Olavi Pesonen päätyi digiopastajaksi, kun hänen puolisonsa huomasi lehti-ilmoituksen, jossa etsittiin digipappoja. – Olin jäänyt hiljattain eläkkeelle ja kun tietokoneet sekä älypuhelimet olivat tulleet jo työelämässä tutuiksi, kiinnostuin vertaisohjaajana toimimisesta.

Digipappoja etsi tuolloin Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom, joka järjesti kurssin tuleville digiopastajille. Digiopastuksella tarkoitetaan sähköisen viranomaisasioinnin ja palveluiden sekä laitteiden käytön tukea, jonka tarkoituksena on auttaa opastettavaa käyttämään älylaitteita ja tietokoneita itsenäisesti ja turvallisesti.

– Reilun neljän vuoden aikana digitukea tarjoavia tahoja on tullut lisää, mikä on hyvä asia, koska opastuksen tarvekin on kasvanut. Olen ollut mukana niin Geronet-hankkeen digitutorina kuin Eläkkeensaajien Keskusliiton Verkosta Virtaa -toiminnassakin. Järjestäytyneessä opastustoiminnassa on se hyvä puoli, että saamme säännöllisesti itsekin koulutusta ja olemme sitoutuneet opastuksissa eettisiin arvoihin ja salassapitoon.

Apua monenlaisiin pulmiin

Olavin pääasiallisia opastuspaikkoja ovat olleet Kouvolan alueen kirjastot, joissa vapaaehtoisten opastajien tarjoamaa digitukea on tarjottu säännöllisesti ja asiakas on voinut tulla paikalle ilman ennakkoilmoittautumista.

– Koronan vuoksi opastukset olivat pitkään tauolla, mutta nyt toimintaa taas käynnistellään. Kokeilimme myös puhelinopastuksia ja saimme sitä kautta jonkin verran yhteydenottoja. Monesti ongelmat ovat kuitenkin sellaisia, että niitä on vaikea ratkoa näkemättä eivätkä asiakkaat välttämättä osaa kuvailla puhelimessa, mikä on vikana. Puhelinopastuksista onkin nyt luovuttu.

Tyypillisimpiä digipulmia ovat sähköiseen tunnistautumiseen ja pankkien sovelluksiin liittyvät haasteet, päivityksiin ja turvallisuusilmoituksiin liittyvä epätietoisuus sekä kadoksissa olevat salasanat. – Moni ikäihminenkin käyttää esimerkiksi sähköpostia jo varsin sujuvasti, mutta ongelmia saattaa tulla, kun laitteet ikääntyvät eikä niitä voi aina enää päivittää. Myös puhelimen vaihto ja tietojen siirto uuteen laitteeseen on tyypillinen opastettava asia.

Ikä ei ole este digitaitojen oppimiselle. - Olavi Pesonen, digiopastaja

Olavi kehottaa miettimään ennen digilaitteen hankkimista, minkälaiseen käyttöön se tulee ja pohtimaan, onko tarpeen hankkia esimerkiksi tietokonetta vai pärjääkö tablettitietokoneella tai älypuhelimella. – Kannattaa opetella yksi asia kerrallaan ja aloittaa itselle tärkeimmistä sovelluksista, vaikkapa uutisista ja säästä. Lisäksi on hyvä kartoittaa, mistä saa tarvittaessa tukea: esimerkiksi kansalaisopistoissa on hyviä kursseja ja kirjastojen lisäksi opastusta on monissa kokoontumispaikoissa, kuten Ikäasemalla.

Digiopastajaksi ryhtymistä Olavi suosittelee kaikille, jotka haluavat olla ihmisten kanssa tekemisissä ja saavat hyvää mieltä siitä, kun onnistuvat auttamaan toista. – Opastajaksi ryhtyvän ei tarvitse olla digitaituri, vaan tärkeämpää on, että tuntee asian omakseen. Taidot karttuvat nopeasti opastusten myötä ja toisilta opastajilta saa aina tarvittaessa apua.

Digituki Kymenlaakso -sivustolle on koottu tietoa digitukea tarjoavista tahoista eri puolilla Kymenlaaksoa. Samasta osoitteesta löydät myös tietoa, miten voit hakeutua digiopastajaksi.

OP Kymenlaakson ja Nordean yhteinen tietoisku turvallisesta pankkiasioinnista:

Muuta evästeasetuksiasi

Takaisin OP Kymenlaakson juttuihin