Veripalvelussa tehdään elintärkeää työtä ympäri vuorokauden
Lisää aiheesta
Verenluovuttajan kädenojennuksesta alkaa matka, jossa veri kulkee useiden vaiheiden kautta ja tarvittaessa jopa vuorokaudessa potilaan luo.
Vantaan Vehkalassa sijaitsee Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun päätoimipiste, jossa valot eivät sammu koskaan. Siellä tehdään vuorokauden ympäri työtä, joka pelastaa ihmishenkiä. Vantaalla valmistetaan koko Suomen sairaaloissa käytettävät verivalmisteet, tehdään niihin liittyvät virustutkimukset sekä veren, solujen ja kudosten siirron sopivuuden tutkimusta.
Veripalvelulla on kymmenen kiinteää verenluovutuspistettä sekä liikkuvat yksiköt, jotka järjestävät vuosittain yli tuhat verenluovutustilaisuutta eri puolilla Suomea, aina Hangosta Rovaniemelle. Kaikki veripussit kulkevat Vehkalan kautta, samoin jokaisen raskaana olevan veriryhmätutkimukset.
Kolme prosenttia suomalaisista auttaa sataa prosenttia potilaista.
Veripalvelu on osa Suomen terveydenhuoltoa sekä huoltovarmuutta. Jotta verivarastot pysyvät tasaisina, tarvitaan päivittäin noin 600–700 verenluovuttajaa. Tällä hetkellä vain noin kolme prosenttia suomalaisista luovuttaa verta, vaikka moni muukin voisi näin tehdä.
- Käytännössä tuo kolme prosenttia auttaa sataa prosenttia potilaista, sillä verta ei voida korvata lääkkeillä, toteaa Veripalvelun kumppanuuspäällikkö Hille Nylander.
Ihannetilanteessa verenluovuttajakanta olisi niin suuri ja monimuotoinen, että yksi verenluovutuskerta vuodessa riittäisi. Veripalvelun tavoitteena onkin saada vuosittain yli 20 000 uutta luovuttajaa, sillä rekisteristä myös poistuu jatkuvasti väkeä iän tai terveydentilan vuoksi.
- Verenluovutus on myös ilmainen tapa tehdä hyvää, muistuttaa Nylander.
- Etenkin juhlapyhien aikaan verenluovuttajien apua tarvitaan tavallista enemmän, kertoo Hille Nylander.
Veren matka luovuttajalta potilaalle
Kun verenluovuttaja ojentaa kätensä, alkaa veren matka, joka voi päättyä esimerkiksi leikkaussaliin, teho-osastolle tai vastasyntyneen hoitoon. Verinäytteet saapuvat tutkittavaksi Vehkalan laboratorioon jo seuraavana yönä ja veripussit seuraavat perässä aamulla.
Ensin pussit järjestellään luovutusajankohdan mukaan. Sen jälkeen veri lingotaan kolmeen osaan: punasoluihin, plasmaan ja trombosyytteihin eli verihiutaleisiin. Jokainen osa palvelee eri potilasryhmiä: punasoluja tarvitsevat esimerkiksi leikkauspotilaat ja synnyttävät äidit, trombosyyttejä taas yleisimmin syöpäpotilaat. Plasmaa ei juurikaan käytetä sellaisenaan, vaan se matkaa pakastettuna Eurooppaan lääketeollisuuden käyttöön.
Trombosyyttivalmisteissa yhdistetään neljän verenluovuttajan trombosyytit samaan pussiin.
- Olemme myös alkaneet toimittaa seerumisilmätippoja vaikeasta kuivasilmäisyydestä ja silmän pintasairauksista kärsiville potilaille. Kyseessä on uusi, verestä erotellusta seerumista tehty valmiste, joka helpottaa silmätautipotilaiden hoitoa, kertoo Nylander.
Verenluovutuksessa veripussiin liitetään yksilöllinen luovuttajanumero, joka seuraa mukana koko prosessin ajan. Laboratoriossa on suljettu järjestelmä sekä tarkat ohjeet ja valvonta, joilla varmistetaan verivalmisteiden turvallisuus. Vaikka käytössä on paljon automatiikkaa, on käsityön merkitys edelleen korvaamaton.
Nopeimmillaan eilen luovutettu veri voi päätyä sairaalaan jo seuraavana päivänä, mutta silloin kyseessä on yleensä harvinainen veriryhmä tai muuten erityinen tilanne. Tavallisesti veri kulkee sairaalaan 3 - 4 vuorokauden kuluessa, sillä sekä Vehkalassa että sairaaloissa on omat verivarastonsa.
Pienet pussit pienille potilaille
Verivalmisteet säilyvät huoneenlämmössä käsittelyn ajan ja myös valmiita trombosyyttivalmisteita säilytetään huoneenlämmössä erityisessä kaapissa, joka tekee hytkyttävää liikettä.
- Kutsumme trombosyyttipusseja vauvoiksi, koska ne vaativat jatkuvaa hytkytystä ja ovat niin herkkiä, että säilyvät käyttökelpoisina vain seitsemän vuorokauden ajan, kuvailee Nylander.
Valmiit punasoluvalmisteet sen sijaan varastoidaan kylmiöön, jossa ne säilyvät 35 vuorokautta. Perusvalmisteiden lisäksi Vehkalassa valmistetaan myös erityisvalmisteita, kuten pienempiä veripusseja lapsipotilaille sekä erityisiä valmisteita esimerkiksi tiettyjen sairauksien hoitoon. Vain harvoin Veripalvelun työntekijät kuulevat, miten sieltä lähtenyt valmiste on vaikuttanut potilaan terveyteen, mutta poikkeuksiakin on.
- Kerran eräs lääkäri kirjoitti, miten meillä valmistettu valkosolutiiviste oli pelastanut kriittisen vaiheen yli pienen lapsen, jonka elintoiminnot olivat jo hiipumassa. Tällaiset hetket tekevät työstä erityisen merkityksellistä. Ja vaikka tuotannossa ei aina nähdä lopputulosta, tieto siitä, että valmisteemme auttavat, kantaa pitkälle, kertoo Veripalvelun operatiivinen esihenkilö Kaisa Ovaska.
Sydän mukana työssä
Veripalvelussa työskentelee eri puolilla Suomea noin 500 henkilöä, joista noin 300 eri alojen ammattilaista Vehkalassa, mm. hematologian ja infektiotautien lääkäreitä, hoitajia, laborantteja sekä IT- ja viestintäalan ammattilaisia.
Yksi työntekijöistä on Hasse Omar, lääketeknikon koulutuksen saanut soluerottelutyöntekijä, joka on työskennellyt Veripalvelussa jo kymmenen vuotta. Hän hakeutui Veripalveluun töihin sattumalta, kun työpaikkailmoitus osui kohdalle.
- Pidän työstäni, sillä se on vaihtelevaa ja merkityksellistä. Työskentelen vaihdellen eri työpisteillä, joissa kaikilla on omat, tarkkuutta vaativat erityispiirteensä. On oltava huolellinen letkujen, etikettien ja monen muun asian kanssa.
Omar on myös välillä käynyt toisaalla töissä, mutta palannut Veripalveluun.
- Tässä työssä on sydän mukana. Koskaan ei voi tietää, jos käsistäni lähtevä veripussi päätyy vaikka apua tarvitsevalle läheiselle.
Hasse Omar kiinnittää etikettejä verivalmistepusseihin, minkä jälkeen ne ovat valmiita käyttöön.
Ojenna kätesi kotikulmilla
OP Kaakkois-Suomi kannustaa kotikulmiensa asukkaita osallistumaan verenluovutukseen ja lahjoittaa jokaisesta Luovuttajaryhmäänsä vuoden 2025 aikana kirjautuneesta verenluovutuksesta 10 euroa hyvinvoinnin parantamiseen toimialueellaan.