On monta tapaa jakaa parisuhteen kulut. Yhdet laittavat ostokset ja laskut eurolleen puoliksi. Toisille kaikki on yhteistä. Kolmansien suhteessa enemmän tienaava maksaa enemmän.

Kun vantaalaiset Ouva ja Ruuti Kotkanoja alkoivat kuusi vuotta sitten seurustella, heille oli itsestään selvää, että parisuhteen kulut jaettaisiin prosentuaalisesti tulojen mukaan.

– Minusta se on ainoa reilu tapa, Ruuti sanoo.

Hän maksaa tällä hetkellä parin yhteisistä kuluista 58 prosenttia, Ouva 42. Prosentit määräytyvät sen mukaan, mikä on kummankin osuus tulojen yhteenlasketusta summasta.

Jos kulut jaettaisiin puoliksi, sille, joka tienaa vähemmän, jäisi tosi vähän omaa rahaa.

Ruuti maksaa enemmän, koska hän on vakituisessa työsuhteessa ja hänen tulonsa ovat isommat. Ouva on työkyvyttömyyseläkkeellä ja tienaa siksi vähemmän.

Käytännössä jako toimii niin, että taloustilille laitetaan joka kuukausi 400 euroa. Ruuti maksaa siitä 58 prosenttia ja Ouva 42. Asumiskulut, sähkölaskut, vakuutukset ja isot ostokset, kuten huonekalut tai matkat, maksetaan samassa suhteessa.

Jos jommankumman tulot ja elämäntilanne muuttuvat, prosentit lasketaan uudelleen.

– Näin se on reilumpaa. Jos kulut jaettaisiin puoliksi, sille, joka tienaa vähemmän, jäisi tosi vähän omaa rahaa, Ouva sanoo.

Ruuti ja Ouva Kotkanoja pitelevät kuppeja käsissään keittiön tason ääressä, taustalla näkyy keittiö.
Ruutin (vas.) ja Ouvan ystäväpiirissä on tavallista jakaa kulut tulojen mukaan. ”Matikka on absoluuttista ja reilua”, Ouva sanoo.

Pariskunta uskoo, että jaettu elintaso suojaa katkeroitumiselta. Heistä olisi ikävää miettiä jatkuvasti, onko molemmilla varaa samoihin asioihin.

– Se vääristäisi valta-asetelmaa parisuhteessa. Toisella olisi varaa kaikkeen ja toinen laskisi jatkuvasti, onko hänellä varaa lähteä toisen kanssa leffaan tai tilata ruokaa kotiin, Ouva sanoo.

– Sellaisetkaan suhteet eivät ole tavattomia, että avioeron sattuessa toisella ei ole varaa muuttaa pois yhteisestä kodista. 

Laskeminen väsytti

Toivakkalaiset Inka Keteli ja Otto Ikonen jakavat arjen kulut tasan puoliksi. Heillä on yhteinen lainanhoitotili, jolta maksetaan omakotitalon asuntolaina ja autolaina.

Kumpikin laittaa tilille kerran kuussa saman summan eli reilun tonnin. Lainanhoitotilille menevät myös bonukset ja 1- ja 3,5-vuotiaiden lasten lapsilisät.

Noin puolet yhteisistä rahoista menee asunto- ja autolainoihin, puolet ruokaan, laskuihin ja muihin arjen kuluihin. Lisäksi kummallakin on omat käyttötilit ja säästötilit.

Otto Ikonen ja Inka Keteli istuvat sohvalla, Ikosen sylissä on parin pienempi lapsi Elea ja Ketelin sylissä nelivuotias Minea.
Otto Ikonen pitelee sylissään Eleaa, Inka Keteli Mineaa. Pari on tyytyväinen menojen jakoon perheessään.

– Aiemmin teimme niin, että kävimme kerran viikossa läpi, mitä kumpikin oli maksanut, ja tasasimme kuluja eli siirsimme rahaa toisillemme, Inka sanoo.

Kulujen läpikäyminen alkoi kuitenkin tuntua työläältä. Oli vaikea muistaa, mikä maksu olikaan yhteinen ja mikä ei. Siksi he päätyivät nykyiseen ratkaisuunsa.

Koska he eivät ole ehtineet vielä hankkia yhteiselle tilille pankkikorttia, kumpikin maksaa esimerkiksi ruokaostokset omilta tileiltään ja siirtää sitten tilalle saman summan yhteiseltä tililtä.

– Siitä kumpikin huolehtii itse, niin ei tarvitse pitää enää yhtään palaveria aiheesta. Pankkikortti tilille tietenkin helpottaisi tilannetta entisestään.

Riitoja rahasta

Inka työskentelee ohjaajana vanhusten päivätoiminnassa, Otto kirvesmiehenä. Kummallakin on lisäksi hieman sivutöitä. Otto tienaa hieman Inkaa enemmän.  

– On ollut aina selkeää, että maksamme kulut puoliksi. Olemme tehneet niin alusta lähtien, koska tuloissamme ei ole isoa eroa, Otto sanoo.

Pari alkoi seurustella jo teini-iässä. Inka ihastui Oton aktiivisuuteen ja itsevarmuuteen.

– Inkakin oli tosi liikunnallinen. Harrastimme molemmat jalkapalloa, ja sen kautta meillä oli paljon yhteistä, Otto jatkaa.

Raha ei ole koskaan ollut kaikkein helpoin puheenaihe, koska sitä ei ole ikinä ollut liikaa.

Nyt pari on ollut yhdessä kymmenen vuotta. Matkan varrella kummankin rahankäyttö ja suhtautuminen rahaan on muuttunut.

– Nuorena olimme tosi tarkkoja rahoistamme. Maksoimme mopon bensat puoliksi, ja jos jokin juttu maksoi kympin, huolehdimme, että toinen varmasti maksoi sen vitosen takaisin. Silloin rahat loppuivat nopeasti, jos alkoi kauheasti tarjota, Inka sanoo.

Pari alkoi keskustella enemmän raha-asioista, kun he muuttivat yhteen kolmen vuoden seurustelun jälkeen.

Otto Ikonen ja Inka Keteli istuvat keittiön pöydän ääressä vastakkain ja katsovat toisiaan.
Kun IInka Keteli oli vanhempainvapaalla, tuntui reilulta, että Otto Ikonen maksoi arjesta hieman enemmän. 

Suurin rahakeskustelu käytiin viisi vuotta sitten, kun pari osti yhdessä omakotitalon. Piti miettiä, millainen laina otetaan, mitä remontoidaan ja miten remontit maksetaan.

– Raha ei ole koskaan ollut kaikkein helpoin puheenaihe, koska sitä ei ole ikinä ollut liikaa. Myönnän, että olemme me rahasta riidelleetkin, Inka sanoo.

Erimielisyyksiä on aiheuttanut esimerkiksi se, mihin rahaa käytetään. Suurista linjoista pariskunta on kuitenkin yhtä mieltä. Molemmat ajattelevat, että vaikka pahan päivän varalle säästäminen on tärkeää, rahaa on uskallettava myös käyttää.

– Jos jotain tarvitsemme tai haluamme, me ostamme sen, Inka sanoo.

Omia ja yhteisiä säästöjä

Ouva ja Ruuti Kotkanoja ovat aina puhuneet avoimesti rahasta. He olivat parhaita ystäviä ennen kuin alkoivat seurustella, ja ystävyys muuttui rakkaudeksi pikkuhiljaa. Ouva huomasi, että Ruutin kanssa jopa Kelaan jonottaminen tuntui kivalta.

– Ruuti oli ensimmäinen ihminen, jolle halusin aina soittaa, kun jotain oli sattunut.

Ouva on jakanut kulut prosentuaalisesti tulojen mukaan kaikissa parisuhteissaan, joissa hän on asunut puolisonsa kanssa yhdessä. Ruutista järjestely kuulosti heti reilulta ja selkeältä.

– Tämä systeemi suojelee myös minua ja estää minua maksamasta kaikkea vain siksi, että käyn töissä.

Ruuti ja Ouva Kotkanoja istuvat sohvalla hymyillen, Ouvan sylissä on valkoinen kissa.
”Minulle on opetettu, että ei saa olla koskaan niin rakastunut, ettei ajattele rahaa ja kuolemaa”, Ouva Kotkanoja sanoo. Sylissä istuu Tiuhti-kissa.

Kotkanojien yhteiseltä taloustililtä maksetaan ruokaostokset, hygienia- ja siivoustuotteet sekä yhteiset ulkona syömiset ja leffassa käymiset, jos tilillä sattuu olemaan sellaisiin rahaa.

Kuun lopuksi tilille jääneet rahat siirretään yhteiselle säästötilille. Sieltä maksetaan esimerkiksi matkoja ja lapsettomuushoitojen kuluja.

Ouva ja Ruuti keskustelevat rahasta arjessa paljon. Jos Ouva haluaa ostaa Ikeasta uuden tyynynpäällisen, hän kysyy Ruutin mielipidettä.

Koska taustalla on vuosien ystävyys, raha on tuntunut Ouvalle ja Ruutille alusta asti helpolta puheenaiheelta. Riitaa siitä ei ole koskaan tullut.

Yhteisten tilien lisäksi molemmilla on omat käyttötilinsä ja säästönsä. Se on heille tärkeää.

– Niin ei tule sellaista oloa, että täytyy puolustaa omaa kulutustaan jollekin. Kummallakin on omia harrastuksia, joiden menot voivat tuntua toisesta tyhmältä. Tämä järjestely mahdollistaa säästämisen sekä yksin että yhdessä, Ouva sanoo.