Mitä on peristösuunnittelu?

Perintösuunnittelu on elinaikana tehtävää suunnittelytyötä ja sen pohjalta tehtäviä toimenpiteitä, joita voidaan käyttää omaisuuden siirtämiseksi halutuille tahoille. Omaisuuden siirto saajilleen voi tapahtua luovuttajan elinaikana tai kuoleman jälkeen. Sinänsä mahdollista on vielä erikseen kuolinpesässä tehtävä perintö- ja verosuunnittelu.

Useimmiten perintösuunnittelun tavoitteena on omaisuuden siirtäminen eteenpäin mahdollisimman edullisesti. Käytännössä suurimmat kustannukset, joita tahdotaan välttää ovat yleensä nimenomaan veroseuraamukset, joko lahja- tai perintöverojen muodossa. Myös muut verolajit tulee huomioida sekä mahdolliset muut kulut, kuten asiakirja- ja viranomaiskulut.

Perintösuunnittelun ainoana lähtökohtana ei kuitenkaan kannata pelkästään olla vain hyvä verosuunnittelu. Oleellista on tämän lisäksi etenkin selvittää kenelle omaisuutensa tahtoo antaa, tai kenelle sitä nimenomaisesti ei halua menevän.

Perintösuunnittelussa valitaan omaisuuden saajat

Perintösuunnittelussa selvitetään aina aluksi, ketkä ovat henkilön lain mukaisia omaisuuden saajia. Mikäli saajapiiriä tai heidän osuuksiensa mukaista suhdelukua halutaan muokata, on syytä toimia. Tällöin voi esimerkiksi lahjoittaa omaisuutta etukäteen valitsemilleen henkilöille tai tehdä heidän hyväkseen testamenttimääräyksen. Tyypillinen tämän päivän testamenttimääräys on myös poissulkea lasten aviopuolisoilta avio-oikeus lapsille aikanaan tulevasta perinnöstä. Lisäksi toisinaan halutaan varmistaa, etteivät entiset avo- tai aviopuolisot pääse yhteisten lasten kautta milläänlailla omistamaan, tai edes hallinnoimaan, perintösuunnittelua tekevän henkilön omaisuutta.

Hyvä perintösuunnittelu ottaa huomioon myös henkilökemiat

Omaisuuden saajien henkilöpiiriä pohtiessa on syytä myös miettiä sitä, kuinka hyvin henkilöt tulevat keskenään toimeen. Esimerkiksi on veroedullista testamentata kesämökkikiinteistö lapsille ja lapsenlapsille pääluvun mukaisesti, mutta tämä ei kuitenkaan takaa yhteishallinnon sujuvuutta. Lähtökohtana kun on, että kaikkien omistajien tulisi olla asioista yhtä mieltä, eikä toisaalta kenenkään tarvitse olla osallisena yhteisomistussuhteessa. Jokaisella on siis oikeus vaatia osuutensa mökistä koska tahansa lunastettavaksi, tai viime kädessä koko mökki myytäväksi. Käytännössä kinaa syntyy aina myös muun muassa mökin käytöstä ja käytön aiheuttamista kuluista. Sujuvaa yhteisomistusta ei myöskään edesauta jos lapsenlapsista osa on alaikäisiä ja toiset jo perustamassa omia perheitään. Eri elämäntilanteissa olevat omistajat omaavat eri intressit mökin omistamisen ja siinä kiinni olevan varallisuuserän suhteen.

Yrittäjien sekä maa- ja metsätilallisten perintösuunnittelu

Oma erityistilanteensa perintösuunnittelussa on yritysomaisuuden sekä maa- ja metsätalouden jatkuvuuden suunnittelu. Lahja- ja perintöverotuksessa on sukupolvenvaihdoksen osalta pykälä, jonka mukaan yritys- tai tilatoiminnan jatkaja saa luovutuksen yhteydessä merkittävän verohuojennuksen, mikäli sitoutuu jatkamaan toimintaa vähintään viisi vuotta. Toiminnan jatkajalta edellytetään siis tietynasteista motivaatiota jatkaa toimintaa ja sitoutua siiihen. Tähän on annettu porkkana verohuojennuksen muodossa.

Mikäli perintösuunnittelua tekevän henkilön perheessä on useampi lapsi, on syytä miettiä kenellä lapsista on realistinen mahdollisuus yritys- tai tilatoiminnan jatkamiseen. Toisaalta jos lapsia on useampi, kannattaa miettiä kuinka sujuvaa heidän yhteinen päätöksenteko esimerkiksi yritystä koskevissa asioissa olisi, ja minkälaisia ongelmia voisi olla yrityksen toiminnan kannalta tiedossa jos sen uudet omistajat eivät pystyisi yhteinäiseen ja ripeään päätöksentekoon keskenään.

Perintösuunnittelussa voi määrätä myös käyttö- ja hallintaoikeuksia esimerkiksi kiinteistöihin

Usein käytetty perintösuunnittelun keino on lahjoittaa ja testamentata omaisuutta pidättäen siihen esimerkiksi itselleen tai puolisolleen elinikäinen käyttö- ja hallintaoikeus. Luovutuksensaaja saa tällöin lahja- tai perintöveroistaan huojennuksen, koska kohteen omistusta on jäänyt rasittamaan toisen henkilön käyttö- ja hallintaoikeus, eikä omistaja itse pääse näistä päättämään.

Tyypillisesti esimerkiksi lahjoitetaan kesämökkikiinteistö lapsille, pidätten siihen molemmille vanhemmille eli luovutuksenantajille elinikäinen käyttö- ja hallintaoikeus. Lahjaverot ovat pienemmät, ja lähtökohtaisesti kohteesta aiheutuvat kulutkin kuuluvat vielä vanhempien maksettavaksi. Ongelman tämä muodostaa siinä vaiheessa kun käyttö- ja hallintaoikeuden omistajat eivät enää ole kykeneväisiä käyttämään oikeuttaan, ja kiinteistön omistajat haluaisivat jo myydä kohteen. Käyttö- ja hallintaoikeudesta vastikeetta luopuminen kun katsotaan myös lahjaksi kiinteistön omistajille. Toisenlaisen lisäongelman luo myös se jos käyttö- ja hallintaoikeuden omistaja on jo tullut terveydellisestä syystä kykenemättämäksi luopumaan hänellä olevasta oikeudestaan. Kenelläkään ei lähtökohtaisesti ole oikeutta tehdä sitä hänen puolestaan, ainakaan vastikkeetta.

Ennakkoperintöolettaman poissulkeminen

Lahjakirjoihin on perinteisesti määritelty verotussyistä, ettei lahjaa katsota ennakkoperinnöksi saajalleen. Tällöin lahjan arvoa ei laskennallisesti lasketa lahjanantajan jälkeen jäävään jäämistöön lisäksi. Kun laskennallista lisäystä ei tehdä, voi syntyä yllättäviä ongelmia sen suhteen, etteivät kaikki lahjanantajan eli perinnönjättäjän lapset saa vanhemmaltaan arvomääräisesti saman verran omaisuutta, eivätkä siten ole tasa-arvoisessa asemassa keskenään. On siis veroedullista merkitä lahjaan, ettei se ole ennakkoperintöä saajalleen. Tällöin kuitenkin lahjanantajan tulisi tehdä laajempaa perintösuunnittelua ja pohtia ovatko hänen lapsensa tasa-arvossa asemassa omaisuuden jaossa.

Verovapaa lahjoitus

Veroedullinen keino siirtää omaa omaisutta eteenpäin on hyödyntää mahdollisuutta antaa kolmen vuoden välein verovapaana 4.999 euroa. Rahavarojen osalta tätä on helppo hyödyntää, mutta muiden varallisuuslajien osalta tilanne on hankalampi. Esimerkiksi kiinteistöstä tai asunto-osakkeista on vaikea määrittää 4.999 euron suuruista määräosaa, eikä luovutuksen mielekkyyttä lisää prosessiin liittyvä asiakirjaviidakko ja muut kulut, kuten lainhuudatusmaksu. Lahjan pilkkominen ei voi myös tulla luonnollisestikaan kysymykseen järkevänä vaihtoehtona vaikkapa yritysomaisuutta luovuttaessa.

Perintösuunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Sen hyöty on sitä suurempi, mitä aikaisemmin asioita ryhtyy pohtimaan. Pohdinnan lomassa on syytä ottaa yhteyttä aina asiantuntijaan, jolla on tarjota erilaisia näkemyksiä juuri Sinulle sopivista vaihtoehdoista.

Fennon tarjoama etu OP Keski-Suomen omistaja-asiakkaille

OP Keski-Suomen omistaja-asiakkaille Asianajotoimisto Fennon notariaattipalvelut OP Ryhmän suositushinnaston mukaisesti sekä muut lainopilliset palvelut 10% alennuksella. 

Tutustu Asianajotoimisto Fennon palveluihin 

OP Keski-Suomen asiantuntijoiden muut kirjoitukset OP Mediassa

OP Keski-Suomen op.fi-etusivulle