Jokainen lapsi on kulttuurinsa ja ilonsa ansainnut – Lasten Laulukaupungin kantava voima Siv Ilola on tehnyt 30 vuotta talkootyötä sen puolesta

Torstaina 9. kesäkuuta 2022 klo 15.30 Salon tori on täynnä elämää. Iltatorin myyjät ovat asetelleet myyntipöytänsä valmiiksi ja auringonpaiste näyttää tuoneen paikalle reilusti väkeä. Esiintymislavan takana lastenmusiikkiorkesteri Henxelit valmistautuu soundcheckiin.

Taustalla häärii myös kalkkunaksi pukeutuneet juontajat. Lasten Laulukaupungin puheenjohtaja Siv Ilola toivottaa orkesterin tervetulleeksi ja huolehtii viimeisistä yksityiskohdista ennen kuin nelipäiväinen Lasten Laulufestivaali julistetaan alkaneeksi.

Esiintymislavan edessä olevat penkit ovat jo melko lailla täyttyneet, vaikka konsertin alkuun on vielä hetki aikaa. Sitä myöden kun kello lähenee h-hetkeä, Siv Ilola katselee tarkkaavaisesti ympärilleen. Missä ovat kaikki lapset?

– Ihmisistä ei koskaan tiedä, tulevatko he paikalle vai ei. Ja tässä tapauksessa tietenkin tuovatko vanhemmat lapsensa paikalle vai ei. Kelissä ei ainakaan ole mitään vikaa.

– Mutta sen takia tätä tehdään ja näitä tapahtumia järjestetään. Että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus tulla tutuksi kulttuurin kanssa ja oppia käyttämään kulttuuria, nauttimaan laulusta, musiikista ja teatterista.

Nelipäiväisen tapahtuman osallistujalaskenta on vaikeaa, sillä melkein kaikki konsertit ovat ilmaisia. Ilolan arvio on 2000 ja 5000 osallistujan välissä, tai enemmän.

– Erityisesti koronan jälkeen lapsille pitäisi antaa mahdollisuus sosiaaliseen ja iloiseen kulttuuritapahtumaan.

Tapahtuma tehdään ja rahoitetaan kollektiivisesti

Siv Ilolalla on 30 vuoden kokemus Lasten Laulukaupungin parissa tehdystä yhteistyöstä ja siten myös Lasten Laulufestivaalin järjestämisestä. Hän vastaa muun muassa festivaalien ohjelmiston kokoamisesta ja tapahtuman järjestelyistä välttämätöntä byrokratiaa myöten. Tapahtuma ei synny ilman lukuisia lupia, suunnitelmia ja järjestysmiehiä.

– Festivaalin ohjelmiston raameina on tietenkin raha, eli kuinka paljon meillä on mahdollisuuksia ostaa erilaisia esiintyjiä. Myös tekniikka ja infra vievät ison osan budjetista. Mutta sitäkin tärkeämpää on tehdä tapahtumasta mahdollisimman monipuolinen ja korkeatasoinen kokonaisuus.

Nelipäiväisen festivaalin ohjelmaan mahtuu konserttien ja teatterinäytösten lisäksi paljon erilaisia työpajoja, joissa lapset pääsevät kokeilemaan sirkustemppuja tai soittimen rakentamista. Lapsille annetaan mahdollisuus myös päästä lavalle laulamaan ja esiintymään.

Odotettu ohjelmanumero on Hyvätuuli-palkinnon jako, jossa kuullaan ja palkitaan vuoden uudet lastenlaulut. Tuore levyllinen uutta lastenmusiikkia on myynnissä CD:nä.

– Tapahtuman päätekijät ja talkoolaiset ovat yhdistyksemme hallitus. Lisäksi mukana on paljon vakituisia talkoolaisia parisen kymmentä. Jotkut ovat mukana enemmän ja jotkut vähemmän, mutta kaikkien panosta tarvitaan.

– Jos jotain nämä 30 vuotta on opettanut, niin verkoston voiman. On tärkeää tuntea ihmisiä eri paikoilta, ihmisiä jotka osaavat leipoa ja ihmisiä joilla on järjestysmieskortti. Ilman tätä tuttua verkostoa tapahtuman järjestäminen olisi paljon vaikeampaa.

Myös tapahtuman ja yhdistyksen kaiken toiminnan rahoittamiseen tarvitaan yhteistyökumppaneita. Salon kaupunki ja paikalliset yritykset, muun muassa OP Lounaismaa, ovat tärkeitä mahdollistajia. Välillä rahaa saadaan erilaisten apurahojen ja stipdendien muodossa, välillä ei.

– Oli rahaa käytössä paljon tai vähän, niin kaikki laitetaan lapsille ja tapahtumaan.

Henxelit vievät saunaan ja merille suomalaisen kansanmusiikin tahdeilla

Siv Ilolan huoli yleisöstä näyttää olevan turha, sillä lastenmusiikkiorkesteri Henxelien aloitettua soittamisen ja laulamisen, lapsia vanhempineen ja isovanhempineen valuu tasaisesti paikalle. Rytmi saa pienet jalat heti liikkumaan.

”Nyt mennään saunaan. Onko kiuas jo kuuma?”, orkesteri kysyy yleisöltä. Ja sitten ryhdytään pesemään käsiä, jalkoja ja kainaloita. Jokaiselle pesulle on oma säkeistönsä ja liikkeensä.

Lastenmusiikkiorkesteri Henxelit koostuu kolmesta kansanmusiikin parissa tekevästä muusikosta, jotka opiskelivat 17 vuotta sitten yhdessä. Nyt orkesteri viettää 15-vuotisjuhlavuottaan. Ja myös siksi he tarjosivat itseään Laulufestivaaleille.

– Lasten Laulufestivaalit on niin tunnettu ja perinteikäs tapahtuma, että tänne halusimme tulla esiintymään juhlavuotenamme.

– Hienoa, että lapsille järjestetään tällaisia tapahtumia ja mahdollisuuksia tulla tutuksi elävän musiikin kanssa. Tämä sopii hyvin myös meidän orkesterin pedagogiseen teemaan tehdä kansanmusiikkia ja kansanmusiikkisoittimia lapsille tutuksi.

Lapsiyleisöä Henxelit kehuvat lahjomattoman välittömiksi. Innostus näkyy kasvoilta heti, mutta toisaalta myös tylsistyminen.

– Tietenkin haluamme saada koko perheen viihtymään, sillä ilman vanhempia lapset eivät tule paikalle. Osallistaminen on lastenkonserteissa tärkeää, jotta yleisön mielenkiinto pysyy yllä.

Seuraavaksi onkin vuoro kysyä yleisöltä ”Mitä tarvitaan, kun lähdetään merille?”.

Palkintona viihtyisä kaupunki ja hyvinvoivat lapset  

Kolmekymmentä vuotta on pitkä aika vapaaehtoistyötä. Siv Ilolalle se ei ole kuitenkaan taakka, vaan ilo.

– Teen tätä sen vuoksi, että voin tehdä lapsille ja perheille hyvää meiltä. Olen tehnyt koko työurani lasten kanssa lastentarhanopettajana ja päiväkodin johtajana, ja sitä kautta elänyt vahvasti paikallisten perheiden muassa. Tunnen lasten tarpeet ja lasten maailman.

Tänä kesänä Ilola jää eläkkeelle päivätyöstään, mutta ei vapaaehtoistyöstään. Hän mielellään myös itse laulaa, soittaa ja esiintyy, mutta festivaaleilla siihen ei ole aikaa. Käytännön järjestelyt vievät kaiken ajan.

Lasten Laulukaupunki ry järjestää Lasten Laulufestivaalin lisäksi monia tapahtumia ympäri vuoden ja yhdistys on mukana lähes kaikessa, mitä kaupungissa tapahtuu.

– Kaupungin viihtyisyys on meille tärkeä asia. Siksi lähdemme mielellämme moneen tapahtumaan mukaan, vaikka sitten pitämään kipsaa.

– Vielä kun joku muistaa aina silloin tällöin kiittää, niin kyllä se lämmittää.

Lasten Laulufestivaali on käynnissä Salossa 9.-12.6.2022. Tutustu ohjelmaan tästä.‍