Pormestari Daniel Sazonov vinkkaa talouskäsitteen, joka kaikkien kannattaa sisäistää

Jotkut kilpailevat 100 metrin juoksussa, mutta Daniel Sazonovin laji on ollut ysiluokasta asti talous. Silloin hän osallistui valtakunnalliseen Taloustaitokilpailuun‍ ja voitti.

Kisaaminen jatkui lukiossa. Sazonov oli Talousguru-kisassa lukion ensimmäisellä ja toisella luokalla kakkonen, kunnes abivuonna voitti kisan.

Pikajuoksu kehittää koordinaatiokykyä, lihaksia ja hapenottokykyä. Oliko tavoitteellisesta ”talousurheilusta” Sazonoville hyötyä?

Keskellä kaikkea päätöksentekoa

Suuressa huoneessa on jyhkeä työpöytä, mukavat designsohvat ja komea lasinen kahvipöytä. Ikkunat antavat Kauppatorille.

Tämä on Helsingin pormestari Daniel Sazonovin Kaupungintalon työhuone. Harvalla 32-vuotiaalla on tällainen työpaikka.

Taisi siitä taloustreenistä olla hyötyä?

Oliko tavoitteellisesta talousurheilusta Sazonoville hyötyä?

– No siis todella, todella paljon, Sazonov sanoo.

Hän on tehnyt politiikkaa käytännössä koko työuransa: ministerin avustajan hommia, lainvalmistelua, kaupunkipolitiikkaa, parikymppisestä asti.

– Toki politiikassa voi pärjätä erilaisilla taustoilla ja osaamisilla, mutta talous on ihan keskeisessä asemassa. Se on läsnä päätöksenteossa koko ajan.

Jos ei ymmärrä taloutta, ei ymmärrä yhteiskuntaa – ja päinvastoin.

Partiolaisesta talousguruksi

Sazonovin talousintoilu alkoi jo ennen 9. luokkaa. Hän oli aktiivinen partiolainen ja järjesti retkiä ja tapahtumia.

Talouden perusasiat konkretisoituivat, kun piti selvittää kuinka paljon retkimaksuja pitää kerätä, jotta leirillä on esimerkiksi varaa vuokrata kämppä.

Sazonov kiittelee, että hänen yhteiskuntaopin opettajansa Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa oli myös innostava ja kannustava.

Sazonov muistelee Talousguru-kisaa lämmöllä.

– Aiheet ovat kovaa talouden ydintä. Muistaakseni ne käsittelivät esimerkiksi EU:n integraatiota ja ohjauskoron nostoa tai laskua.

Sazonov valmistautui kisaan esimerkiksi lukemalla Suomen Pankin ja Valtiovarainministeriön talouskatsauksia.

Voittaja sai paitsi rahaa, myös opiskelupaikan taloustieteellisestä tai Kauppakorkeakoulusta. Sazonov ei käyttänyt paikkaansa, sillä hän meni oikeustieteelliseen.

– Mutta opiskelupaikka oli tosi hyvä kannustin. Se on se iso stressinaihe lukiolaiselle. Oli huojentavaa, että vaikka en olisi päässyt oikikseen, olisi ollut opiskelupaikka valmiina.

Talousosaaminen pormestarin työn ytimessä

Nyt pormestarina talousosaaminen on Sazonovin työn ytimessä.

Esimerkiksi keskeinen päätöksenteon ja vallankäytön paikka on vuosittainen kaupungin budjettineuvottelu, jota pormestari vetää. Siinä päätetään Helsingin rahankäytöstä.

– Vaikeaa siellä olisi, jos ei ymmärtäisi talouden kysymyksiä.

Pormestarina täytyy koko ajan pitää mielessä niin mikro- kuin makrotason talousasioita, koska ne vaikuttavat toisiinsa.

Mikrotaso on kaupunkilaisten henkilökohtaista taloutta – ihmisillä pitää olla toimeentuloa, jolla pärjätä elämässä ja kuluttaa tavaroita sekä palveluita.

Makrotaso vaikuttaa tähän esimerkiksi kuntaveron ja yhteisöveron kertymän kautta sekä siten, mitä erilaiset palvelut uimahalleista joukkoliikenteeseen maksavat.

Sitten on mietittävä, miten tämä kaikki rahoitetaan. Tänä vuonna Helsinki investoi yli miljardilla joko ylijäämällä tai velkarahalla. Täytyy päättää, mihin kannattaa laittaa yhteistä rahaa, jotta se koituu helsinkiläisten, mikrotason hyödyksi – joka taas kannattelee makrotasoa.

”Olen turvallisuushakuinen, mutta en pihi”

Sazonov on ”turvallisuushakuinen” ihminen henkilökohtaisessa taloudessaan. Asuntolaina pitäisi saada maksettua äkkiä pois, ja tilillä pitää olla puskuria.

– Mutta en minä pihi ole. Kun on rahaa, mitä käyttää, käytän palveluita ja käyn vaikkapa reissussa.

Sazonov sijoittaa esimerkiksi matalan riskin rahastoihin.

Kaikkien kannattaisi sisäistää korkoa korolle -ilmiö.

Hän kannustaa sijoittamisen aloittamiseen nuorena.

– Vähistäkin tuloista kannattaa laittaa vähän sijoituksiin, koska korkoa korolle -ilmiö – joka muuten ilmiönä kaikkien kannattaisi sisäistää – on tehokas varallisuuden kerryttäjä.

Sijoitusvinkkejä pormestari ei lähde jakelemaan. Paitsi yhden.

– Jos on mahdollisuus, niin nyt on hyvä hetki ostaa asunto.

Sivistyksellä menestykseen

Tällä hetkellä julkisessa keskustelussa, esimerkiksi somessa, kuumaa kamaa ovat luksusbrändit ja rahoilla revittely, kun taas perinteistä sivistystä pidetään rasittavana ja pölyisenä.

Jos haluaa vaurastua, täytyy ymmärtää talouden lainalaisuuksia.

Tämä on nurinkurista, sillä nimenomaan sivistys – yhteiskunnallisten, monimutkaisten asioiden syvällinen ymmärtäminen – on asia, jolla voi tehdä rahaa.

Jos haluaa vaurastua vaikkapa sijoittamisella, täytyy ymmärtää talouden lainalaisuuksia. Niiden ymmärtämiseksi täytyy ymmärtää yhteiskuntaa ja maailmaa, koska ne ovat naimisissa talouden kanssa.

– Usein kysytään, että mitä pitää tehdä, jotta voi aloittaa sijoittamisen. Sanon usein, että lue Hesaria, jotta tiedät, mitä maailmassa tapahtuu.

Saako somesta paremmat talousopit kuin koulusta, Daniel Sazonov?

Osa Talousguru-kisan finaalia on taloustaitoaiheinen väittely. Poimimme Nuorten taloushaaveet 2025-tutkimuksesta nuorten talousaiheisia väitteitä. Miten pormestari vastaa?

Sosiaalisesta mediasta saa paremmat talousopit kuin koulun taloustiedon pakollisesta oppimäärästä.

– Perustiedot on hyvä ottaa haltuun koulussa, ja sen jälkeen, kun on lähdekritiikki kunnossa ja tietää, mitä somesta seuraa, niin sieltäkin voi oppia paljon.

Sijoittamista ei kannata aloittaa ilman pesämunaa.

– Tämä on käytännössä kaikkien vääräksi todistama väite. Vähälläkin kannattaa aloittaa, koska korkoa korolle -ilmiö on todellinen.

Rahastot ja osakkeet ovat boomereille, oikeasti kannattaa sijoittaa kryptovaluuttaan.

– Sen verran konservatiivinen olen, että pysyttelen noissa ensimmäisissä.

Parikymppisenä säästäminen tulevaan on elämän hukkaan heittämistä – nelikymppisenä ehtii kyllä.

– Joo ja ei. On hyvä aloittaa ennemmin kuin myöhemmin, mutta ei elämää pelkästään säästämiseen kannata käyttää. Käärinliinassa kun ei ole taskuja.

Raha ei tuo onnea, mutta on mukavampaa itkeä Porschen ratissa

– Ei se onnea tuo. Mutta se voi tuoda turvallisuutta, vaihtoehtoja ja helppouttakin.