Yksi hakee rauhaa, toinen jännitystä – kalastus tarjoaa jokaiselle jotakin
Lisää aiheesta
Kaipaatko hetken hengähdystaukoa arjen askareista tai mukavaa tekemistä koko perheelle? Nappaa onki ja madot mukaan ja suuntaa lähimpään rantaan kaloja narraamaan.
Kalamiehet tietävät, että kala syö parhaiten ennen sadetta. Taivaalle kurkistaessa on vahva oletus siitä, että tänään saadaan saalista.
Patasaaren parkkipaikalla Tammelassa Pyhäjärven rannalla vastassa on iloisen näköinen parivaljakko. Tammelan Pyhäjärven osakaskunnan hoitokunnan puheenjohtaja Heikki Sillanpää on luvannut tutustuttaa meidät kalastuksen saloihin yhdessä 14-vuotiaan tyttärenpoikansa Tony Tyven kanssa. Uistinpakit, onget ja virvelit kaivetaan auton takakontista ja suunnataan rantaan. Saareen päästään pitkää laituria pitkin kuivin jaloin ja ilman venettä.
Alkaa tihuttaa vettä ja jatkamme hetkeksi sateen suojaan laavulle. Ilma on raikas ja tunnelma rauhallinen. Kevyt kesäsade ropisee tyynen järven pintaan.
– Tässä on juuri se, mikä on kalareissuissa parasta. Tämä rauha ja hiljaisuus, nuorempi kalamies Tony Tyvi kertoo.
– Ja tietenkin jännitys siitä, kun vihdoin vapa nytkähtää tai verkon nostossa tuntee, että saalista on luvassa, Heikki Sillanpää jatkaa.
Sillanpään suvussa kalastus on koko perheen harrastus. Kalareissuille pääsevät mukaan kaikki, mammoja, mummeja, isejä ja lapsia myöden. Mukaan pakataan kunnon eväät ja veden äärellä viihdytään pidempi tovi.
– Kalastus sopii kaiken ikäisille ja on edullinen harrastus. Ja sitähän voi harrastaa vuoden ympäri, välineet vaan vaihtuvat.
Sillanpää palaa muistoissaan omaan lapsuuteensa. Kalastus on ollut osa aktiivisen miehen arkea jo 50-luvulta asti.
– Vieremänkoskella kävin paljon nuoruudessa virvelillä heittelemässä. Kalastus ja luonnossa liikkuminen ovat minulle elämäntapa.
Onko nuorempi kalaveijari sitten syntynyt vapa kädessä?
– Melkein. Olen kalastanut ihan pikkupojasta saakka isän ja papan kanssa, Tyvi vastaa nauraen.
Helposti alkuun
Mato-onki on edullinen ja helppokäyttöinen kalastusväline aloittelevalle kalastajalle.
– Kolme tai neljämetrinen vapa on hyvä valinta aloittelijalle. Lisäksi kannattaa panostaa laadukkaaseen kohoon. Niin sanotuissa kilpaonkilaitteissa on pienempi koukku, johon kala nappaa herkemmin.
Kilpakohon herkän liikkuvuuden ansiosta pienikin nyintä paljastaa saaliin.
Mato-onkeen syötiksi tulee tietenkin kastemato. Jos takapihan kasvimaalta tai pellon reunasta ei matoja löydy, niitä voi ostaa esimerkiksi markettien kalastusvälineosaston viileäkaapeista.
Mato-ongella ja pilkillä voi kalastaa lähes kaikissa vesistöissä maksutta. Kalastonhoitomaksun suorittaminen oikeuttaa yhdellä vieheellä kalastamiseen lähes koko maassa. Maksu on 45 euroa kalenterivuodelta, 15 euroa viikolta ja 6 euroa vuorokaudelta ja sen voi maksaa eraluvat.fi-sivustolla. Ilman kalastonhoitomaksua saavat kalastaa kaikki alle 18-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat.
Osakaskunnat päättävät oman vesialueensa kalastuksesta sekä hoitavat ja valvovat kalavesiä. Esimerkiksi Pyhäjärvellä kalastaessa pitää kalastonhoitomaksun lisäksi ostaa vesialueen omistajan eli osakaskunnan maksulliset merkit, mikäli aiotaan kalastaa verkoilla tai useammalla vieheellä yhtä aikaa. Merkkejä voi ostaa helposti ostaluvat.fi-palvelun kautta.
Missä sitten kannattaa onkia ja milloin?
– Mieluummin rantavesissä ja laitureiden lähellä, kuin syvemmällä. Kalat ovat syönnillään usein illalla ja aikaisin aamulla, mutta saalista voi saada keskellä päivääkin.
Värillä on väliä
Sade on tauonnut ja seuraamme sorsapoikueen seikkailua rantavedessä. Koho kelluu rauhaksiin tyynessä vedessä. Seesteinen tunnelma valtaa mielen eikä ole kiire mihinkään.
Sillanpää nappaa laiturilta virvelin ja kaivaa pakista sopivaa uistinta. Uistimen valintaan vaikuttaa olennaisesti se, millaista saalista ollaan hakemassa. Mitään tarkkaa ohjekokoelmaa ei ole olemassa, mutta uistimen värivalintaan kannattaa kiinnittää huomiota.
– Uistin voi jäljitellä esimerkiksi tavoiteltavan saaliin ravinnon väritystä, haukea pyytäessä voi valita ahventa mukailevan uistimen.
Mikäli saaliskohteen imitointi ei tuota toivottua tulosta voi vieheen värin valita ympäröivän luonnon mukaan.
Virvelin hankkijalle Sillanpää antaa neuvon satsata kunnolliseen kelaan.
– Huonolaatuisella, laakerittomalla kelalla kalastusintokin lopahtaa nopeasti, kun välineet eivät toimi niin kuin pitäisi.
Kumpi kannattaa valita mieluummin, avo- vai umpikela? Kaksikko kertoo molemmissa olevan hyvät ja huonot puolensa ja valinta kannattaa tehdä tarpeen ja tottumuksen pohjalta.
– Avokelalla uistin lentää pidemmälle, joskaan ei niin tarkasti, kuin umpikelalla heittäessä. Varsinkin aloittelijalle umpikelavirveli on se helpommin käsiteltävä vaihtoehto, Sillanpää opastaa.
Välineitä keräillessä nuorempi veijari esittelee meille kuvia viime kesän mahtavista vonkaleista. Joten kalojakin nähtiin, vaikkei saalista tällä kertaa saatukaan.