1. Puhu rahasta oikealla hetkellä

Kansainvälisissä vertailuissa suomalaisten nuorten taloustaidot ovat hyviä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö nuorten rahankäytössä olisi ongelmia.

– Tutkimusten mukaan opetuksen vaikutus ihmisten taloudelliseen käyttäytymiseen ei ole kovinkaan suuri, sanoo OPn ekonomisti Henna Mikkonen.

Hän uskoo yhdeksi syyksi sen, että rahasta puhutaan väärään aikaan. Etenkin koulujen haaste on oikea-aikaisuus: ihmisiä kiinnostavat eniten sellaiset asiat, jotka koskevat heitä itseään ja heidän omaa arkeansa. 15-vuotiasta ei välttämättä ole kiinnostunut pikavippien vaaroista, eihän alaikäinen vielä pysty ottamaan pikavippiä.

– Sen sijaan 18-vuotiaana, kun ihminen saattaa olla jo korkeakoulussa, aiheesta ei enää puhutakaan.

Tämän takia olisi hyvä, että myös täysi-ikäisille jaettaisiin tietoa. Tässä myös pankeilla on parantamisen varaa, ja esimerkiksi monet OPn työntekijät ovatkin osallistuneet vapaaehtoisina Taloustaitohankkeeseen‍, jossa nuoria aikuisia autetaan taloustaitojen opettelussa.

2. Keskustele myönteiseen sävyyn

Kotoa välittyvillä asenteilla on ison vaikutus nuoreen.

– Jos perheessä riidellään rahasta kovasti, se voi aiheuttaa ahdistusta nuorelle. Rahasta ei kannata puhua myöskään vain maksuhäiriömerkinnöistä pelottelemalla ja varoittelemalla.

Raha voi olla myös positiivinen voimavara, jonka avulla voi saavuttaa elämässä kivoja asioita. Rahankäytön opettelu voi olla voimaannuttava kokemus: nuori huomaa, että hän pystyy itsenäiseen elämään. Siksi rahasta ei kannata puhua vain negatiiviseen sävyyn.

– Vielä kotoa asuessa rahan käyttämistä on turvallista opetella. Tällöin virheet eivät ole niin isoja tai aiheuta suuria ongelmia.

Jotta nuori ymmärtää, että rahaa ei saa loputtomiin sitä mukaa kuin sitä kuluu, vanhemman voi olla fiksua antaa vaikka kuukausirahaa, jonka täytyy riittää tiettyihin asioihin. Jos raha on loppu jo puolessa välissä kuukautta, kuukausirahan voi jakaa kahtia ja antaa sitä nuorelle kaksi kertaa kuussa.

Lapset oppivat myös paljon vanhempien mallista. Jos he käyttävät rahaa säästeliäästi, nuorikin oppii samanlaisen rahankäyttötavan.

3. Kokeile pelillistämistä

Teknologian kehittyessä ihmisten rahakäyttäytymistä pystytään seuraamaan koko ajan paremmin.

– Tämä auttaa pankkeja löytämään uusia lähestymistapoja taloustaitojen opetteluun. Taloustaidot ovat jopa enemmän psykologiaa kuin matematiikkaa, sanoo Henna Mikkonen.

Pelillistämisen keinot ovat yksi mahdollinen kanava auttaa rahan käytön järkevöittämisessä. Muutamalla pankilla, kuten OPlla, on esimerkiksi mahdollisuus lisätä korttiin ominaisuus, jossa tililtä lähtee aina tietty summa säästötilille silloin, kun ihminen käyttää maksaessaan korttia. Tämä auttaa säästämään helposti ja huomaamattomasti.

4. Auta kyseenalaistamaan ja yritä ymmärtää

Etenkin nuorten kohdalla kuluttaminen on vahvasti identiteetin muodostamista: Millaisia vaatteita ostan? Millaisia palveluja käytän?

– Nuorenkin kannattaa välillä pysähtyä miettimään, onko tämä sen tyyppistä kuluttamista, mitä minä oikeasti haluan, vai ostanko näitä vain, koska kaveritkin ostavat, Henna Mikkonen miettii.

Toisaalta Mikkonen muistuttaa, että tutkimusten mukaan aivot kehittyvät 25-vuotiaaksi saakka. Viimeisenä kehittyvät kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä kasvattavat alueet.

– Ei siis ihme, että nuoret ovat impulsiivisia ostosten tekijöitä. Heitä pitää myös ymmärtää.