Käteinen käy maksuvälineenä edelleen lähes joka paikassa, vaikka palkka pitää kuitenkin aina maksaa tilille ja laskut pankkitililtä.

Suomalaisista enää joka kymmenes käyttää maksaessaan ensisijaisesti käteistä. Korttimaksaminen on ollut pitkään valtavirtaa Suomessa.

Moni on tallentanut maksukorttiensa tiedot Apple Pay tai Google Pay -sovellukseen. 11 prosenttia suomalaisista käyttää jo mieluiten mobiilimaksua eli maksaa ostokset kassalla kännykällä tai älykellolla.

Keskimääräistä yleisempää käteisen käyttö Suomen saaristokunnissa, Ahvenanmaalla ja Pohjois-Suomessa – osin turismin vuoksi.

Myös suomalaiset voivat kotimaan lisäksi ulkomailla kohdata tilanteita, joissa käteinen on ainoa maksuvaihtoehto. Esimerkiksi Saksassa käteisellä on edelleen vahva asema, vaikka digitaalisia maksutapoja käytetään sielläkin yhä enemmän.

Hieman alle puolet suomalaisista pitää kotona tai lompakossa pientä määrää käteistä – keskimäärin noin 50:tä euroa – pitkän sähkökatkon tai muun yllättävän tapahtuman varalta. Toisaalta – mahtaako kauppa olla auki sähkökatkon sattuessa?

5 vuoden kuluttua – käteinen ei nuorille tuttu

Viiden vuoden kuluttua mobiilimaksaminen on hyvin yleistä, ja kotimaassa muovikortti jätetään usein kotiin.

Nahkalompakkoja ei juurikaan osteta eikä valmisteta.

Yhä useampi yritys päättää, ettei ota käteistä vastaan. Käteisen vaihtoehtona esimerkiksi lääkäriasemilla on tarjolla lasku.

Vanhemmat miettivät kuumeisesti, miten opettaa lasta ymmärtämään rahan arvoa, kun käteistä ei näy juuri missään.

Nuorille käteinen on tuttu lähinnä sukulaisten rahalahjojen kautta. Maaseudulla ja haja-asutusalueilla nuoret käyttävät edelleen jonkin verran käteistä.

Siirto-palvelussa‍ maksut kavereille, kauppoihin ja laskuttajille siirtyvät turvallisesti pelkällä puhelinnumerolla. Moni iäkkäämpikin osaa käyttää Siirtoa eli antaa esimerkiksi valmistujaislahjan suoraan tilille puhelinnumeron perusteella.

Matkoilla pidetään vielä mukana fyysisiä kortteja siltä varalta, että mobiililaite varastetaan, rikkoutuu tai katoaa. Muovisen kortin käytöstä voi joskus seurata hankaluuksia, jos kortin toimivuutta ei ole varmistanut ennen matkalle lähtöä.

10 vuoden kuluttua – digitaalinen lompakko käytössä

Vaikka käteinen on maksuvälineenä hiipunut kymmenen vuoden kuluttua, se on edelleen useimpien liikkeiden hyväksymä maksuväline. Arjessa käteistä käytetään lähinnä opetusvälineenä ja varamaksutapana.

Digitaalinen lompakko on syrjäyttänyt perinteiset muovikortit monien kuluttajien arjessa.

Digitaalinen lompakko ei ole pelkkä maksuväline, vaan henkilökohtainen tunnistautumis- ja asiointiväline, joka kulkee mukana älypuhelimessa tai muussa kannettavassa laitteessa. Siihen voi tallentaa monipuolisesti erilaisia tietoja ja dokumentteja: maksukorttien lisäksi esimerkiksi ajokortin, Kela-kortin, matkakortin, allergiatiedot ja ostosten takuukuitit.

Tulevaisuudessa digitaalisten lompakoiden kehityksessä tavoitellaan ratkaisua, jossa maksaminen onnistuu turvallisesti käteisen tapaan eli myös ilman verkkoyhteyttä.

15 vuoden kuluttua – mikä käteinen?

15 vuoden kuluttua käteinen on harvinaisuus, mutta ei kokonaan kadonnut. Käteistä käytetään esimerkiksi henkilön fyysisestä tai kognitiivisesta rajoitteesta johtuen sekä tilanteissa, joissa digitaalinen maksaminen ei jostain syystä ole mahdollista.

Moni ei ehkä enää käytä muovisia maksukortteja, vaan digitaaliset vaihtoehdot ovat syrjäyttäneet ne arjessa.

Maksaminen on muuttunut sujuvaksi ja lähes huomaamattomaksi. Maksu voidaan siirtää myös suoraan omalta tililtä kauppiaalle ilman välikäsiä – ei korttia, ei PIN-koodia.

Valitsemalla kauppiaalle edullisimman maksutavan voi saada itselleen taloudellista hyötyä, kuten alennuksia tai pienen rahapalautuksen ostosummasta.

Biometrinen tunnistautuminen, kuten kasvojen tai sormenjäljen käyttö, on yleistynyt maksamisen yhteydessä. Se tuo mukanaan sekä helppoutta että turvallisuutta, sillä

  • biometriset tunnisteet ovat yksilöllisiä ja vaikeasti väärennettävissä, mikä vähentää väärinkäytösten riskiä.
  • järjestelmät hyödyntävät tekoälyä ja reaaliaikaista petostunnistusta, jotka havaitsevat poikkeavat maksutapahtumat nopeasti.

Joissain tilanteissa riittää, että astut kauppaan ja tunnistaudut esimerkiksi puhelimellasi. Keräät ostokset koriin ja poistut, ja maksu veloitetaan automaattisesti tililtäsi ilman erillistä maksutapahtumaa. Tällaisia kokeiluja on jo tehty maailmalla.

Maksaminen on muuttunut huomaamattomaksi ja saumattomaksi osaksi ostokokemusta – ja samalla turvallisemmaksi kuin koskaan aiemmin.

Juttuun on haastateltu OP:n Customer Experience Lead Sari Sevónia, joka vastaa OP Ryhmän maksamisen palveluiden asiakaskokemuksesta. Lähteenä myös EKP:n Space-tutkimus (2024).