Oli sunnuntaiaamupäivä, kun Mikko vihdoin alkoi avata kirjeitä. Sitä ennen hän oli käynyt alakerran baarissa juomassa yhden keskioluen, ettei urakka ahdistaisi liikaa.

Viiden viime kuukauden aikana Mikko oli muutenkin viettänyt paljon aikaa Itä-Helsingin baareissa. Hän oli yrittänyt unohtaa, että raha-asiat olivat ajautumassa umpikujaan.

Kaikki alkoi Tukholman-matkasta.

Pikavipit aloittivat kierteen

– Olin alkanut juuri seurustella, enkä halunnut tunnustaa tyttöystävälle, ettei minulla oikeastaan ollut varaa reissata ja syödä ulkona, Mikko sanoo nyt.

Hän on 42-vuotias ja työskentelee freelancerina kulttuurialalla. Palkkiot ovat pieniä. Rahoittaakseen Tukholman-risteilyn uuden tyttöystävän kanssa Mikko turvautui pikavippiin. Hän ajatteli maksavansa sen pois seuraavan kuun palkkioista.

– Mutta seuraavassa kuussa palkkiot olivat myöhässä, ja olin arvioinut niiden määrän väärin.

Siitä alkoi kierre. Mikko lainasi lisää rahaa samalta pikavippifirmalta, sitten toiselta, seuraavassa kuussa pankista ja lopulta myös kavereilta. Postiluukusta alkoi putoilla valkoisia kirjekuoria melkein joka päivä, tai siltä Mikosta ainakin tuntui. Ne kasaantuivat eteisen lattialle avaamattomina.

– Ajattelin avaavani ne sitten, kun tilillä on enemmän rahaa. Mutta sitten kun sitä joskus oli, oli pakko maksaa esimerkiksi vuokra tai joku pikkuvippi kaverille.

Mikon välit tyttöystävän kanssa kiristyivät, sillä hän ei saanut kerrottua totuutta raha-asioistaan. Stressi alkoi häiritä myös töitä, joita Mikko teki yhä vähemmän. Hänen oli vaikea keskittyä pitkäksi aikaa mihinkään. Siksi aika kului pubivisassa tai muuten vain baarissa, puolituttujen kanssa jutellessa. Humalassa ahdistus helpotti ainakin hetkeksi.

Lopulta tyttöystävä kyllästyi siihen, että Mikko ei halunnut tehdä muuta kuin istua baarissa. Hän katkaisi suhteen. Mikko joi entistä enemmän.

Eteisen lattia oli kokonaan avaamattomien kirjeiden ja noutopizzalaatikoiden peitossa. Aina kotiin tullessaan Mikko hyppäsi niiden yli. Hän vietti kotona aikaa lähinnä sängyssä ja selasi puhelimella uutissivustoja tai pelasi kännykkäpelejä.

Tukholman-matkasta oli kulunut puoli vuotta.

“Ajattelin, että tapan itseni”

Eräänä joulukuisena perjantaina Mikon puhelinliittymä suljettiin. Silloin hän ajatteli, että kirjeet on varmaan pakko avata. Kaksi päivää hän viivytteli asiaa. Sunnuntai-aamuna tuntui, että hommaa ei enää voinut lykätä.

– Kolmannessa kuoressa se tieto sitten oli. Luottotiedot olivat menneet.

Mikon ensimmäinen ajatus oli, että hänelle ei voi käydä näin. Eihän hän edes ostanut juuri koskaan mitään.

– Mielikuvissani maksuhäiriöitä on teineillä, jotka shoppailevat netistä vaatteita, Mikko selittää ja hymyilee vinosti.

Tuosta hetkestä on nyt kolme vuotta aikaa. Vaikeudet alkavat lopultakin pian olla takana. Siitä Mikko sanoo voivansa kiittää yhtä ihmistä.

Kun Mikko oli avannut kaikki kirjeet, hän totesi tilanteen mahdottomaksi. Hetken hän ajatteli, että tappaisi itsensä.

– Se oli kuitenkin sellainen ensimmäinen reaktio, joka kertoi lähinnä pahasta olosta. En minä sitä oikeasti olisi tehnyt.

Sen sijaan Mikko pakkasi kaikki kirjeet Alepan muovikassiin ja käveli kahden kilometrin päähän äitinsä luokse. Vaikka Mikon elämä oli ollut epäsäännöllistä jo pitkään, suhde äitiin oli aina ollut hyvä. He näkivät vähintään kerran kuussa, kun Mikko kävi syömässä äidin luona.

Tällä kerralla ruokana olisi ollut uunilohta, mutta Mikko ei pystynyt syömään.

– Sanoin heti sisään tullessa, että nyt on ikävää asiaa. Kurkkua tosin kuristi niin, että ääneni oli pelkkää kähinää.

Tärkeintä on tunnustaa tilanne

Äiti kuunteli poikaansa vakavana ja lupasi auttaa. He kävivät kirjeet läpi yhdessä ja ottivat heti maanantaina yhteyttä velkaneuvojaan. Tämä kertoi, että Mikon velat pystyttäisiin yhdistämään yhdeksi järjestelylainaksi, sillä äiti kelpasi takaajaksi pankille.

Mikko teki velkaneuvojan kanssa kuukausittaisen maksusuunnitelman. Koska äiti pyysi, Mikko lupasi myös jättää alkoholin joksikin aikaa kokonaan. Hän keskittyi tekemään niin paljon töitä kuin vain oli saatavilla.

– Myös sellaisia hanttihommia, joita en ennen ollut tehnyt. Nyt kelpasi mikä vain, kuten vaikka roudarinhommat tai puhelinmyynti.

Monilla samassa tilanteessa olevilla ei ole äitiä tai muuta läheistä, jolta pyytää apua. Järjestelylainan voi silti saada Takuusäätiön takauksen avulla.

Tärkeintä Mikon mielestä on tunnustaa itselleen ja muille, mikä todellinen tilanne on.

– Vaikka pahalta se tietysti tuntuu. Olen kokenut itseni täysin luuseriksi, kun päästin tilanteen näin pahaksi. Välillä tuntui, etten pystynyt edes kadulla katsomaan ihmisiä silmiin. Ihan kuin kaikki olisivat kaikki tienneet, miten minulla menee.

Äitinsä lisäksi Mikko on kertonut tilanteestaan muutamalle ystävälleen. He ovat suhtautuneet asiaan rauhallisesti. Paljastui, että Mikon hyvällä kaverillakin on vanha maksuhäiriömerkintä. Siitä ei vain koskaan ollut puhuttu.

– Ymmärsin kaveria hyvin. En itsekään ole kertonut kuin hyville tutuille. Pelottaa, että asia hallitsisi ihmisten mielikuvia minusta. Luottotietonsa menettänyt ihminen voi monista tuntua epäluotettavalta, ja ihan aiheesta.

Mikko on pyytänyt ystäviään olemaan kertomatta asiasta eteenpäin. Hän pelkää, että sana leviäisi. Se voisi vaikeuttaa työkeikkojen saamista.

Uutta parisuhdetta Mikko ei ole kokenut voivansa aloittaa ennen kuin velka on hoidettu.

– Sitä on vaikea selittää. Kyse on tavallaan moraalista, että vanhat synnit pitää sovittaa ennen kuin on oikeus nauttia elämästä. Enkä tietysti haluaisi alkaa selittää uudelle tyttöystävälle heti ensimmäisenä tällaisia mokailuja.

Leipäjono ei enää hätkäytä

Päivittäinen elämä maksuhäiriömerkinnän kanssa on usein hankalaa. Mikko ei saanut avattua tavallista puhelinliittymää, vaan hänen piti hankkia prepaid-liittymä. Sen lasku maksetaan aina etukäteen. Käyttö on tavalliseen liittymään verrattuna kalliimpaa, Mikko sanoo. Välillä on myös hankala tietää etukäteen, miten paljon esimerkiksi puheaikaa tarvitsee.

Kun vuokranantaja myi Mikon vuokra-asunnon, uuden kodin löytäminen tuntui mahdottomalta. Useimmat vuokranantajat eivät halua vuokralaista, jonka luottotiedot eivät ole kunnossa. Mikko asui hetken aikaa äitinsä luona.

– Lopulta erään tutun kautta löysin ymmärtäväisen vuokranantajan, joka uskoi, että en enää jätä laskuja maksamatta.

Mikon on pitänyt opetella tulemaan toimeen vähällä. Useimpina kuukausina yli puolet hänen tuloistaan menee velan lyhentämiseen. Vitosen noutopitsat ovat hänelle liian kalliita, ja hajonneiden vaatteiden tilalle pitää metsästää uudet kirpputorilta. Ruoaksi Mikko ostaa Lidlistä pastaa, papuja ja tarjousjauhelihaa. Joskus hän käynyt leipäjonossakin.

– Ei se tässä tilanteessa enää paljon hätkähdyttänyt. Tärkeintä on ollut selvitä päivästä toiseen.

Välillä on tullut takapakkia. Mikko ei ole kokonaan jättänyt alkoholia, ja joskus baarissa on mennyt rahaa suunniteltua enemmän. Toisin kuin ennen, Mikko ei kuitenkaan jatka juomista monen päivän ajan.

– Seuraavana aamuna on rahanmenosta niin suuri morkkis, että en koske kaljaan ainakaan viikkoon.

Jos kaikki jatkuu suunnitellusti, Mikko on heinäkuun alussa velaton. Hän ei aio juhlia sitä mitenkään.

– Olen nyt monta vuotta yrittänyt totutella elämään yksinkertaisesti, ja se on alkanut tuntua ihan hyvältä. En halua ostaa tavaroita tai käydä syömässä hienoissa paikoissa, hän kertoo.

Jonkinlainen muutosta velattomuus silti Mikolle tarkoittaa, ainakin asenteen tasolla.

– En ole viime vuosina uskaltanut oikein haaveilla mistään. Elämä on ollut vain selviytymistä. Ehkä kesällä voin alkaa miettiä, keksisinkö jotain haaveita.

Mikon nimi on muutettu.

Katkaise velkakierre: maksuton velkaneuvoja auttaa

Kaikilla suomalaisilla on oikeus maksuttomaan velkaneuvontaan. Aloita soittamalla oman kuntasi talous- ja velkaneuvojalle. Yhteystiedot löytyvät Kilpailu- ja kuluttajaviraston‍ verkkosivuilta.

Neuvojan kanssa voi kartoittaa kokonaistilanteen. Toimintavaihtoehdot riippuvat maksukyvystäsi. Joskus voi riittää, että maksusopimukset velkojien kanssa neuvotellaan uuudestaan. Pankista saatava järjestelylaina on yksi vaihtoehto. Myös omalta kunnalta voi jossain tapauksissa saada sosiaalista luottoa.

Jos maksukykyä ei ole, voit hakea pääsyä yksityishenkilön velkajärjestelyyn. Siinä velkoja maksetaan oman maksykyvyn mukaan tavallisesti kolme tai viisi vuotta ja loput, maksamatta jääneet velat saa anteeksi.

Jos sinulla on monia velkojia ja pikavippejä, ulosotto ja sitä usein seuraava luottotietojen menetys voivat olla hyväkin asia. Silloin velkakierre katkeaa. Näin on kuitenkin vain, jos asumisolosi ovat vakaat. Maksuhäiriömerkinän myötä uuden asunnon tai luottokortin saaminen nimittäin vaikeutuu huomattavasti.

Maksuhäiriömerkinnät säilyvät luottotietorekisterissä tietyn määräajan, jonka jälkeen ne poistuvat. Aika riippuu merkinnän laadusta ja vaihtelee kahdesta neljään vuoteen. Luottotietonsa voi saada takaisin myös määräaikaa nopeammin. Katso lisätietoa täältä. https://www.kuluttajaliitto.fi/tietopankki/oman-talouden-hallinta/velkaantuminen-ja-maksuhairiot/maksuhairiot/‍