Tulevaisuus on kiertotaloudessa – myös maanrakentamisessa
Mitä yhteistä on infran rakentamisella ja puhdistamolietteen käsittelyllä? Ei mitään ja paljon. Vuodesta 1999 lähtien maarakentamista tehnyt Forssan Ympäristöurakointi Oy lähti vuosi sitten laajentamaan rohkeasti kiertotalousbisnekseen. Uudet toiminnot tukevat vanhoja, mutta tärkein syy on muuttuvassa maailmassa.
Forssan Kiimasssuolla on kiertotalouden keskittymä, jossa on pitkään toiminut useita kierrättämisen ja materiaalikäsittelyn uranuurtajia. Viimeisen vuoden aikana alueelle on tullut uusia nimiä: Reuser ja Rebitumen.
Reuser on Forssan Ympäristöurakoinnin aputoiminimi. Yritys vastaanottaa ja jalostaa puhdistamolietteitä, sadevesikaivolietteitä, betonilietteitä ja maanrakennuksessa hyödyntämiskelpoista betonijätettä. Käsittelyn lopputuotteena syntyy seulottua multaa viherrakentamiseen ja maanparannuskompostia sekä kalkkia maanparannusaineeksi. Jätebetoni murskataan betonimurskeeksi korvaamaan neitseellistä kiviaineista maarakentamisessa.
– Reuserin tuotantotilat saivat alkunsa voimaantulleesta kaavamääräyksestä, jonka mukaan puhdistamolietteitä ei saa enää käsitellä avokentällä. Käsittelimme aikaisemmin jo Forssan jätevesipuhdistamon lietteet, mutta nyt oli mahdollisuus laajentaa isompiin tonnimääriin, Forssan Ympäristöurakoinnin toimitusjohtaja Petteri Mikkola kertoo.
Ensimmäisenä toimintavuotenaan Reuser käsitteli 14 000 tonnia lietettä, mikä on kolminkertainen määrä yrityksen aikaisemmin käsittelemiin määriin.
Meidän on mahdollista nostaa käsittelymääriä vielä paljon ja myös ottaa uusia materiaaleja käsittelyyn. Parhaillaan teemme kuuden hehtaarin suoalueesta tuhkien käsittelykenttää.
Kierrättäminen kunniassa
Kiertotalousbisnes on Forssan Ympäristöurakoinnille liiketoimintojen hajauttamista ja tulevaisuuden vaatimuksiin varautumista.
– Materiaalien kierrättäminen tulee näkymään yhä enemmän maanrakentamisessa ja myös vaatimuksena julkisissa kilpailutuksissa. Forssan uusi koulukeskus Monikylä oli Forssassa ensimmäinen julkinen hankinta, jossa edellytettiin kierrätysmateriaalin käyttöä maanrakentamisessa, Petteri Mikkola toteaa.
– Se, että pystyy tarjoamaan vaihtoehdon neitseelliselle materiaalille, on tulevaisuudessa iso kilpailuvaltti. Siksi meidän kannattaa olla mukana myös kiertotalousbisneksessä ja myös käsitellä esimerkiksi purkubetonista maanrakennusainetta.
Mikkola näkee myös, että kiertotaloudessa on maanrakentamiseen verrattuna enemmän pelivaraa. Maanrakentaminen ja asfalttityöt kun ovat perinteisesti hyvin kilpailtuja.
Vanhat huopakatot asfaltiksi
Asfaltointiyhtiö Asfaltti Alfa Oy perustettiin sekin aikanaan tukemaan maanrakentamista. Nyt Kiimassuolla sijaitsevalla asfalttiasemalla voidaan tehdä asfalttimassaa osittain kierrätetystä bitumista.
– Rebitumen jalostaa kattohuopajätettä tuotteeksi, jolla voidaan korvata asfalttimassassa käytettävää neitseellistä bitumia. Kierrätettävä materiaali tulee teollisuudesta ja purkukohteista, Mikkola kuvailee.
Käsittelymenetelmään on vireillä patenttihakemus, joka liittyy käsiteltävän bitumin kuivattamiseen. Jos bitumista saadaan kaikki kosteus pois, se tekee massan tekemisestä huomattavasti energiaa säästävämpää ja siten myös edullisempaa ja ympäristöystävällisempää.
Mikkola ei pidä uusia aluevaltauksia ja uusien tekniikoiden käyttöönottamista mitenkään erityisen haasteellisena. Sen sijaan kiertotalousbisnekseen liittyvät lupaprosessit työllistävät melkoisesti.
– Paperityöt ovat lisääntyneet. Osa lupahakemuksista osataan tehdä itse ja joita ei osata, niin niihinkin on apu lähellä. Forssalainen ympäristökonsultointiyritys Watrec Oy teki muun muassa uuden lietekompostilaitoksen ympäristölupahakemukset.
– Kaiken kaikkiaan Forssassa ja täällä Kiimassuolla on ympäristö- ja kiertotalouden kovin sakki. On monta hyvää syytä olla juuri Kiimassuolla, tunnettuus ja logistiikka niistä tärkeimpinä.