Kun sosiaalisessa mediassa joku kysyy vinkkiä sijoituskohteen valitsemiseen, on lähes varmuudella vastausten joukossa ”älä ainakaan kuuntele pankin sijoitusneuvojaa”. Kyseessä ei ole uusi ilmiö, vaan siihen on oikeastaan törmännyt aina.

Jo 2008 pankkiin astellessani kuulin väitteen ensimmäisen kerran. Pankin sijoitusneuvojaa ei pidä kuunnella, sillä hän myy vain pankin omia tuotteita! Koska itse olin urani alkutaipaleella, hämmästelin aidosti, että kenen tuotteita tässä sitten pitäisi myydä, kilpailijan?

Kyse ei toki ole pelkästään ”omien” tuotteiden myynnistä, vaan siitä näkökulmasta, että pankin tulisi suositella enemmän suoria osake- tai indeksisijoituksia asiakkailleen sen sijaan, että suositellaan vaikkapa OP:n yhdistelmärahastoja. Suorat osakkeet ovat edullisempia ja näin ollen asiakkaalle jää pitkässä juoksussa enemmän tuottoja. Totta.

Kun tullaan kuitenkin sosiaalisesta mediasta pankin konttorille, on arki hämmästyttävän erilaista. Asiakkaat eivät olekaan kaikki tuottohakuisia. On erilaisia tilanteita ja tavoitteita: joku aloittaa sijoittamisen 60-vuotiaana, yhdistyksen säännöt rajoittavat sijoituspolitiikkaa tai tilivaroille halutaan matalariskinen vaihtoehto, sillä tileille itsessään ei makseta enää korkoa. Ja entäpä se tyypillisin tilanne: Kun ei ole aikaa eikä mielenkiintoa! Näissä tapauksissa rahasto voi olla hyvä ratkaisu. Täytyy muistaa, että asiakas kantaa aina lopulta itse riskin sijoituksistaan ja usein kyseessä on työllä ja vaivalla hankitut säästöt.

Some-keskusteluissa sijoitusneuvot lähtevät usein siitä oletuksesta, että kaikki haluavat maksimoida tuottonsa ja minimoida kulut. Tämä on oppikirjamaisesti oikea tapa ja osa asiakkaista onkin innokkaita tee-se-itse-sijoittajia, mutta sama strategia ei välttämättä sovi kaikkien asiakkaiden tilanteeseen tai edes riskiprofiiliin. Viime vuosien pitkään jatkunut nousu on osaltaan hämärtänyt riskejä ja ehkä saanut näyttämään sijoittamisen helpolta keinolta saada tuottoja. Jos kurssit ovat laskeneet, ne ovat kohtuullisen nopeasti myös korjanneet ylöspäin. Riskit ovat olleet siedettävissä. Kun palaan kuitenkin vuoteen 2008, kurssilasku tuntui jatkuvan loputtomiin. Asiakkaiden osakepainotteiset sijoitukset saattoivat olla lähes 70 % pakkasella ja riskinsietokykyä koeteltiin toden teolla. Luonnollisesti moni pelästyi ja lunasti omansa pois. Omaa riskinsietokykyä on lopulta vaikea arvioida, jos kurssilaskua ei ole todellisuudessa kokenut.

Sopivien ratkaisujen löytäminen asiakkaille on tärkeää ja tilanteita on luonnollisesti yhtä monta kuin on asiakasta. OP Kangasalan alkuvuoden merkityin rahasto oli yhdistelmärahasto OP-Maltillinen, joka sijoittaa perustilanteessa rahaston varoista 50 % korkomarkkinoille ja 50 % osakemarkkinoille. Rahasto ei voita someraadissa, mutta on ihan ok tyytyä pienempään tuottoon. Saat kuitenkin enemmän tuottoa kuin makuuttamalla rahoja tililläsi.

Rohkaisen myös hyödyntämään sijoitusneuvojien kokemusta! On hienoa, että somesta on tullut matalan kynnyksen paikka vaihtaa ajatuksia sijoittamisesta ja tietoa sijoittamiseen liittyen on muutenkin paljon saatavilla. Sijoitusneuvoja työskentelee näiden asioiden parissa kuitenkin päivittäin ja osaa todennäköisesti karsia kaikesta tiedosta juuri sinulle oleellisen sekä ottaa tietenkin huomioon: sinut, henkilökohtaisesti.