Saitko kotoa nuukailun vai tuhlaamisen mallin? Näin lapsuudenkodin rahankäyttö vaikuttaa kulutukseemme
Lisää aiheesta
Tutkija Minna Autio toivoo lisää kulutuskasvatusta kouluihin, sillä Suomessa rahasta puhutaan lapsille helposti negatiivisesti tai ei ollenkaan.
Lapsuuden ja oman perheympäristön vaikutusta talousajatteluun ja esimerkiksi velan ottamiseen tulisi tutkia enemmän, uskoo Helsingin yliopiston kotitaloustieteen ja -opetuksen professori Minna Autio.
– Puhuttiinko kotona ylipäätänsä rahasta ja jos puhuttiin, niin miten? Piheiltiinkö, vaikka rahaa olisi riittänyt vai elettiinkö kroisoksiksi ilman säästöjä? Nämä tekijät vaikuttavat paljon siihen, millaisia kuluttajia ihmisistä kasvaa.
Autio on tutkinut muun muassa nuorten velkaantumista ja suhdetta omaan kulutukseensa. Viime vuosina hän sanoo heränneensä siihen, miten vahvasti esimerkiksi lapsuudessa tai nuorena aikuisena koettu lama saattaa muokata kuluttajaidentiteettiä.
– Olen itse viisikymppinen ja koin vastavalmistuneena 80-luvun nousukauden ja sitten pudotuksen. Kun kuuntelen kolmekymppisten tutkijoiden kokemuksia taloudellisesta epävarmuudesta, pystyn samaistumaan niihin.
Ääripäät eivät kohtaa
Yksi Aution kohtaamista kokemuksista oli noin kolmekymppinen nainen, jonka kuukausipalkka hipoi 5 000 euroa kuussa. Silti hän pelkäsi jatkuvasti ajautuvansa köyhyyteen eikä esimerkiksi ollut varma, olisiko hänellä varaa tehdä lapsia.
Tarina on hyvä esimerkki siitä, kuinka suhteemme rahaan ei usein ole kovin rationaalinen.
– Kulutustutkimuksessa pyritään usein rakentamaan kuvaa loogisista ja järkevistä rahankäyttäjistä. Toisaalta markkinointitutkimus perustuu siihen, miten ihmisille saadaan myytyä mahdollisimman tehokkaasti erilaisia asioita vetoamalla heidän tunteisiinsa.
Karkeasti yleisissä kulutusasenteissa voi nähdä Aution mukaan kaksi ääripäätä: toisille raha on vain väline, jota kannattaa lähinnä säästää, käyttää mahdollisimman vähän ja sijoittaa. Toisille raha ja kuluttaminen itsessään tuovat mielihyvää.
Omista merkittävästi poikkeavat kulutusasenteet saattavat näyttäytyä jopa koomisina.
– Juttelin erään ihmisen kanssa, joka oli lähtenyt hyvin toimeentulevien appivanhempiensa kanssa ulkomaanmatkalle. Hänelle oli täysin käsittämätöntä, että siellä syötiin lähinnä kaurapuuroa, jota lämmitettiin vieläpä uudestaan!
Lisää rahapuhetta kouluihin
Erityisen suomalainen piirre talousasenteissa on se, että raha voi olla perheidenkin sisällä tabu. Aution omassa tutkimuksessa selvisi muun muassa se, että monet nuoret ottivat pikavippejä, koska eivät kehdanneet pyytää rahaa vanhemmiltaan.
– Tutkimuksen amerikkalaiset vertaisarvioijat eivät ymmärtäneet, mikä pyytämisessä olisi ollut niin häpeällistä.
Autio haluaisi kouluihin lisää kuluttajakasvatusta, koska kotona rahasta ei välttämättä osata tai haluta puhua.
– Nyt tilanne on sellainen, että monelle on helpompi puhua omasta seksuaalisesta suuntautumisesta kuin palkkatasosta. Tabut rikotaan avoimella keskustelulla.
Ylipäätänsä Suomessa puhutaan rahasta usein negatiivisesti, ja se vaikuttaa myös lasten ja nuorten asenteisiin, Autio toteaa. Kaikenlainen kuluttaminen nähdään helposti turhana asiana, josta ei saisi nauttia.
Kansainvälisissä konferensseissa voidaan ihmetellä sitä, että 16-vuotiaat suomalaiset nuoret kuulostavat 60-vuotiailta kuluttajilta. Kun Autio tutki hiljattain parikymppisten ajatuksia hyvästä kuluttamisesta, säästäväisyys ja varovaisuus ja tiukka itsekontrolli nousivat esiin ihanteina. Moni nuori myös toteuttaa ihanteita käytännössä.
– Toisaalta ne nuoret, joilla on ongelmia kontrollin ja itsekurin kanssa, ovat erityisen vaarassa esimerkiksi pikavippien suhteen. Heitä pommitetaan yhä useammilla houkutuksilla.
Suomen kulutushistoria yhä lyhyt
Aution mukaan harkitsevan kulutuksen ihannointi vaikuttaa Suomessa vahvasti, koska vaurauden historia on maassamme yhä hyvin lyhyt.
– Vaikka olemme nyt hyvinvointivaltio, köyhyydestä ei ole kovin kauaa. Se vaikuttaa varmasti yhä kollektiiviseen tajuntaan siitä, miten rahaan kannattaa suhtautua.
Monelle suomalaiselle on esimerkiksi opetettu, että velkaa ei saa olla. Vielä reilu 10 vuotta sitten asuntolainat maksettiin Suomessa pois keskimäärin kahdeksassa vuodessa.
– Siihen liittyy ehkä sellaista torpparihenkeä, että haluamme olla taloudellisesti itsenäisiä ja riippumattomia.
Asenteet kuluttamiseen kehittyvät jatkuvasti sekä yhteiskunnallisella että yksilöllisellä tasolla. Aution on esimerkiksi yllättänyt se, miten helposti lapsuudesta opitut rahankäyttömallit voivat myös muuttua.
– Tutkimuksessani nuoret kuvailivat, kuinka saattoivat säästää pitkään ja sitten törsätä kaiken kerralla. Seuraavaksi he muuttivat pois kotoa ja oppivat hyvinkin nopeasti, miten säästää vessapaperiin. Kulutus voi muuttua hedonistisesta hyvin niukaksi hetkessä.