Pyhällön koulu sijaitsee maaseudulla, noin 25 kilometrin päässä Haminan keskustasta, samassa rakennuksessa esikoulun ja päiväkodin kanssa. Alkuperäisestä, 1886 rakennetusta koulurakennuksesta muistuttaa vielä kivijalka. Nykyinen koulurakennus on 1980-luvulta. Koulussa on 32 oppilasta ja kolme opettajaa sekä koulunkäynninohjaaja.

- Koulusta on muodostunut koko Pyhällön kyläyhteisöä yhdistävä keskus. Kaksi kertaa kuussa koululla käy ikäihmisiä lounaalla ja joka toinen kerta ruokailun ohessa on muutakin ohjelmaa, kuten yhteislaulua, pelejä tai vaikkapa leivontaa oppilaiden kanssa. Iltaisin koulun tiloja käyttävät paikalliset yhdistykset ja myös koulun alueelle rakennettu laavu on kaikkien kyläläisten käytettävissä, kertoo 3.-4. -luokkalaisten opettaja Anu Oikkonen.

Arki pienessä koulussa on Anun mukaan levollisempaa, kun kaikki tuntevat toisensa ja jokainen tulee huomatuksi. Tuttujen opettajien lisäksi koululla vierailee kerran viikossa koulumummo Anna-Leena ja säännöllisesti luokissa sekä pihamaalla tassuttelee myös koulukoira, puolivuotias englanninspringerspanieli Taika.

Koulun pihapiirissä olevaa laavua käyttävät niin päiväkodin ja koulun väki kuin muutkin kyläläiset. Koululaisten tekemä lappu laavun seinässä muistuttaa tuomaan omat puut.

Tavoitteena luontokoulun status

Pyhällön koululla on paljon luontopainotteista toimintaa ja tavoitteena onkin hakea luontokoulun statusta Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitolta.

- Meillä on täällä mahtava piha ja luonto lähellä, joten opiskeluun on helppo yhdistää tekemistä ja havainnoimista, joiden kautta asiat jäävät paremmin mieleen. Lapset oppivat näin luontevasti esimerkiksi viljelytaitoja ja ymmärrystä siitä, miten luonto toimii, mitä kasvit tarvitsevat kasvaakseen ja miten hiili kiertää luonnossa, kertoo Anu.

- Olemme myös huomanneet, että lapset ovat rauhallisempia, kun saavat olla luonnossa. Erityisesti metsällä on suuri merkitys hyvinvoinnille ja virkistykselle. Metsässä liikkuessa pääsee käyttämään kaikkia aisteja, kun voi haistella, maistella, tunnustella ja vaikka halata, jatkaa koulunjohtaja Jari Nevanperä.

Koulun yhtenä tavoitteena on myös pitää maaseutu elävänä. - Haluamme luoda lapsille ajatuksen, että maaseudullakin voi elää eikä täältä ole pakko muuttaa pois. Käymme esimerkiksi vierailuilla paikallisilla tiloilla. Jos saisimme luontokoulun statuksen, saattaisi se tuoda alueelle uusia asukkaita sellaisista perheistä, joille luontoarvot ovat tärkeitä, miettii opettaja Taru Yläoutinen.

Porkkanasatoa, kirsikkapuun istutusta ja koko koulun yhteistä tekemistä

Pyhällön koulun pihapiiriin on jo aiemmin istutettu kukkasipuleita, kylvetty auringonkukkia ja tehty pieni kasvimaa, josta on päästy maistelemaan porkkanoita. Keväällä koulu osallistui OP Kymenlaakson 10 vastuullisuustekoa -kampanjaan ja haki tukea kompostorin sekä puutarhatyökalujen hankintaan. Tuen saajat arvottiin vajaan 30 hakijan joukosta ja arpaonnen suosiessa ryhdyttiin Pyhällön koululla toimeen heti syyslukukauden alussa.

Ensimmäisen kohopenkin keskelle on istutettu kirsikkapuu. Lisää kasveja oppilaat pääsevat valitsemaan keväällä. Toiveissa ovat ainakin mansikat ja tomaatit.

Syksyn aikana oppilaat ovat rakentaneet koulun pihapiiriin kohopenkkejä permakulttuuriopas Ilkka Aulan oppien mukaisesti. - Permapenkki on luonnonmateriaaleista tehty penkki, jonka voi perustaa nurmikon päälle. Materiaaleina käytetään mm. oksia, hevosenlantaa, ruohosilppua ja multaa. Penkki on myös itsehoituva eli sitä ei tarvitse kitkeä eikä kastella, jos vain kesän aikana sataa edes vähän, kertoo Anu.

On kivaa, kun pääsee tekemään kunnon hommia ja saa olla ulkona muulloinkin kuin välitunnilla. - Aino Vantola, 3. luokka

Innostuksen huomaa puutarhassa häärivistä oppilaista: osa porukasta sahaa, toiset kuljettavat oksasilppua kottikärryillä ja osa asettelee penkin reunuksiin tulevia pöllejä oikeille paikoilleen. Opit ovat jääneet mieleen aiemman kohopenkin tekemisestä ja toimeen tartutaan reippaasti. Ja kun omat voimat eivät yksin riitä, pyydetään kaveria apuun.

Heinäseipäistä tehdään köynnöskasveille tuet kohopenkin portille.
Töiden lomassa voi välillä vähän hassutellakin.

- Yhteisöllisen tekemisen lomassa käsittelemme ilmasto- ja ympäristöasioita mahdollisuuksien emmekä uhkien kautta. Luonto on loputon aarreaitta ja antaa satoa, kun sitä ei myrkytetä, vaan vaalitaan, summaa Anu.

Kaikkien aikojen tekoja – millaisia vastuullisuustekoja sinä haluaisit OP Kymenlaakson tekevän?

OP Kymenlaakso tukee vuosittain merkittävillä summilla ja teoilla alueensa hyvän elämän edellytyksiä. Pankin vastuullisuustyötä ohjaa vastuullisuusohjelma ja omistaja-asiakkaat pääsevät vuosittain vaikuttamaan vastuullisuustekojen valintaan Kaikkien aikojen tekoja -kyselyn kautta.

Vuonna 2023 toteutettuja vastuullisuustekoja:

  • Kesäduuni OP Kymenlaakson piikkiin mahdollisti kesätyön 60 nuorelle kymenlaaksolaisissa yhdistyksissä.
  • Kaikki hyvä on parasta jaettuna -tukea mm. liikuntaan, kulttuuriin ja paikallisiin tapahtumiin jaettiin yhteensä 30 000 euroa.
  • 10 vastuullisuustekoa -kampanjassa palkittiin kymmenen ympäristötekoa 1 000 euron tuella.

Omistaja-asiakkaana sinäkin voit nyt vaikuttaa oman alueesi hyvinvointiin. Kaikkien aikojen tekoja -kyselyyn osallistumalla voit edistää lasten ja nuorten uskoa tulevaisuuteen, senioreiden arjen sujuvuutta tai ympäristön kannalta kestäviä valintoja. Voit myös ehdottaa uusia vastuullisuustekoja, joita haluaisit OP Kymenlaakson tekevän.

Vastaa Kaikkien aikojen tekoja -kyselyyn 29.10.2023 mennessä

Takaisin OP Kymenlaakson juttuihin