Tyypillinen tilanne: kulkupeli on visusti vakuutettu, mutta oma henki ei.

− Me suomalaiset huolehdimme hyvin autojen ja kotien vakuutusturvasta, mutta emme oman henkemme vakuuttamisesta, tietää OP:n henkivakuutustuotteiden vakuutuspäällikkö Sirkku Hiekkamäki.

Miksi itsensä ja läheisten vakuuttaminen ei sitten ole mielessä vakuutuskaupoilla?

− Suomalaiset tuskin ovat tietoisia riskinottajia. Syynä lienee turhan suuri luottamus julkiseen turvaan, Hiekkamäki pohtii.

Hän muistuttaa, että erityisesti nuorilla lapsiperheillä on vähän varallisuutta, mutta usein paljon asunto- tai muuta lainaa.

− Kun toinen vanhemmista kuolee, hänen ansio- ja muut tulonsa lakkaavat. Asumiskustannukset ja muut juoksevat menot on kaikesta huolimatta hoidettava. Leskelle ja lapselle maksettava perhe-eläke ei yksin riitä kattamaan tulojen menetystä. Eikä avoliitossa olevalla edes ole leskeneläkeoikeutta.

Työkyvyttömyys romuttaa talouden

Henkilövakuutusten osalta myös työkyvyttömyysvakuutus‍ jää monelta ottamatta. Työkyvyttömyyseläke on lakisääteinen, mutta se on parhaimmillaan vain noin 60 prosenttia laskennallisesta ansiotasosta.

− Työkyvyttömyys aiheuttaa siis merkittävän muutoksen ansioihin ja näin ollen koko elämä kulutustottumuksineen joutuu uudelleen arvioitavaksi, OP:n vakuutuspäällikkö Atte Erkamo sanoo.

Työkyvyttömyys voi tietää monesta luopumista: harrastuksista, matkustamisesta ja jopa omasta kodista.

Erkamon mukaan vakuutuksen vähäinen suosio voi liittyä siihen, ettei mahdollisen työkyvyttömyyden vaikutusta omaan talouteen täysin tiedosteta.

− Tai sitten koetaan, että työkyvyttömyys‍ kuitenkaan satu juuri minulle. Se on valitettava olettamus, kun tarkastellaan Kelan tilastoa, joka kertoo työkyvyttömyyseläkkeen saajia olleen viime vuoden lopussa 130 000. Se on huomattava määrä Suomen työikäisestä väestöstä.

Metsä yksi arvokkaimmista vakuuttamattomista

Metsä on yllättävän yleinen vakuuttamaton omaisuus Suomessa. Se on usein myös varsin arvokas omaisuus ja alttiina monille vaaroille, kuten myrskyille, hyönteisille ja lumivahingoille. OP:n vakuutuspäällikkö Hannu Partanen arvelee metsien vakuuttamattomuuden johtuvan osin tietämättömyydestä.

− Metsänomistajat eivät hahmota tuhoriskejä, esimerkiksi merkittäviä hyönteis- ja lumituhoja on alkanut ilmetä vasta aivan viime vuosina.

Partasen mukaan kaikki eivät välttämättä edes tiedä, kuinka arvokas omaisuus metsä‍ on.

− Tai että vakuutusmaksun voi vähentää verotuksessa. Metsän vakuuttaminen on sitä paitsi edelleen aika halpaa puuston arvoon verrattuna ja esimerkiksi omavastuuta nostamalla vakuutusmaksuun suuruuteen voi vaikuttaa hyvinkin merkittävästi, Partanen muistuttaa.

Matkustamiseen liittyy myyttejä

Finanssialan keskusliiton vuonna 2018 tekemän tutkimuksen mukaan 31 prosenttia suomalaisista uskaltautuu matkaan ilman asianmukaista vakuutusta. Opiskelijoista peräti 45 prosenttia matkustaa ilman vakuutusta.

Matkalle lähteminen‍ ilman kunnollista vakuutusta on melkoista riskipeliä. Sairastuminen ulkomailla voi tietää valtavaa lovea lompakkoon. OP:n matkavakuutuksista vastaava vakuutuspäällikkö Leena Ettilä tietää, että matkustamiseen liittyy yhä virheellisiä käsityksiä.

− Yllättävän moni luulee, että Suomen valtio järjestää kansalaisilleen kotiinkuljetuksen ulkomailta sairauden tai tapaturman kohdatessa. Tämä on kuitenkin pelkkä myytti. Esimerkiksi ambulanssilento kaukokohteesta voi maksaa jopa 150 000 euroa. Länsimaista tasoa vastaavan hoidon saaminen voi edulliseksi mielletyissä matkakohteissa olla myös yllättävän kallista: osastohoito sairaalassa voi esimerkiksi Thaimaassa maksaa 2 000 euroa vuorokaudessa, Ettilä sanoo.

Vieraassa ympäristössä toimiminen voi olla vaikeaa, kun vointi on sairauden tai loukkaantumisen vuoksi heikko.

− Yksi keskeinen matkustajavakuutuksen etu on mahdollisuus hyödyntää vakuutusyhtiön matkahätäkumppanin palveluita hoidon ja maksusitoumusten järjestämiseen sekä kohteessa tarjolla olevan hoidon arvioimisessa.

Ettilä muistuttaa, että vakuutukseen tulee valita koko matkan pituuden kattava voimassaoloaika ja tarpeelliset laajennukset sellaisiin riskialttiisiin aktiviteetteihin, joita on suunnitellut matkalla kokeilevansa. Esimerkiksi laitesukellukseen ja vuorikiipeilyyn liittyy luonnollisesti enemmän riskejä kuin rannalla loikoiluun.

− Matkustajavakuutuksen tarve korostuu myös matkan peruuntumistilanteissa. Valmismatkoja koskeva lainsäädäntö muuttui viime vuoden heinäkuussa, jolloin matkanjärjestäjän velvollisuus palauttaa matkan hinta tai osa siitä kaventui entisestään. Jos matkalle ei pääse esimerkiksi sairastumisen vuoksi, ei matkan hinnasta välttämättä saa takaisin mitään, ellei ole ottanut itselleen peruuntumisturvaa matkustajavakuutuksella.

Mitä yrittäjän pitää tietää henkivakuuttamisesta? Lataa maksuton opas, joka vastaa yleisimpiin kysymyksiin.‍