Digihuijaukset ovat suuri uhka ikäihmiselle
Pankkien ja vakuutusyhtiöiden etujärjestö Finanssiala ry julkaisi taannoin tilastoja vuoden 2022 digihuijausten määrästä. Digihuijauksissa suomalaiset menettivät verkkorikollisille yli 32,4 miljoonaa euroa. Voidaan otaksua, että summa on vielä tätäkin suurempi, sillä kaikista huijauksista ei välttämättä ilmoiteta pankille tai edes poliisille. Digihuijauksissa rahansa menettäneiden määrä on ollut huomattavassa kasvussa viime vuosina.
Usein ajatellaan, että erilaisten digihuijausten ja maksuvälineiden väärinkäytösten kohteeksi joutuvat digipalveluihin tottumattomat ikäihmiset. Pääosin ajatus pitääkin paikkansa, mutta pankissa kohtaamme myös tapauksia, joissa huijauksen uhriksi on joutunut nuori aikuinen tai keski-ikäinen – sukupuoleen katsomatta. Toinen toistaan ikävämpiä tapauksia, jotka aiheuttavat suuren määrän taloudellista vahinkoa sekä inhimillistä kärsimystä uhreille.
Keskeinen syy siihen, miksi huijaukset kohdistuvat monenlaisiin ihmisiin liittyy siihen että, verkkorikolliset ovat onnistuneet kehittämään menetelmiä, jotka toimivat eri kohderyhmille. Sosiaalisen median kautta tehdyissä rakkaushuijauksissa uhrit lähettävät omia rahojaan huijareiden kanssa käymiensä keskustelujen pohjalta. Rakkaushuijauksissa käytetään häikäilemättömästi hyväksi yksinäisen tai eronneen ihmisen luottamusta. Vastaavasti sijoitushuijauksissa rikolliset houkuttelevat uhrinsa sijoittamaan rahansa epärealistisen houkutteleviin sijoitustuotteisiin. Kun tilisiirrot on tehty, rahoista ei sen jälkeen näe jälkeäkään.
Yllä kuvatun kaltaisissa rakkaus- tai sijoitushuijauksissa ei ole kyse maksuvälineen väärinkäytöksestä, sillä uhrit siirtävät rahansa omasta tahdostaan. Sen sijaan maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä on kyse esimerkiksi silloin, kun verkkorikollinen erehdyttää uhrin antamaan verkkopalvelutunnuksensa rikolliselle, joka siirtää varat itselleen. Verkkopalvelutunnusten luovuttaminen tapahtuu pankin sivustoilta muistuttavilta huijaussivustoilla, jonne rikolliset johdattavat uhrinsa esimerkiksi tekstiviestin tai hakukonetuloksen kautta. Maksuvälineen oikeudettoman käytön uhreiksi joutuneilla saattaa olla mahdollisuus saada pankilta korvauksia kärsitystä vahingosta, joten tästä näkökulmasta on tärkeä erotella maksuvälineiden väärinkäytökset ja muut huijaukset toisistaan.
Jotta ihmiset osaisivat tunnistaa digihuijaukset, erilaisista huijauksista tiedon jakaminen sekä aiheesta keskusteleminen olisi ensiarvioisen tärkeää. Nuorten ja vielä työelämässä olevien on helppo ymmärtää, mikä ero on hakukoneen kautta haetuilla tuloksilla tai suoraan selaimen osoitekenttään kirjoitetulla pankin verkkosivulla. Kaikille tämä ei välttämättä ole itsestään selvää.
Lue lisää hyödyllistä tietoa turvallisesta asioinnista
OP Keski-Suomen muut kirjoitukset OP Mediassa
Samuli Urpalainen on pankkiliiketoimintaan erikoistunut juristi, jonka keskeisenä työtehtävänä on valvoa sääntelynmukaisuutta pankissa. Vapaa-aikansa Samuli viettää mieluiten hiihdon ja vaelluksen parissa.
Lisää aiheesta