Mikä on tärkein rahaan liittyvä oppi, jonka sait vanhemmiltasi?

– Tosi vahva säästäväisyys, jopa sellainen nuukuuden ihannointi. En ole ikinä ostellut turhuuksia velaksi ja käytän nykyäänkin hyvin vähän luottokorttia. Se on minulle enemmän backup. Toisaalta opin myös sen, että kyky ottaa oikeanlaisia lainoja on myös keino vaurastua. Rahaa ei pidä pelätä liikaa, mutta riskien kanssa kannattaa olla järkevä.

Mihin käytit ensimmäisen palkkasi?

– Lapsena laitoin kaikki säästöön. Minulla oli kaksi säästöpossua. Tavoitteenani oli, että ne olisivat koko ajan täynnä. Kehittelin jopa erilaisia bisnesideoita. Irrotin muun muassa suklaakalenterista muottiosion, ja tein pieniä savifiguureja. Myin niitä naapurustossa yhden tai kahden markan kappalehinnalla. Vasta nuoruusiässä taisin ostaa säästöillä vihreät levikset. Ne olivat siihen aikaan todella arvokkaita, maksoivat 400-500 markkaa. Käytin niitä niin kauan, että toinen lahje irtosi.

Oletko nykyään säästäjä vai tuhlaaja?

– Olen yhä tarkka raha-asioissa, mutta annan itseni myös nauttia työni tuloksista. En kuitenkaan halua, että tyydytän shoppailulla jotain tyhjyyden tunnetta tai muuta tarvetta. Tässä elämäntilanteessa, keskellä ruuhkavuosia, on pakko olla armollinen. Tiedän, että viisihenkisen perheen ruokakuluissa voisi säästää suunnittelemalla viikon kauppalistat etukäteen ja käymällä kaupassa vain kaksi kertaa viikossa. Arki on kuitenkin tällä hetkellä niin täyttä, että käymme kaupassa 1-2 kertaa päivässä, kun aina jotain unohtuu. Myös lapsilta häviää vaatteita. Juuri ostin esikoiselle uuden sadetakin, kun kahta aiemmin hankittua ei löytynyt. En jää murehtimaan tuollaisia, koska kyse ei ole tuhansista euroista.

Mihin kannattaa sijoittaa aina?

– Hyvään elämään. Kaikki sijoitukset elämässä eivät perustu vain taloudelliseen tuottoon. Esimerkiksi ostimme perheelle kesämökin, vaikka taloudellisesti järkevämpää olisi ostaa samalla rahalla sijoitusasunto. Kesämökki ei ole tuottava sijoitus, mutta se on meidän perheen turvasatama ja sijoitus hyvään elämään ja yhteiseen aikaan.

Paljonko lempiherkkusi maksaa ruokakaupassa?

– Tiedän aika tarkkaan. En syö mitään kallista suklaata, mutta joskus satsaan kalliiseen leivokseen, kuten vaikka sitruuna-marenkitorttuun ja otan 3,80 euroa maksavasta leivoksesta kaiken irti.

Paljonko sinulla on rahaa lompakossasi?

– Tykkään pitää käteistä mukana, usein minulla on sitä satasen verran. Käteistä ja varsinkin kolikoita tarvitsee usein. Kun käyttää käteistä, saa konkreettisemman tuntuman rahan käytössä. Sitä haluan opettaa myös lapsille. Kun säästöpossu hupenee hetkessä, ostoksen arvon ymmärtää paremmin kuin kortilla vinguttaessa.

Paljonko on paljon rahaa?

– Tämä on hyvin suhteellista, mutta kyllä tonni on paljon rahaa. Ostan luksustuotteita, mutta pidän järjen päässä. Esimerkiksi merkkilaukku ei ole minusta mikään sijoitus, vaikka kuinka niin uskottelisimme. Pidän tuhansia euroja maksavan käsilaukun sijaan mieluummin saman verran rahaa tilillä. Toisaalta ajattelen myös, että isoja asuntolainoja ei saa pelätä, koska muuten on vaikea päästä elämässä eteenpäin. Pitää vain järkeillä ja miettiä aikaperspektiiviä.

Milloin olet viimeksi tinkinyt?

– Isä oli kova tinkimään, en ole yltänyt samaan tasoon kuin hän. Juuri tingin lastenvaatekirpparilla, jossa ostosta edelsi hyvä keskustelu. Kun reissasin Tunisiassa, seurasin ihaillen väsytystaistelua, jota kauppiaat ja asiakkaat käyvät. Me naiset tingimme usein liian helposti palkoista. Olen kokemuksen myötä oppinut neuvottelemaan palkkioista ja miettimään etukäteen kipurajani, jota en suostu neuvotteluissa alittamaan. Olin juuri puhumassa aiheesta äideille Äitiys urakehityksen voimavarana -otsikon alla.

Paljonko maksoi viimeisin ostoksesi?

– Ratikkalippu maksoi 2,20 euroa, kun matkustin kotoa keskustaan. Minulla ei ole kuukausilippua ja liikun muutenkin sekalaisella taktiikalla: autolla, pyörällä ja julkisilla.

Maksaako kukin ravintolassa oman laskunsa vai jaetaanko se tasan?

– Usein laitetaan tasan. En ole senttitason viilaaja. Tykkään myös tarjota kavereille vaikka jälkkärit, jos minulla on siihen tilaisuus. Uskon, että kun rahan käyttää hyvään, se tulee takaisin. Ihmiset säästävät liian usein väärissä paikoissa. Muutamia euroja saatetaan laskea, mutta samalla lainoja ei ole kilpailutettu tai muut isot kuviot ovat tarkastamatta.

​

Marja Hintikka, 40, on pitkänlinjan juontaja, joka palaa syksyllä osittain äitiyslomalta tv-ruutuun. Marja nähdään kilpailemassa Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa. Ohjelma alkaa sunnuntaina 16.9. MTV3 -kanavalla klo 19.30. Marja Hintikka tekee myös juonto- ja luentokeikkoja. Hänellä ja juontaja Ile Uusivuorella on kolme alle kouluikäistä lasta.