Janne Mustosen omat kiusaamiskokemukset ajoivat hänet kampanjoimaan koulukiusaamista vastaan

Ruokolahdelta kotoisin olevaa Janne Mustosta kiusattiin läpi koko hänen peruskouluaikansa. Tätä nykyä Mustonen on asunut Kouvolassa jo kymmenen vuotta ja hän on kansainvälisesti huomioitu taikuri ja jonglööri. Mustosen hallussa on mm. kaksi Guinnesin maailmanennätystä: kolmella moottorisahalla jongleerauksen ennätys sekä eniten moottorisahalla avattuja pullonkorkkeja minuutissa. Mustonen aloitti vuonna 2021 kampanjoimaan kiusaamista vastaan pitämällä puheenvuoroja kouluissa kertoen niissä omista kiusaamiskokemuksistaan ja esittäen ratkaisuja kiusaamisen ehkäisemiseksi.

Kiusaajalle ”pelkkää leikkiä” – Kiusatulle elämän mittaiset arvet

Janne Mustosta alettiin kiusaamaan koulussa jo heti ensimmäiseltä luokalta lähtien. Kiusaajia olivat hänen omalla luokallaan olleet pojat. – Aluksi kiusaaminen oli nimittelyä ja ryhmän ulkopuolelle sulkemista. Lopulta se paheni vuosi vuodelta äityen yläkoulussa myös fyysiseksi väkivallaksi, Mustonen kertoo.

Alakoulussa jatkuvan nimittelyn, tönimisen ja ulkopuolelle sulkemisen seurauksena Mustonen usein hermostui ja ajautui kiusaajiensa kanssa erilaisiin tappeluihin. Tilanteita tulkittiin niin, että Mustonen oli niihin syypää. – Lopulta minä olin se, joka pyysi kiusaajiltani anteeksi.

Yläasteelle siirtyminen oli myös kiusaamisen osalta taitekohta. Kiusaaminen muuttui sanallisten solvausten lisäksi yhä enemmän fyysiseksi väkivallaksi ja aika yläkoulussa tuntui olevan jatkuvasti piinaavan ahdistavaa. – Minun täytyi pysytellä joka hetki valppaana ja pyrkiä olemaan herättämättä kiusaajieni huomiota välitunneilla. Esimerkiksi lumipallo saattoi tulla naamaan milloin ja mistä suunnasta tahansa. Myös lumipesut olivat yläasteaikaan arkipäivää, Mustonen toteaa. – Selviydyin yläasteajastani ajatellen aikaa aina yksi loma ja vuosiluokka kerrallaan. Halusin selvitä esimerkiksi seuraavaan syys-, hiihto- tai kesälomaan. Kahdeksannelle luokalle siirryttäessä koulussa ei ollut kuin vuoden vanhempia oppilaita, jotka minua kiusasivat, ja kun pääsin yhdeksännelle, kiusaajat olivat kanssani saman ikäisiä. Vasta ysiluokalla sain ensimmäisiä oikeita ystäviä koko kouluaikanani, Mustonen jatkaa.

Mustonen itse uskoo, että yksi syy, miten hän selviytyi peruskoulusta läpi vuosia jatkuneen piinan, löytyy hänen luonteenpiirteistään. – Olen luonteeltani erittäin sinnikäs ja sitkeä. Se minua auttoi varmasti pysymään järjissäni ja ne ominaisuudet ovat minut johdattaneet myös omalla taikuri-jonglöörin urallani pisteeseen, jossa nyt olen, Mustonen kertoo.

Kiusaaminen jättää kohteeseensa yleensä pysyvät jäljet, kun taas kiusaaja voi kokea kiusaamisen pelkkänä rajuna leikkinä ja huomion hakuna. Kiusaamisen ytimessä on hyvin tyypillisesti ryhmän ulkopuolelle sulkeminen. Viime vuosien aikana kiusaaminen on saanut yhä uusia muotoja mm. somekiusaamisesta, jossa kiusattua saatetaan nöyryyttää ja haukkua esimerkiksi suljetuissa someryhmissä.

Kiusaamiseen puuttuminen on aina jokaisen vastuulla

Janne Mustosella jäi omista peruskoulumuistoistaan mieleen kytemään ajatus siitä, kuinka hän voisi auttaa kitkemään pois koulukiusaamista. – Urani on nyt sellaisessa vaiheessa, että kouluvierailut ovat mahdollisia. Lopullisen kimmokkeen toimintaan sain vuoden 2019 aikana, jolloin mediassakin uutisoitiin kahdesta isosta kiusaamistapauksesta. Silloin päätin, että nyt minun täytyy toimia, Mustonen toteaa.

 Jos edes yksi kiusaaja parantaisi tapansa, niin kaikki tämä työ on ollut ehdottomasti sen arvoista.

Puheenvuorot kouluissa on otettu vastaan erittäin positiivisesti. Monet opettajatkin ovat samaistuneet Mustosen tunteisiin ja kokemuksiin koulukiusattuna olemisesta. Oppilaat ovat kuunnelleet tunnilla hiljaisina ja keskittyneinä, ja kiitosta on myös tullut puheenvuoron konkreettisista esimerkeistä, kuinka kiusaamiseen voitaisiin puuttua entistä tehokkaammin. – Eräs yläkoulun opettaja jopa sanoi, että kuulolla ollut ryhmä ei ollut koskaan ennen ollut niin hiljaa ja tarkkaavaisina oppitunnin aikana, Mustonen naurahtaa.

Mustosen puheenvuorojen ykkösasia on, että kiusaamisesta tulee joka ikinen kerta kertoa aikuiselle, vaikka se kiusatun mielessä usein tuntuukin äärettömän vaikealta. Sivustaseuraajien rooli kiusaamistapauksissa korostuu ja heidän tulee ehdottomasti puuttua asiaan välittömästi kiusaamista huomatessaan.

– Kotona pitäisi muistaa selvittää lapsilta säännöllisesti mitä heille kuuluu, missä he liikkuvat ja millaisia heidän kaverinsa ovat. Kouluissa kaiken ytimessä on mahdollisimman varhainen puuttuminen, jossa tehdään selväksi kaikille osapuolille, että kiusaaminen ei ole ok. Kiusaamistilanteiden kehittymistä pitäisi seurata pitkällä aikajänteellä ja katsoa säännöllisesti, missä kunkin tapauksen osalta mennään ja onko kiusaaminen loppunut, Mustonen sanoo.

Mustonen kertoo, että kiusaajien kannattaisi lopettaa kiusaaminen jo ihan oman itsensä takia, sillä tutkimusten mukaan kiusaajat ovat vaarassa syrjäytyä myöhemmin aikuisiällään. Peruskoulu on merkittävää aikaa elämässä, mistä kaikille jää muistoja niin hyvässä kuin pahassa. Mustonen herätteleekin puheenvuoroissaan oppilaita ajattelemaan asioita myös pidemmälle tulevaisuuteen. – Millaisena sinä haluat tulla muistetuksi peruskoulusta?

– Jos edes yksi kiusaaja parantaisi tapansa, niin kaikki tämä työ on ollut ehdottomasti sen arvoista, Mustonen toteaa. – Hyvää koulun alkua kaikille ja eläkää ihmisiksi, Mustonen päättää.

Takaisin OP Kymenlaakson juttuihin‍‍‍