Outi Korvela on tyytyväinen laitoshuoltajan palkkaansa: ”Saattaa jäädä jotain säästöönkin”
Lisää aiheesta
Laitoshuoltaja Outi Korvela työtä on pitää Länsi-Pohjan keskussairaala puhtaana. Työ on usein näkymätöntä, mutta ilman sitä sairaalan arki ei pyörisi.
Laitoshuoltaja Outi Korvelan, 60, ei tarvitse stressata päivittäisen askeltavoitteen täyttymisestä. Kun hän kulkee pitkin kemiläisen Länsi-Pohjan keskussairaalan käytäviä, askelia kertyy helposti kymmeniätuhansia päivässä.
Korvelaa ei työn fyysisyys haittaa.
– Olen pienestä pitäen harrastanut urheilua ja olen hyvässä kunnossa. Se antaa voimia myös työhön, Korvela sanoo.
Laitoshuoltajana hänen tärkein tehtävänsä on pitää sairaala puhtaana. Pintojen puhdistuksen lisäksi työhön kuuluu esimerkiksi vuoteiden siivoamista ja petausta uusia potilaita varten, potilaiden käyttämien välineiden puhdistamista sekä potilaiden ruoan valmistelua ja esille laittamista.
Ilman laitoshuoltajien työtä sairaalan arki ei pyörisi.
– Mikäli lääkäreitä ja hoitajia on uskominen, meidän työmme on olennainen osa sitä, että he kykenevät tekemään omaa työtään. Lääkäri ei leikkaa, jos leikkaussali ei ole puhdas. Silloin toimenpiteestä voi tulla isompi haitta kuin sen tekemättä jättämisestä.
Liika puhtaus on pahaksi
Korvela on työskennellyt puhtausalalla 1990-luvulta lähtien. Sairaalan laitoshuoltajana hän on toiminut jo 23 vuotta.
Hänestä laitoshuoltajan työssä vaikeinta on tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.
– Olemme kaikki yksilöitä. Toisten kanssa tulee juttuun paremmin, mutta kaikkien kanssa täytyy pärjätä.
Korvela tekee töitä kahdessa vuorossa. Aamuvuoro kestää seitsemästä kolmeen ja iltavuoro kahdestatoista kahdeksaan.
Korvela siivoaa kaikkia sairaalan tiloja leikkaussaleista henkilöstöruokalaan. Vaikka työpaikkana on sairaala, työnteko ei ole niin steriiliä kuin voisi kuvitella.

– Ihmisillä on sellainen käsitys, että kun ollaan sairaalassa, siellä on myrkyn päälle myrkkyä, mutta itse asiassa myrkkyjä ei juuri käytetä.
Sen sijaan Korvela etenee puhtaimmista pinnoista kohti likaisempia ja vaihtaa välillä siivousvälinettä.
– Sillä pyritään vähentämään taudinaiheuttajia ja estämään samalla niiden siirtyminen paikasta toiseen.
Korvelan mukaan myrkkyjä sisältäviä puhdistusaineita käytetään ainoastaan eritteiden, kuten ulosteen tai veren, poistamiseen.
– Mikrobit vaativat ravintoa, kosteutta ja elintilaa. Jos sairaalassa on liian puhdasta, vaaralliset mikrobit leviävät kaikkein tehokkaimmin. Se tuli itsellenikin tätä alaa opiskellessa yllätyksenä.
Laitoshuoltajan palkka kasvaa kokemuksen myötä
Kokemus ja työn vaativuus vaikuttavat laitoshuoltajan palkkaan. Outi Korvelan peruspalkka on noin 2 600 euroa kuukaudessa. Se sisältää ikä- ja vaativuuslisät. Ilman niitä palkka olisi muutaman satasen pienempi.
Peruspalkan lisäksi Korvela saa vuorolisiä ilta- ja viikonlopputöistä. Nettopalkka vaihtelee 1 900 ja 2 200 euron välillä. Hän on palkkaansa tyytyväinen.
– Olen siitä onnellisessa asemassa, että lapset ovat jo maailmalla ja asuntolaina on maksettu. Palkasta saattaa jäädä jotain säästöönkin.
Työn pitäisi olla kaikkialla sellaista, että sillä elättää itsensä.
Aina elämä ei ole ollut yhtä huoletonta. Kun Korvelan viisi lasta olivat pieniä, hän syynäsi ruokakaupassa kilohintoja, suunnitteli ruokalistan tarkkaan ja metsästi tarjouksia.
– Suurimman osan ajasta piti laskea, mitä kaupasta voi ostaa, jotta rahat riittävät. Mies nauroi, että olen kuin kassakone, kun kuljen kaupassa. Muistin kaikki hinnat ulkoa.
Viimeisimmät työehtosopimusneuvottelut ovat Korvelan mielestä korjanneet laitoshuoltajien palkkatasoa. Silti asuntolainaa maksavan ja lasten harrastuksia kustantavan laitoshuoltajan toimeentulo voi olla tiukassa.
– Työn pitäisi olla kaikkialla sellaista, että sillä elättää itsensä.
Laitoshuoltaja tarvitsee suojavarusteita
Vaikka turhaa steriiliyttä pitää laitoshuoltajan työssä välttää, Korvelalla on moniin tilanteisiin erityiset hygieniaan liittyvät työskentelyohjeet.
Jos Korvelan on siivottava huone, jonka potilaalla on influenssa tai jokin muu tarttuva tauti, hänen on puettava hengityssuojain ja muut suojavarusteet ylleen ennen sisään astumista.
– Huoneessa käytetään kertakäyttöisiä välineitä ja roskapussit ja pyykkipussit suljetaan ennen huoneesta poistumista, Korvela kertoo.
Suojavarusteiden taso riippuu taudista ja siitä, miten se tarttuu ihmisestä toiseen.
– Jos potilaalla on jokin ilmassa liikkuva tauti, esimerkiksi tuberkuloosi, minulla pitää olla erityisvahva hengityssuojain, eikä paljasta ihoa saa näkyä ollenkaan.
Korvelaa tautien tarttuminen ei silti jännitä.

– Koronakoulu tuli käytyä. Sain tartunnan ensimmäisessä aallossa alkuvuodesta 2020. Sen jälkeen minua ei ole hermostuttanut enää mikään.
Korvela työskentelee välillä myös tilassa, jossa farmaseutit valmistavat suonensisäisesti annettavia lääkkeitä. Sinne mennessään Korvelan on peseydyttävä tietyn kaavan mukaan ja pukeuduttava hyvin peittävään suoja-asuun, jossa ainoastaan silmät jäävät näkyviin.
Tilassa on oltava puhdasta, ja siellä työskennelläkseen on käytävä erityinen koulutus.
– Keväisin auringonvalossa voi nähdä ilmassa pölyhiukkasia, joita ei silmillä muuten näe. Siinä tilassa sellaisia ei saa olla yhtä ainutta. Ilman siivousta lääkkeet jäisivät tekemättä.
Korvela pitää työstään, mutta hänellä ei ole varsinaisia suosikkitehtäviä. Parasta on se tunne, kun tietää tehneensä työnsä hyvin.
– Meidän työmme ei usein näy ulospäin. Vaikka poistan niin sanottua näkymätöntä likaa, tiedän itse, että olen tehnyt työni hyvin ja pinnat ovat puhtaat seuraavaa käyttäjää varten. Se palkitsee.

