Juha Jäntti syntyi ja kasvoi Kouvolassa, omien sanojensa mukaan hyppyrimäellä, jossa lähes kaikki vapaa-aika kului mäkihypyn parissa. – Laji oli siihen aikaan suosittu ja Kouvolassa oli pitkät perinteet sekä hyvät puitteet harrastamiseen. Salpausselän kisojen jälkeisenä maanantaina Kouvolassa hypätty iltamäen kisakin oli ihan legendaarinen.

Hyppyrimäet ovat Kouvolan maamerkki ja kuuluneet Juha Jäntin elämään lähes aina.

Urheilullinen Juha oli kasvanut alkoholistiperheessä ja menettänyt isänsä 6-vuotiaana. – Jouduin näkemään ja hoitamaan sellaisia asioita, mitkä eivät kuuluisi lapselle tai nuorelle. Siinä vaiheessa, kun 17-vuotiaana toimitin äidin mielisairaalaan, olisin varmasti tarvinut itsekin apua asioiden käsittelyyn. Kun apua ei ollut tarjolla, alkoi Juhan oma elämäkin ajautua pois raiteiltaan ja mäkihypyn tilalle tulivat alkoholi ja huumeet. – Vuoden päästä siitä, kun olin toimittanut äidin hoitoon, olin itse ensimmäisen kerran samassa paikassa.

Päihteiden täyttämää elämää kesti useita vuosia ja lopulta asiat olivat luisuneet siihen pisteeseen, että Juha oli käytännössä koditon ja asui kadulla. – Eräänä aamuna heräsin kaverin nurkista ja koin vahvasti, että nyt on se hetki, kun voin vielä päättää, haluanko elää vai kuolla. Siltä istumalta otin polkupyörän alle, lähdin äidin luo ja ilmoitin, että haluan tehdä muutoksen elämääni. Äiti voi tuolloin itse jo paremmin ja lisäksi sain tukea hänen naapuriltaan, joka oli avarakatseinen ja hyväsydäminen rouva.

Toinen mahdollisuus

Juhan selkään on tatuoitu uuden elämän ensimmäinen päivä 29.5.1994 ja sanat ”never give it up”. – Toipuminen oli pitkä prosessi ja vaati, että hakeuduin raittiiseen seuraan ja päätin alkaa elää eri tavalla. Ihmisestä löytyy tarvittaessa uskomattoman suuri voima.

Selässä oleva tatuointi muistuttaa uudesta alusta sekä Juhalle tärkeästä lajista, mas-wrestlingistä.

Vähitellen entinen urheilija löysi tiensä takaisin urheilun pariin. – Mäkeen en enää palannut, vaan tilalle tulivat punttisaliharjoittelu ja voimamieskuviot. Myöhemmin kilpailin painonnoston ikämiesten SM-kilpailuissakin ja vajaa kymmenen vuotta sitten löysin mas-wrestlingin, joka on Jakutiasta peräisin oleva painilaji, kertoo Juha, joka on nykyisin lajissa maailman huipulla ja istuu myös kansainvälisen liiton hallituksessa.

Työuransa Juha on tehnyt pääpiirteissään aina yrittäjänä. – Vaikka olin jo toipumassa, kesti pitkään ansaita ihmisten luottamus uudelleen. Se on varmaan osasyy siihen, että oli helpompaa työllistää itsensä yrittäjänä, miettii Juha, joka perusti ensin ohjelmatoimiston ja soitti ravintoloissa levyjä sekä teki äänentoistokeikkoja. Myöhemmin ala vaihtui rakennustoimintaan. – Olen ollut aina kätevä käsistäni ja tykännyt, kun näen konkreettisesti kätteni jäljen. Olin myös jossain vaiheessa käynyt kirvesmiehen sekä sisustussaneeraajan kurssit, joten alanvaihto oli luontevaa.

Nykyisin Juhan yrityksen, Jana-Pro Oy:n, erikoisalaa ovat kesäkaudelle ajoittuvat kattojen saneeraukset, kuten maalaus ja pinnoitus, sekä pienemmässä määrin ympäri vuoden työllistävät erilaiset remontti- ja maalaustyöt. – Yrityksen kotipaikka on Pyhtäällä, missä myös asun, mutta toiminta-alueena on koko Kymenlaakso sekä Uusimaa. Yrityksellä menee hyvin ja töitä on sopivasti ilman suurempaa markkinointiakin enkä halua kasvattaa yritystoimintaa, jotta aikaa jää muuhunkin.

Paluu hyppyrimäen juurelle

Vaikka mäkihyppy ei enää kuulunut Juhan omaan elämään, seurasi hän silti lajia tiiviisti ja piti myös yhteyttä Kouvolasta kotoisin olevaan, entiseen mäkihyppääjä Kari Pätäriin. – Vuonna 2014 lähdin mukaan Kainuun mäkihyppytiimiin, jota Kari tuolloin valmensi. Olin mukana auttamassa mm. katsomalla hyppyjä sekä osallistumalla taloudellisesti esimerkiksi tiimin kisamajoitusten kuluihin. Tiimin resurssit olivat todella rajalliset ja mäkihypyn kulta-ajat lukuisine isoine sponsoreineen muisto vain.

Hyppyrimäen juurella Juhalle syntyi ajatus ammattimaisemmasta urheilun tukemisesta ja hän hakeutui Vierumäelle suorittamaan urheilumanageroinnin kurssia ja myynnin ammattitutkintoa. Samalla hän lisäsi yritykseensä aputoiminimen Jana-Pro Sports. – Manageria pidetään usein välikätenä, joka vie urheilijan rahat. Käytännössä manageri on se henkilö, joka hoitaa urheilijan yhteistyökumppanuuksia ja arkisiakin asioita, jotta urheilija voi keskittyä oleelliseen eli harjoitteluun ja kilpailemiseen. Glamouria tästä on turha etsiä eikä Suomessa urheilumanageroinnilla elä kuin ehkä muutama henkilö.

Juhan tallissa on ollut useampiakin urheilijoita, myös mm. juoksija ja nyrkkeilijä, mutta nyt hän toimii managerina vain mäkihyppääjä Antti Aallolle ja sponsoroi lisäksi yhdistetyn urheilija Perttu Reposta. – Mäkihyppy ja yhdistetty ovat luontevat lajit olla mukana, koska oma sydän sykkii niille, vaikka en valmennukselliseen puoleen puutukaan. Lisäksi yhteistyöhön vaikuttavat aina henkilökemiat ja Antin sekä Pertun kanssa asiat ovat sujuneet mutkattomasti.

Juha Jäntin ja Antti Aallon yhteistyö on kestänyt jo useita vuosia.

Antti Aalto kuuluu Suomen mäkihypyn A-maajoukkueeseen. – Nyt, kun menestystä on jo tullut, on managerin rooli helpompi. Haasteellisin ajanjakso urheilijalle ovat ikävuodet 15-20, kun urheiluun pitäisi pystyä panostamaan, mutta tukijoita on vielä haastavaa löytää. Onneksi nykyisin koulun ja urheilun yhteensovittaminen on kuitenkin helpompaa esimerkiksi urheilulukioiden ja -akatemioiden ansiosta.

Jos tähtäin on maailman huipulla, on käytännössä välttämätöntä panostaa urheiluun päätoimisesti. – Sovimme Antin kanssa hänen armeijansa jälkeen, että hän kokeilee vuoden ajan päätoimisen urheilijan elämää. Loppujen lopuksi urheilija ei tarvitse valtavia rahasummia pärjätäkseen, koska elämä pyörii urheilun ympärillä. Riittää, kun on asunto, ruokaa ja suotuisat harjoitteluolosuhteet.

Kun Antti reissaa mäkihyppymaajoukkueen kanssa, on Juha palannut Kouvolan hyppyrimäelle, missä mäkihyppyharrastus on taas pikkuhiljaa virinnyt. – Eri puolilta Suomea on kuulunut positiivisia uutisia mäkihypyn tiimoilta ja Kouvolassakin on jo reilut kymmenen aktiivista junioria. On ollut mukavaa olla mukana harjoituksissa sekä taustajoukoissa auttelemassa. Uskon, että mäkihyppy pystyy vielä kilpailemaan harrastajista valtalajeja vastaan. Onhan se extreme-laji parhaimmillaan, kun asioita tehdään ihmismielen vastaisesti.

Koska olen saanut elämältä uuden mahdollisuuden, haluan laittaa hyvän kiertämään. -Juha Jäntti

Juha Jäntti on vähintään kerran viikossa mukana Kouvolan Hiihtoseuran mäkihyppyjaoston harjoituksissa.

Talkooporukan tavoitteena on saada Kouvolaan luotua ympärivuotiset puitteet juniorimäkihypyn harrastamiselle. – Täällä on pitkät perinteet ja osaamista mäkihypyssä. Jos mäkiä saadaan muovitettua, lisää se harjoittelumahdollisuuksia seuran omille junioreille, mutta myös muille lähiseudun harrastajille. Haluan olla nostamassa mäkihyppyä uuteen nousuun. Olen itse aikoinani saanut lajilta paljon ja kun olen saanut elämältä uuden mahdollisuuden, haluan laittaa hyvän kiertämään.

Oman tulevaisuutensa Juha näkee yhä enemmän urheilun parissa, tavalla tai toisella. – Haluaisin myös päästä jakamaan omia kokemuksiani ja kertomaan, että mikä tahansa on mahdollista, kun vain tahtoa löytyy.

Takaisin OP Kymenlaakson juttuihin‍