Millaisia ovat ensimmäiset omaan rahaan liittyvät muistosi? 

Urho: Raha kiinnosti minua jo nuorena ja olin hyvä neuvottelemaan esimerkiksi kotitöistä saamani palkkion suuruudesta. Olin tosi tarkka omista rahoistani ja mielellään otin myös pikkuveljen rahat vastaan, kun hän kilttinä niitä minulle usein tarjosi, kun ei itse ollut vielä rahasta kiinnostunut.

Aada: Muistan sen kun veimme Hanna Hippo -säästölippaan osuuspankin konttoriin tyhjennettäväksi. Se oli jännittävä hetki, kun kolikot kaadettiin pöydälle ja pankkivirkailija laski, minkä verran säästöön oli kertynyt. Muistan myös sen kun sain ensimmäistä kertaa setelirahan lahjaksi ja sain ostaa sillä mitä halusin.

Mitä vanhempasi ovat opettaneet rahan käyttämisestä?

Aada: Että rahaa on rajallinen määrä eikä sitä saa noin vain. Sijoittaminen ja säästäminen kannattaa ja lisää rahan arvoa. Kannattaa käyttää rahaa asioihin, mitä oikeasti tarvitsee ja mitä tulee käyttämään kauan. Älä kuluta kaikkia rahoja loppuun.

Urho: Ainakin sen, että rahaa ei ikinä ilmesty tyhjästä ja sen eteen pitää aina tehdä töitä - tämä on hyvä oppia jo nuoresta pitäen. Olemme jutelleet kotona myös siitä, että olisi hyvä vähän miettiä etukäteen ostoksia, mihin aikoo rahaa käyttää ja vertailla hintoja sekä punnita mikä olisi oikea vaihtoehto, mihin itsellä on varaa. 

Millaisia tavoitteita sinulla on omaa talouttasi varten?

Urho: Haluaisin opiskella itselleni ammatin, joka mahdollistaa hyvät tulot tulevaisuudessa. Ymmärrän sen, että hoitamalla kouluhommat hyvin ja opiskelemalla on mahdollisuus suurempiin tuloihin tulevaisuudessa. Se on sitten usein myös tuurista kiinni, että pääseekö oikeasti rikastumaan. Opiskelemalla ja töitä tekemällä ainakin pärjää elämässä kohtuu hyvin.

Aada: Tällä hetkellä olisin kiinnostunut tekemään osa-aikatyötä tai palkallisia projekteja lukion ohella. Tienaamistani rahoista osan laittaisin säästöön ja lopuilla ostaisin hyödyllisiä ja onnellisuutta parantavia asioita. Tulevaisuudessa pyrin käyttämään ja sijoittamaan tienaamani rahat hyvin. Taloudellinen riippumattomuus olisi aika kiva juttu, ja että olisi oma koti, auto ja mahdollisesti myös sijoitusasuntoja. Nyt haluan kiinnittää huomiota omaan kulutuskäyttäytymiseen ja säästää mm. vaatteisiin.

Miten käytät rahaa arjessasi? Oletko säästäjä vai tuhlaaja?

Aada: Lahjaksi saamani rahat pyrin säästämään tai käyttämään isompiin hankintoihin, joista olen haaveillut pidempään. Kuukausirahat taas kuluvat todella nopeasti esim. ulkona syömiseen, kavereiden kanssa tehtäviin aktiviteetteihin, pikku ostoksiin ja sen sellaisiin.

Urho: Rahaa on nyt lukioikäisenä alkanut kulua aika paljon vapaa-ajanviettoon, kun tulee ostettua vaatteita, käytyä leffassa ja ulkona syömässä kavereiden kanssa sekä liikuttua paljon esimerkiksi Birdillä. Tuntuu että kaikki raha menee, mikä tulee ja on hankala saada rahaa säästymään. Olen ainakin pari vuotta nuorempaan pikkuveljeeni verrattuna tuhlaavaisempi ja hän on säästäväisempi. Yritän kuitenkin aina tehdä edullisia hankintoja.

Onko sinulla intohimoja tai harrastuksia, jotka vievät suuria summia?

Urho: Harrastan kuntosalilla käymistä ja salimaksuun menee parikymmentä euroa kuukaudessa. Lisäksi tulee ostettua proteiinivalmisteita ja muita lisäravinteita sekä joskus treenivaatteita. Ennen harrastin myös jalkapalloa, mutta se on nyt toistaiseksi jäänyt useiden loukkaantumisten takia tauolle. Jalkapallossa oli aika kalliit kuukausimaksut. Kuntosali on melko edullinen harrastus verrattuna esimerkiksi jääkiekkoon. Tykkään tyylikkäistä vaatteista ja hankin niitä aika paljon, mutta suurimman osan hankin käytettynä esim. Kontista, josta vaatteita saa todella edullisesti. Kengät ja hajuvedet ovat ehkä kalleimmat yksittäiset hankinnat vuoden aikana.

Aada: Harrastan tanssia, mutta harrastusmaksuja en onneksi maksa itse. Omalla rahalla ostan toki välillä treenivaatteita. Myös muoti kiinnostaa, joten vaatteisiin kuluu rahaa melko paljon, varsinkin jos ostan vaatteet uusina. Paljon ostan myös myös second handina.

Kuinka paljon on tarpeeksi rahaa?

Aada: Tarpeeksi rahaa minun ikäiselläni tarkoittaa, että voi ostaa asioita, joita sillä hetkellä tarvitsee. Pieni palkkakin on tarpeeksi rahaa etenkin, jos ei vielä asu omillaan, jolloin rahaa ei mene asumiskustannuksiin.

Urho: Olisi hyvä, ettei joutuisi luopumaan mistään itselle tärkeästä asiasta sen vuoksi, ettei ole varaa. Lisäksi olisi hyvä olla hieman säästössä yllättäviä menoja varten.

Mikä rahaan liittyvä opetus on jäänyt mieleesi? 

Urho: Mieleenpainuvin opetus on ollut se, mistä rahaa voi saada, eli että se ei vaan ilmestykään pankkiautomaatista, vaan sen eteen pitää tehdä töitä, mikä lapsena tarkoitti pieniä kotiaskareita. 

Aada: Parhaiten mieleen on jäänyt se, kun oivalsin, että sijoittaminen kannattaa ja kun siihen panostaa, säästöön voi kertyä mukava summa. Sen myötä aloin kiinnostumaan omista rahoistani enemmän.

Mistä saat eniten tietoa ja vinkkejä taloustaitoasioihin?

Aada: Perheeltä, koska heillä on ammattinsa puolesta osaamista taloustaitoasioissa. Olen saanut tietoa ja vinkkejä myös koulusta ja televisiosta. Lisäksi olen kuunnellut muutamia podcasteja, kuten Mimmit sijoittaa ja Sijoituskästi.

Urho: Koulusta olen saanut perustietoa ja sitten tosi paljon näkee eri somealustoilla vinkkejä. Ei ketään yhtä vaikuttajaa tule nyt mieleen.

Voiko raha tehdä onnelliseksi?

Urho: Rahaa auttaa siihen, että voi elää oman näköistä elämää, mutta ei se yksistään tee onnelliseksi. 

Aada: Kyllä voi, koska rahalla voi toteuttaa unelmia. Parhaimmassa tapauksessa työ, jota tekee rahan eteen, tekee sinut onnelliseksi. Elämästä voi myös nauttia vapaammin, kun on rahaa.

Mitä ajattelet nuorten velkaantumisesta? Mitkä asiat mielestäsi voivat johtaa velkaantumiseen ja miten siltä voisi välttyä?

Aada: Velkaantumiseen voi ajautua, jos perheessä ei puhuta rahasta tai säästämisestä. Myös kaikki nykyajan mainokset houkuttavat nuoria ostamaan mitä vaan, ja pikavipit, ne kaikki voivat aiheuttaa nuorten velkaantumisen. Somessa pikemminkin kannustetaan käyttämään rahaa, eikä säästämään sitä. Nuorten velkaantuminen on iso oikea ongelma, jonka eteen pitäisi tehdä töitä edistämällä jo lasten taloustaitoja.

Urho: On huono juttu, jos joutuu velkaantumaan jo nuorena. Tähän vaikuttaa toki myös vanhempien rahatilanne. Jos joutuu ottamaan velkaa ihan perusjuttuihin tai tulee osteltua liikaa jotain, mihin ei oikeasti ole varaa. Kannattaa tehdä opiskeluiden ohella myös kesätöitä ja viikonlopputöitä, jos siihen on mahdollisuus. Nuorilla voi olla tänä päivänä riski ajautua rikollisuuteen, jos kokee, ettei ole muita keinoja saada rahaa velkojen maksuun. Myös pikavippien ottaminen on huono juttu. Ne pitää kuitenkin maksaa takaisin ja ne tulevat kalliiksi. 

Aada
Ikä: 16
Kotipaikka: Tuusula
Koulutus: lukiolainen, tanssilinja

Ajankohtaista elämässäsi juuri nyt: Aloitin syksyllä lukion Helsingissä. Tällä hetkellä keskityn koulunkäyntiin, uusien ihmissuhteiden luontiin uudessa koulussa sekä tanssiharrastukseeni. Haluan kovasti kehittyä tanssijana ja onneksi myös koulu mahdollistaa sen.

Motto: Sano ja tee mitä haluat, älä mitä et.

Urho
Ikä: 17
Kotipaikka: Espoo
Koulutus: lukiolainen

Ajankohtaista elämässäsi juuri nyt: Täytän ensi keväänä 18 vuotta ja seuraava iso investointi on tammikuussa alkava autokoulu, jota odotan jo kovasti. 

Motto: Raha on hyvä renki, mutta huono isäntä. Tähän vastaukseen sain apua chat gpt:ltä.

Rahasta pitää puhua – mutta mitä ja miten?

Haemme nyt 15–19-vuotiaita nuoria mukaan OP:n uuteen nuorten ryhmään pohtimaan, millaista tietoa nuoret oikeasti kaipaavat rahaan ja talouteen liittyen. Miten rahasta voisi puhua niin, että se olisi oikeasti myös kiinnostavaa? Haku on käynnissä 26.11.2023 asti. Lue lisää ja vinkkaa tuntemallesi nuorelle: OP nuorten ryhmä | OP