Kotitalouden kulutusmenot 1985–2016 (vuoden 2016 hinnoin)

Asuminen – menot ovat tasaantuneet

Asumismenot vievät suurimman siivun kotitalouksien tuloista. Vaikka asumiseen käytetty rahamäärä on kasvanut tasaisesti, siihen on koko ajan käytetty suhteessa suunnilleen sama osuus menoista, noin kolmasosa. Asumismenot kasvoivat 2000-luvulle saakka, sillä vuokrataso nousi koko ajan. Sittemmin menot ovat tasaantuneet.

Kotitalouden kulutusmenot 1985–2016: Asuminen ja energia (vuoden 2016 hinnoin)

Ruoka – yksinelävä maksaa enemmän

Elintarvikemenot kasvoivat tasaisesti aina 2000-luvun puoleenväliin saakka. Mira Kajantien mukaan tässä näkyy esimerkiksi se, että nykyään yksineläviä on huomattavasti enemmän kuin 1980-luvulla: sinkkutalouden ruokamenot ovat suhteessa suuremmat kuin esimerkiksi pariskunnalla. Toisaalta ihmisillä on myös varaa ostaa parempaa ruokaa. Nyt ruokamenot ovat kuitenkin kääntyneet laskuun.

Jos tilastoja katselee tarkemmin, niissä näkyy ruokatrendien muutoksia. Esimerkiksi liha on muuttunut laadultaan luuttomaksi ja siipikarjan liha on syrjäyttänyt sianlihaa.

Valmisruuista puhutaan paljon, mutta tilastojen valossa niiden kuluttaminen ei ole kasvanut kovin paljon enää 2000-luvulla. Eineksiä syödään enemmän eläkeläistalouksissa kuin lapsiperheissä.

Esimerkiksi kasvispihvien ja salaattien kuluttaminen on lisääntynyt, perunan sen sijaan on hieman vähentynyt, sillä vaihtoehdoiksi ovat tulleet pasta ja riisi. Yleisesti voi sanoa, että ruoka on monipuolisempaa ja prosessoidumpaa. Aiemmin esimerkiksi maitoa kulutettiin enimmäkseen juomalla, nykyään sitä syödään juustona, jogurttina ja muina maitojalosteina.

Alkoholiin ja tupakkaan käytetty rahamäärä kasvoi 1980-luvun jälkeen, mutta on nyt laskenut miltei samalle tasolle kuin kolmisenkymmentä vuotta sitten.

Kotitalouden kulutusmenot 1985–2016: Elintarvikkeet, juomat ja tupakka (vuoden 2016 hinnoin)

Liikenne – yhä useampi omistaa auton

Liikennemenot ovat miltei kaksinkertaistuneet sitten 1980-luvun. Kuluihin kuuluvat autoilun lisäksi bensa, julkinen liikenne ja pyöräily. Autoilu vaikuttaa kuitenkin vahvasti kokonaissummaan.

Yhä useampi omistaa auton. Vuonna 2006 auton omisti noin 71 prosenttia ihmisistä, vuonna 2012 jo noin 75 prosenttia. Kahden huoltajan lapsiperheissä peräti 97 prosenttia omistaa auton.

Talouksista 17 prosentilla on kaksi autoa. Kolme tai useampi auto on noin kolmella prosentilla.

Kotitalouden kulutusmenot 1985–2016: Liikenne (vuoden 2016 hinnoin)

Vapaa-aika – harrastukset ovat kallistuneet

Ihmisillä kuluu vapaa-aikaan yhä enemmän rahaa. Vapaa-aikaan kuluttamisessa näkyy, että suomalaiset ovat vaurastuneet sitten 1980-luvun.

Harrastukset, kuten liikunta ja kulttuuri, ovat myös kallistuneet.

– Aikaisemmin järjestöt pitivät kaikenlaisia edullisia tai maksuttomia jumppia, nyt liikunta on muuttunut kaupalliseksi toiminnaksi ja esimerkiksi salikorteista ollaan valmiita maksamaan, Aalto sanoo.

Vaikka monen elektronisen laitteen hinta laskee, niin euromääräisesti niihin käytetyt summat ovat kasvaneet, sillä laitteita on nykyään niin paljon. Kun 1980–1990-luvulla kotoa löytyivät puhelin, pelikonsoli ja sanomalehtitilaus, nykyään näiden lisäksi löytyvät kännykkä, läppäri, tabletti, elokuvien, musiikin ja kirjojen suoratoistopalvelut sekä monia eri lehtitilauksia.

Kotitalouden kulutusmenot 1985–2016: Kulttuuri, vapaa-aika ja tietoliikenne (vuoden 2016 hinnoin)

Terveys – lääkemenot kasvavat

Terveyteen käytettävät menot ovat myös kasvaneet jonkun verran. Tämä johtuu siitä, että lääkkeitä määrätään enemmän, niiden hinnat ovat nousseet ja valtio on kasvattanut lääkkeiden omavastuuta, jolloin ne ovat siirtyneet kotitalouksien maksettaviksi.

Vitamiinien ja hivenaineiden myynti on kasvanut. Lisäksi yhteiskunnassa on yhä enemmän iäkkäitä, jotka käyttävät terveydenhoitoon enemmän rahaa kuin nuoret. Myös yksityislääkäreillä käydään enemmän.

– Toisaalta monilla on nykyään ilmainen työterveyshuolto, ja sen käyttäminen ei näy kotitalouden kukkarossa, Aalto sanoo.

Kotitalouden kulutusmenot 1985–2016: Terveys (vuoden 2016 hinnoin)

Tulevaisuus – eläkeläisikäisten kulutus nousussa

Tilastokeskus julkaisi maaliskuussa 2018 tiedot vuoden 2016 kulutusmenoista, jotka olivat kaikissa kotitalouksissa keskimäärin 37551 euroa. Edellisen kerran mittaus tehtiin vuonna 2012, jolloin vastaava summa oli 37620 euroa. Taloudessa vuoden 2012 jälkeen vallinneet neljä hiljaista vuotta näkyvät näissä luvuissa.

Suuri näkyvä muutos on se, että eläkeikäisten kulutus on nousussa. Vuonna 2006 yli 64-vuotiaiden kulutusmenot kotitaloudessa olivat 21997 euroa, vuonna 2016 jo 27681 euroa. Tilastoissa näkyy, että moni nykyinen ja tuleva eläkeläinen nostaa hyvää työeläkettä – ikäryhmällä on myös varaa kuluttaa.