Jääkiekko- ja kulttuuripersoona Alpo Suhonen puhuu suoraan, mutta ajattelee ensin – nyt hän puhuu omasta identiteetistään
Jääkiekkovalmentaja, taiteen keräilijä, isä, kirjailija, forssalainen, teatteriohjaaja, luennoitsija, maailmankansalainen ja ajattelija. Alpo Suhonen oivalsi jo nuorena, että hänen ei tarvitse mukautua ainoastaan yhteen rooliin. Rohkeus elää omannäköistä elämää on kuljettanut miestä ympäri maailmaa, mutta silti hän on aina palannut takaisin Forssaan. Ainakin toistaiseksi.
Suuri yleisö tuntee Alpo Suhosen NHL-valmentajana, mutta monien yllätykseksi jääkiekko ei ole aihe, josta mies haluaisi nykyään ensimmäiseksi puhua.
Jääkiekko tulee aina olemaan lähellä sydäntäni ja olen kiitollisen asioista, joita se on minulle elämässäni mahdollistanut. Mutta tällä hetkellä tuntuu, että haluan keskittyä enemmän muihin asioihin, Suhonen kertoo.
Kun Suhonen palasi Forssaan vuonna 2018 kierrettyään Suomea ja maailmaa yli 40 vuoden ajan, hän huomasi olevansa uupunut.
– Olin jatkuvasti flunssassa tai kehossani oli jotain muuta vaivaa. Olen asunut vuosien varrella yli 60 eri paikassa ja muuttanut aina töiden perässä. Ei siis ihmekään, että kehoni halusi minun pysähtyvän.
Forssa on ollut aina emotionaalinen kotini
Suhonen kuvailee itseään jatkuvassa liikkeessä olevaksi nomadiksi, mutta hänelle on kuitenkin aina ollut selvää, että Forssa on hänen kotikaupunkinsa.
– Olen syntynyt Valkeakoskella ja muutimme jo lapsuudenperheeni kanssa usein. Äitini suku on Forssasta kotoisin ja vietin pienenä kaikki lomat isovanhempieni luona Harakkamäessä. Minulla on valtavasti hyviä muistoja sekä muutamia lapsuudenaikaisia ystäviä täältä. Kesäisin käymme heidän kanssaan edelleen torilla kahvilla, Suhonen kertoo.
Jatkuva muuttaminen on muokannut myös Suhosen ajatusmaailmaa.
– Ihminen syntyy aina esiymmärrettyyn maailmaan ja kulttuuriin, johon pyrimme vaistomaisesti muokkaamaan itseämme. Esimerkiksi Forssassa kasvanut ihminen voi nähdä maailman hyvin toisenlaisena, kuin paljasjalkainen helsinkiläinen.
– Olen itse päässyt kokemaan monia erilaisia kulttuureja, joista jokainen on jättänyt jonkinlaisen jäljen minuun. Koen silti, että Forssa on ollut aina emotionaalinen kotini. Vaikka olen asunut muualla, minulla on ollut täällä aina joku asunto tai kesämökki, johon palata.
Olen koko ikäni ollut eräänlainen aktivisti
Koska Suhonen osaa katsoa yhteiskuntaamme poikkeuksellisen laajasta näkökulmasta, on hänen toisinaan vaikea sopeutua perinteiseen suomalaiseen ajatusmaailmaan.
– Suomi tulee yleensä aina hieman perässä sen suhteen, mitä maailmalla tapahtuu. Myönnän, että se turhauttaa minua usein ja sanon sen myös ääneen. 1960-luvun nuorena olen kuitenkin tottunut olemaan aikaani edellä. Olen ollut koko ikäni eräänlainen aktivisti, joka haluaa saada muutosta aikaan, Suhonen sanoo.
Samasta syystä Suhonen kiertää edelleen 72-vuotiaana luennoimassa ihmisten johtamisesta ja valmentamisesta ympäri Eurooppaa.
– Sekä urheilussa että työpaikoilla päästäisiin paljon parempiin tuloksiin, kun ymmärrettäisiin, että ihminen on kokoisvaltainen olento. Huippuunsa treenattu keho ei toimi, jos henkisellä puolella asiat eivät ole kunnossa ja päinvastoin.
Suhonen on alkanut kiinnittää viime vuosina enemmän huomiota myös omaan hyvinvointiinsa.
– Jätin alkoholin ja sikarit pari vuotta sitten. En ole koskaan ollut kova juomaan, mutta ero on silti huomattava. Pidän hyvästä punaviinistä, mutta nautin enemmän tästä kokonaisvaltaisesta hyvänolontunteesta.
Urheilussa ja kulttuurissa on hyvin paljon samaa
Vahvasti urheilumaailman yhdistetyltä Suhoselta löytyy johtamiskokemusta myös kulttuurimaailmasta.
– Olen työskennellyt Turun Kaupunginteatterin johtajana ja Pori Jazzien toimitusjohtajana. Monet ihmettelevät, miten pystyn yhdistämään urheilun ja kulttuurin, mutta todellisuudessa niissä on hyvin paljon samaa, Suhonen sanoo.
Suhonen aikoo avata aihetta enemmän seuraavassa kirjassaan, jonka on tarkoitus ilmestyä vuonna 2022 tai 2023. Kirjoitustyötä varten hän on juuri järjestellyt kirjahyllynsä sisältöä uuteen järjestykseen.
– Olin 13–14-vuotias, kun luin ensimmäisen kerran ranskalaista filosofiaa. Sen jälkeen kirjat ovat vieneet minut mennessään ja niitä on kertynyt hyllyyn valehtelematta tuhansia.
Eräs miehen suosikkisitaateista on filosofi Jean-Paul Sartren ”olemme tuomittu vapauteen”.
– Se tarkoittaa, että ihminen on vastuussa omista valinnoistaan ja elämänsä kulusta. Olen pyrkinyt noudattamaan sitä omassa elämässäni ja tarttunut rohkeasti uusiin mahdollisuuksiin. Välillä jopa liian rohkeasti, mutta en kadu silti mitään.
Haaveenani on viettää osa vuodesta Keski-Euroopassa
Viimeisen vuoden aikana Suhosella on ollut tavallista enemmän aikaa lukea, ajatella ja katsella elokuvia.
– Olen sosiaalinen ihminen, mutta viihdyn hyvin myös itsekseni. Korona-aika on ollut taloudellisesti karmivaa aikaa monille kulttuurialan tekijöille ja tällaisille keikkatöillä itsensä elättäville. Samalla se on kuitenkin ollut myös mahdollisuus pysähtyä ja antaa luovuudelle tilaa, Suhonen sanoo.
Suhosella riittäisi puhujakeikkoja Euroopassa tälläkin hetkellä, mutta vallitsevan tilanteen takia mies ei halua lähteä.
– En halua ottaa mitään ylimääräisiä riskejä, vaan tyydyn mieluummin haaveilemaan Euroopan ruoka- ja kulttuuritarjonnasta kotonani. Tulevaisuudessa haluaisin viettää osan vuodesta Keski-Euroopassa. Eniten minua vetävät sinne ystäväni.
Nyt ei ole kuitenkaan sen aika.
Haluan keskittyä tällä hetkellä tulevaan kirjaani. Tuntuu, että olen viimein täysin palautunut ja valmis avaamaan ajatuksiani maailmalle. Jälleen kerran.