Tutkimukseen vastanneista isistä 90 prosenttia oli ollut lapsen syntymän jälkeen kotona vapaalla hoitamassa lastaan, mutta peräti 71 prosentilla vapaan pituus jäi alle kolmeen kuukauteen ja 40 prosentilla alle kuukauteen. Yli puolet (54 %) isistä piti jälkikäteen katsottuna omaa hoitojaksoaan liian lyhyenä. Naisista vain 26 prosenttia piti omaa kotihoitoaikaansa liian lyhyenä. Tutkimukseen vastanneilla vanhemmilla oli tutkimushetkellä alle kouluikäisiä lapsia.

Tärkeä viesti isille: Juuri kukaan ei koe olleensa kotona liian kauan

Kotihoidon kesto: Oliko oma hoitojaksosi (äitiys- tai isyysvapaa, vanhempainvapaa, hoitovapaa) mielestäsi sopivan pitkä sinulle?

– Tuloksista näkyy, että vapaalla pidempään olleet isät olivat useammin tyytyväisiä kotihoitoaikansa pituuteen kuin hyvin lyhyen ajan kotona viettäneet. Tämä on tärkeä viesti jo isyyden kokeneilta miehiltä lasten hankkimista suunnitteleville. Huomioitavaa on myös se, että vain yksi prosentti tutkimukseen vastanneista miehistä piti kotona viettämäänsä aikaa liian pitkänä, summaa OP Ryhmän kuluttajaekonomisti Maarit Lindström.

Taloudellinen tilanne: Kuinka paljon taloudelliset syyt perheessänne vaikuttivat siihen, miten pitkään lastanne hoidettiin kotona (kaikki hoitojaksot huomioiden)?

Perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa tutkimuksen mukaan erittäin paljon tai paljon lasten kotihoidon kokonaiskestoon 41 prosentissa perheistä. Lisäksi 35 prosenttia perheistä kertoi taloudellisen tilanteen vaikuttavan kotihoidon kestoon jonkin verran. Vain 21 prosenttia perheistä kertoi, ettei taloudellinen tilanne vaikuttanut lainkaan lasten kotihoidon pituuteen.

Tutkimuksen mukaan suosituin tapa lapsen kotihoidon aikana pienentyneiden tulojen paikkaamiseen on perheen menojen karsiminen ja uudelleenjärjestely (63 % vastaajista). 32 prosentissa perheistä käytettiin kotihoitoajan rahoittamiseen säästöjä, ja erityisesti pienituloisemmat perheet turvautuivat myös sukulaisten apuun.

Vaippakulut yllättivät sekä isät että äidit – päivähoitomenot hyvänä kakkosena

Lapsen syntymän myötä perheelle syntyy uusia menoeriä. Uusista kuluista erityisesti vaippojen kalleus oli yllättänyt sekä isät että äidit; vanhemmista 45 prosenttia piti vaippakuluja suurimpana yllätyksenä. Muista menoeristä vanhemmat yllätti erityisesti päivähoidon hinta – se oli yllättänyt 32 prosenttia vastaajista.

Yllättävät kulut: Mitkä seuraavista vastasyntyneeseen/taaperoikäiseen lapseen liittyvistä kuluista yllättivät sinut suuruudellaan?

Tutkimukseen vastanneista perheistä 61 prosentilla oli lapsen terveysvakuutus. Sekä isät (60 %) että äidit (65 %) pitivät hoitoon pääsyn nopeutta tärkeimpänä syynä vakuutuksen ottamiseen. Vakuutuksen ottamisen syistä miehillä korostui kuitenkin selvästi naisia enemmän terveydenhoitokulujen ennakointi; miehistä 21 prosenttia piti sitä tärkeänä syynä vakuutuksen ottamiseen, kun naisista saman syyn näki tärkeänä vain 10 prosenttia.

Tutkimme suomalaisten perheiden taloutta ja sen muuttumista lapsen syntymän myötä osana lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemiseen tähtäävää #Perheenlisä-hankettamme. Toukokuussa 2016 käynnistynyt ja vuoden 2017 loppuun kestävä #Perheenlisä-hanke tarjoaa lapsiperheille esimerkiksi maksuttomia vakuutuksia ja lyhennysvapaita. Hyödynnä etusi!‍

OP Ryhmän tutkimuksen kohderyhmänä olivat suomalaiset miehet ja naiset, joiden perheissä oli alle kouluikäisiä lapsia. Tutkimus toteutettiin internetkyselynä 11.-16.10.2016 osana Sanoman Suomitutka-paneelia. Tutkimukseen vastasi kaikkiaan 527 henkilöä.

Kuuntele myös Isyyspakkaus-blogin Tommi Koiviston sekä mediatyöläinen Tuomas Rajalan mietteitä isyyden paineista ja ihanuudesta Alkuja-podcastista‍. Podcastin juontaa Maria Veitola.

​

Syntyvän lapsen vakuutus

Edun voimassaoloaika ja ehdot: Etu on voimassa 9.5.2016–31.12.2017 syntyvän lapsen terveysvakuutuksen ottaneille. Syntyvän lapsen vakuutusta voi hakea heti, kun rakenneultraäänitutkimus on tehty aina synnytyksen alkamiseen asti. Äidin tulee olla laskettuna aikana enintään 45-vuotias ja hänen tulee osallistua kaikkiin tarjottuihin raskaudenaikaisiin tutkimuksiin ja seulontoihin, joilla selvitetään syntyvän lapsen terveydentilaa. Syntyvän lapsen vakuutusta hakiessa äiti täyttää terveysselvityksen, jonka perusteella vakuutuksen myöntäminen ratkaistaan.

Vakuutus astuu voimaan siitä päivästä, kun äiti on vakuutuksen hakemisen yhteydessä täyttänyt terveysselvityksen ja on siitä hetkestä lähtien vuoden maksuton. Sen jälkeen vakuutus jatkuu maksullisena. Vakuutuksen voi irtisanoa milloin tahansa vakuutuskauden aikana. Vakuutuksen myöntää OP Vakuutus Oy.

Henkivakuutus vanhemmille

Edun voimassaoloaika ja ehdot: Etu on voimassa 9.5.2016–31.12.2017 välisenä aikana NewLife-henkivakuutuksen ottaneille. Vakuutus on alle 1-vuotiaiden lasten vanhemmille tarkoitettu henkivakuutus, jossa henkivakuutusturva on 40 000 €/vanhempi. Vakuutuksen voi ottaa heti lapsen syntymän jälkeen aina siihen asti kun lapsi täyttää 1 vuotta. Vakuutus astuu voimaan siitä päivästä, kun vanhempi hakee vakuutusta ja on siitä hetkestä lähtien vuoden maksuton. Vakuutus ei edellytä terveysselvityksen täyttämistä. Vakuutuksen myöntää OP-Henkivakuutus Oy.

Lyhennysvapaa perheille

Edun voimassaoloaika ja ehdot: Etu on tarkoitettu perheille, joissa on 9.5.2016–31.12.2017 välisenä aikana alle vuoden ikäinen lapsi tai joihin on syntymässä lapsi. Lyhennysvapaa asuntolainalle voidaan myöntää raha- ja laina-asiansa hyvin hoitaneille asiakkaille enintään 12 kuukaudeksi ilman palveluhinnaston mukaista toimitusmaksua. Lyhennysvapaaetua voi hakea verkosta ja konttorista hankkeen voimassaolon aikana. Lyhennysvapaan myöntää OP.

Tämä artikkeli on julkastu alunperin OPn Taloudessa.fi -sivustolla 11.11.2016.