Maksatko lapselle hyvistä arvosanoista? Asiantuntija kertoo onko se fiksua vai ei
Lisää aiheesta
Lapsen palkitseminen rahalla koulumenestyksestä jakaa vanhempien mielipiteet. Onko rahalla palkitseminen hyvä sijoitus lapsen tulevaisuuteen? Asiantuntija ja lasten vanhemmat vastaavat.
Yksi lapsista on keskiverto kasin oppilas, toinen napsii kymppejä joka toisesta kokeesta. Kumpaakin tekisi mieli kannustaa rahalla jatkamaan vähintään samaan malliin. Mutta onko raha hyvä keino motivoida? Kysyimme teiltä Op.median lukijoilta, ja lievä enemmistö kannatti rahalla palkitsemista:
"Kyllä meillä maksetaan hyvästä todistuksesta. Ei se raha pelkästään oppihalua lisää, meillä luetaan läksyjä ja kokeisiin yhdessä, mutta palkitsee hyvästä työstä. Se on vähän kuin aikuisena se ”joulubonus”, jonka useat firmat maksaa työntekijöilleen." Minna
Moni oli silti myös toista mieltä:
"Voisin palkita hyvistä suorituksista, mutta en rahalla. Mieluummin sitten vaikka tekemään jotain hauskaa yhdessä mitä ei muuten tulisi ehkä tehtyä." Pekka
"Ei, lapsi ei opi tekemään työtä oman itsensä takia, jos rahalla kannustetaan suorituksiin." Heidi
Entä mitä sanoo asiantuntija?
– Toisia lapsia raha motivoi, innostaa ja kannustaa pyrkimään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Toisilla taas raha ei tuo opiskeluun lisäarvoa. Myös ikä vaikuttaa rahapalkinnon vaikutukseen: alakoululaiset eivät ole usein niin kiinnostuneita rahasta kuin yläkoululaiset ja lukiolaiset, sanoo sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta.
Onko raha oikea motivaattori?
"Viidesluokkalaiseni ei ole kiinnostunut rahasta. Viikkoraha kolme euroa kilahtaa säästöpossuun ja koulunkäynti on niin kivaa, että häntä nauratti, kun kysyin, pitäisikö onnistumisista palkita rahalla. Joululomalla influenssaan sairastunut lapsi oli tyytyväinen, että sairastui lomalla, niin ei joudu olemaan poissa koulusta. Toivon, että tämä asenne jatkuu vielä vuosikausia." Tomi
Rahalla palkitseminen auttaa lasta oppimaan suorituksen ja palkinnon välisen yhteyden, mikä valmistaa häntä työelämää ja aikuisuutta varten. Toisaalta voidaan ajatella, että ilmainen koulutus on hieno etuoikeus: lapsen velvollisuus on käydä koulua ja tehdä itsestä sillä tavoin yhteiskuntakelpoinen ilman sen kummempaa palkitsemista.
Koulumenestyksestä maksaminen voi siis tuntua ylimääräiseltä hemmottelulta. Mikäli hyödyksi oleminen tai parhaansa tekeminen ei olekaan enää itseisarvo vaan jotain, josta saadaan vastine, lapsi saattaa odottaa vastinetta aina. Vaarana on, että motivaatiota on hankala löytää muualta kuin rahasta.
– Yleisestikin puhutaan koulupakosta ja oppivelvollisuudesta. Ihmiselle on luonnollista, että asioista, kuten vaikka nyt ilmaisesta koulutuksesta, tulee itsestäänselvyyksiä. Aiemmin koulunkäyntiin liittyi velvollisuus tehdä parhaansa, eikä silloin odotettu rahapalkkioita, Wilska sanoo.
Tasa-arvoa palkitsemiseen
"Me vanhemmat emme palkitse lapsia koulumenestyksestä rahalla, mutta isoäiti palkitsee. Summa on kaikille lapsille 8–19-vuotiaaseen sama eli kymmenen euroa kahdeksan ja kympin välillä olevasta arvosanasta." Tiia
Jos palkitsemiseen lähtee, kaikkia perheen lapsia pitäisi huomioida lapsen oman tason mukaan. Tasa-arvo lasten välillä on tärkeää.
– Jos vain kiitettävästä maksetaan, ei se ole tasa-arvoista. Toki silloin, kun lapsilla on samanlaiset oppimisvalmiudet, tällainen palkitseminen voi toimia, Wilska toteaa.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että poikia palkitaan koulumenestyksestä useammin kuin tyttöjä. Tyttöjen koulumenestys saatetaan ottaa itsestäänselvyytenä, ja ajatellaan, ettei heitä tarvitse motivoida palkitsemalla.
– Pojat pärjäävät opinnoissaan keskimääräisesti tyttöjä huonommin, ja heitä motivoidaan helposti parempiin tuloksiin rahalla. On epätasa-arvoista, jos vain poikia palkitaan, vaikka perheessä on myös tyttöjä.
Naisen 80 senttinen euro vaikuttaakin istuvan tiukassa jo lapsissa ja nuorissa. On tutkittu, että koulumenestyksestä palkitsemisen lisäksi pojat saavat kotona hiukan enemmän rahaa kuin tytöt.
– Poikien kokonaistulo 14–18-vuotiaana on suurempi kuin tyttöjen saama. Harva vanhempi kuitenkaan sortuu tähän tietoisesti, vaan asia vain on näin ja tapahtuu kuin huomaamatta, Wilska sanoo.
Mikä on sopiva summa?
"Meidän perheessä ekaluokkalainen saa jokaisesta Wilman hyvä-merkinnästä euron." Susanna
"Kahdeksanvuotias saa hyvistä numeroista silloin tällöin euron tai kaksi. Pyrimme siihen, että oman huoneen siivous ja koulussa menestyminen olisivat enemmänkin velvollisuus kuin rahapalkan ansiota." Eetu
Sopivan summan määrittely riippuu perheen varallisuustasosta. Myös lapsen kaveripiiri vaikuttaa, sillä lapsi osaa yleensä kertoa, millaisia summia kaverit saavat kotoa. On tutkittu, että esimerkiksi samassa koulussa olevat lapset saavat samansuuruisia viikkorahoja.
Sopivan rahasumman määrää on vaikea vertailla, erityisesti jos odotetaan, että lapsi maksaa saamallaan palkintorahalla omia menojaan. Joku käyttää saamansa rahat makeisiin ja huvituksiin, toinen joutuu maksamaan omat liikenne-, puhelin ja vaatekulunsa.
Palkitseminen on hyvin perhekohtaista ja jakaa myös mielipiteitä. Siksi on mahdotonta sanoa, millaisia summia lasten koulumenestyksestä yleensä maksetaan.
Avointa keskustelua rahasta
"Kannustan ylioppilaskirjoituksiin lukevaa lastani lukupalkkiolla, joka on 30 euroa päivässä. Hän käy tavallisesti osa-aikatöissä hampurilaisravintolassa noin 15 tuntia viikossa, mutta on nyt tovin lukulomalla. Mielestäni en voi vaatia lasta käymään töissä tienaamassa omia rahojaan ja lukemaan ylioppilaskirjoituksiin samaan aikaan. Haluan auttaa häntä saamaan hyvän ylioppilastodistuksen." Sari
Mikäli lasta palkitaan, rahasta ja säästämisestä kannattaa puhua perheessä avoimesti. Näin lapsi oppii, ettei raha ole tabu. Palkitseminen saattaa kannustaa lasta säästämään esimerkiksi unelmiensa mopoon, ensimmäiseen asuntoon tai ulkomaanmatkaan.
Aina palkitsemiseen ei kuitenkaan tarvita edes rahaa, varsinkin jos se on perheessä tiukassa. Rahan ohessa tai sijaan myös aikaa kannattaa käyttää palkintona.
– Tekemisen ei tarvitse olla hulppeaa. Yhdessä kokeminen ja läsnäolo riittävät, Terhi-Anna Wilska antaa vinkin.
"20-vuotias tyttäreni on muuten saanut lukio-opintonsa suoritettua, mutta matikan kurssit ovat jääneet roikkumaan. Koska ylioppilastodistus olisi saatava jatko-opintojenkin vuoksi, niin päätin laittaa kovat piippuun ja palkita lasta rahalla. Jokaisesta läpi menneestä lukion matikan kurssista lapsen tilille siirtyy 150 euroa. Se on suuri summa, mutta tiedän, että se motivoi poikaystävänsä kanssa yhteen muuttanutta nuorta naista, joka käy koulun ohella töissä ja maksaa itse kaikki omat kulunsa." Katariina
Vanhempien kommentit on kerätty Facebook-kyselyjen kautta.