Yhteisöpedagogiksi kevään aikana valmistuva helsinkiläinen Katri, 30, on asunut puolisonsa Sallin kanssa viime kesästä lähtien. Katri on opiskellut viimeiset 2,5 vuotta, kun taas avovaimo on ollut vakituisessa työsuhteessa. Yhteistä taloutta hoidellaan tasapuolisuusperiaatteella. Pariskunnalla ei ole yhteistä tiliä, jonne kumpikin siirtäisi kuukausittain rahaa yhteisiin menoihin, vaan näppituntuma on riittänyt.

– Toistaiseksi omat tilit ovat riittäneet meille hyvin. Pyrimme ostamaan arjen hankinnat niin, että molemmat maksavat suunnilleen saman verran. Jos kaupasta haetaan kerralla enemmän ruokaa, lasku pistetään usein puoliksi, ja jos kodinkoneita tai huonekaluja täytyy hommata, ne kulut tasataan myös, Kankare kertoo.

Kaksikolla ei ole yhteistä lainaa, mutta molemmilla on omat opintolainat. Yhteinen koti on vuokralla ja vuokraan sisältyy veden lisäksi nettiyhteys. Asumiskulut maksetaan puoliksi.

– Salli maksaa sähkölaskun, mutta esimerkiksi vakuutukset menevät kuitenkin minun tililtäni, koska jaksan perehtyä kilpailutuksiin, Katri toteaa.

Koska Katrilla on opiskeluaikana ollut väistämättä matalampi tulotaso kuin työssäkäyvällä puolisollaan, on puoliso toisinaan maksanut kalliimpia menoja.

– Emme ole pitäneet kuluista kirjaa, vaan toimineet tilanteen mukaan. Minä tapaan ostaa arjessa kuluvia juttuja, koska tykkään siitä. Salli taas makselee leffa- ja teatterilippuja ja mahdollisia isompia kertamenoja. Jako on asettunut tällaiseksi sen ihmeemmin suunnittelematta. Rahasta ei ole koskaan tullut kinaa.

Katrilla on paljon kokemuksia erilaisista asumismuodoista ja taloudellisista tilanteista. Hänellä on ennen avoliittoa asunut niin yksin kuin kimppakämpässäkin, tehnyt töitä, opiskellut ja ollut välillä tovin työttömänäkin. Rahaan Kankareella on mutkaton suhde.

– Olen luontojani sellainen pahan päivän varautuja. Aina pitää olla jonkinlainen pesämuna, jos tulee yllättäviä tilanteita. Olen myös aina osannut etsiä jeesiä, jos on tullut umpikuja vastaan.

Se, ettei pariskunnalla ole autoa, on myös taloudellinen ratkaisu – ja liittyy pesämunaankin.

– Kun minulla vielä oli auto, se tuntui aina syövän koko katastrofivarantoni mennessään rikki. Siinä mielessä tämä autoton elämä on paljon huolettomampaa, Katri nauraa.

Muutosta ilmassa

Kahden hengen arki muuttuu heinäkuussa kolmen hengen elämäksi, kun pariskunnan hartaasti toivoma esikoinen saapuu maailmaan. Perheenlisäys on paitsi ihana mullistus, myös toistaiseksi suurin yhteinen investointi, jonka kaksikko on tehnyt.

– Hedelmöityshoitoihin kului noin 6000 euroa. Säästimme sen yhdessä noin vuoden aikana. Katri kertoo

– Summa on vielä melko kohtuullinen. Hoitojen viemät kulut eivät ole etukäteen helposti ennakoitavissa. Kun tulevaisuudessa toivottavasti perheemme kasvaa vielä toisellakin lapsella, säästötalkoot ovat uudelleen edessä. Hoitoihin lähdettäessä olisi hyvä olla säästössä ainakin 10 000 euron verran.

Lapsiperheen elämässä on paljon uusia kuluja ja erilaisia lisääntyviä tarpeita. Kankare suhtautuu uuteen elämänvaiheeseen iloisen odottavasti. Tulotasokin on muuttumassa, kun opinnot jäävät taakse ja Kankare palaa täysipäiväisesti työelämään.

– En stressaa rahasta niin kauan, kun pystymme tekemään haluamiamme asioita tilillä olevilla rahoilla eikä tarvitse laskea pennejä. Jos uudessa tilanteessa tulee tarvetta katsoa tuloja ja menoja tarkemmin, niin toimiva ratkaisu siihenkin löytyy varmasti.

Kuuntele Rahapuhetta -podcastin jakso ihmissuhteista ja rahasta:

Ota taloutesi haltuun – me autamme:

Oma talous -kokonaisuus‍ tarjoaa käyttöösi työkaluja, joiden avulla saat taloutesi hallintaan. Kun teet fiksuja valintoja, saat enemmän samalla rahalla. Tutustu ja ota askel kohti suunnitelmallisempaa rahankäyttöä!

#rahapuhetta #omatalous