velaksi ostaminen

Velalla elämiseen voi lipsahtaa kuin huomaamattaan. Jos maksaa menonsa aina luottokortilla ja kuittaa menneen kuukauden visalaskun palkkapäivänä, tili voi olla tyhjä heti palkkapäivän jälkeen.

Etupainotteinen rahan käyttäminen lisää taloudellista epävarmuutta: seuraava palkka on pakko saada, jotta selviää edellisestä kuukaudesta. Jos tuloissa tapahtuu äkillinen muutos, harmiton luottokorttilasku voi muuttua ensimmäiseksi dominopalikaksi, joka kaataa koko lopulta henkilökohtaisen talouden. Jos luottolaskua ei maksa seuraavassa kuussa pois, siitä joutuu maksamaan myös korkoa, jopa kymmenen prosenttia velan määrästä.

Myös osamaksulla ostaminen on kallista. Jos ostaa vaikkapa 1000 euron sohvan osamaksusopimuksella, sen todelliseksi hinnaksi voi tulla 1250 euroa riippuen sopimuksen koroista. Sitä paitsi, vanha sanonta kuuluu: velka on veli otettaessa veljenpoika maksettaessa. Kun on istunut sohvalla kaksi vuotta, sen maksaminen ei tunnu enää niin mukavalta. Kannattaakin mieluummin aina säästää rahat isoihin ostoksiin kuin maksaa niistä jälkikäteen.

Helpoiten tämä onnistuu automatisoimalla oma säästäminen: avaa oma tili huonekaluostoksille ja säästä sinne esimerkiksi 50 euroa kuussa.

4. Maksuhäiriömerkintä ei ole maailmanloppu

Laskujen hoitamatta jättäminen johtaa jossain vaiheessa maksuhäiriömerkintään. Se voi estää lainan ja vuokra-asunnon saamisen, ja myös monet työnantajat tarkistavat luottotiedot rekrytointivaiheessa. Vaikka maksuhäiriömerkintä hankaloittaa asioita, se ei kuitenkaan ole maailmanloppu. Merkintä kestää kahdesta neljään vuoteen‍, jonka jälkeen se poistuu. Pelkkä velan maksaminen ei kuitenkaan vielä poista maksuhäiriömerkintää.

Impulsiivinen rahankäyttäjä voi asettaa itselleen vapaaehtoisen luottokiellon, joka estää pikavippien ottamisen. Se auttaa myös peliongelmaisia, ja sitä voi käyttää niin ikään, mikäli pelkää identiteettivarkautta. Tämä on kuitenkin äärikeino, sillä luottokielto voi hankaloittaa puhelinliittymän avaamista tai asunnon vuokraamista.

– Se mä ei kuitenkaan estä asuntolainan saamista, sillä henkilö saa todistuksen merkinnän vapaaehtoisuudesta, OPn ekonomisti Henna Mikkonen vakuuttaa.

​

Lompakko kesäkuntoon -sarjan viisi osaa treenaavat lompakkosi paksuun kuntoon.

Asiantuntijat: OPn säästämisen ja sijoittamisen johtaja Katja Taponen sekä ekonomisti, CFA Henna Mikkonen