Avioliitto on myös taloudellinen sopimus – tuo turvaa molemmille elämän karikoissa
Lisää aiheesta
Avioliittoja solmitaan yhä kymmeniä tuhansia vuosittain, vaikka niiden suosio onkin laskenut. Avioliiton taloudelliseen puoleen liittyy edelleen yllättävän paljon väärinkäsityksiä ja jopa tabuja, sanoo johtaja Susanna Rajakangas OP Oulu Lakipalveluista. ”Se on turhaa, sillä asiantuntijan avulla raha-asiat voidaan sopia etukäteen hyvässä ilmapiirissä. Puhumattomuus sen sijaan voi tulla kalliiksi.”
Jokainen avioliitto päättyy joskus – joko avioeroon tai puolison kuolemaan. Näin määrää Suomen laki. Tätä kylmältä kalskahtavaa faktaa harva hoksaa ajatella häähumun keskellä.
– Naimisiin mennään rakkaudesta ja tunteen palosta, ja niin kuuluukin olla. Silti olisi hyvä ymmärtää, mitä laki määrää avioliittoon liittyen. Ikuisia avioliittoja on vain saduissa, sanoo Oulun Osuuspankin Lakipalveluiden johtaja, OTM Susanna Rajakangas.
Avioliitto on kuitenkin myös taloudellinen sopimus, jonka tuo turvaa erityisesti puolison kuollessa. Naimisiin meno vaikuttaa taloudellisesti jonkin verran jo avioliiton aikana esimerkiksi verotuksen kautta. Silti pariskunnan solmiessa liiton he eivät saa missään vaiheessa mitään taloudellista neuvontaa, Rajakangas hämmästelee.
– Paljon rahaa ja mielipahaa säästyisi, jos kaikki ymmärtäisivät esimerkiksi sen, mitä avio-oikeus tarkoittaa.
Tämä on erityisen tärkeää nykypäivänä, kun avioerojen suhteellinen määrä verrattuna avioliittoihin on kasvanut. Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan uusien avioliittojen määrä painui viime vuonna jo historiallisen alas. Vuonna 2019 solmittiin enää reilut 22 000 avioliittoa, kun vielä vuonna 2008 luku oli yli 31 000.
Avioerojen määrä sen sijaan on pysynyt tasaisena 1990-luvun alusta saakka. Viime vuonna siihen päättyi reilut 13 000 avioliittoa.
Myös uudelleen avioituminen on yhä tavallisempaa. Viime vuonna noin joka neljäs avioliiton solmija oli jo vähintään toisella kierroksella.
– Tämä tarkoittaa sitä, että tilanteet usein hyvin monimutkaisia. Olen törmännyt esimerkiksi tilanteeseen, jossa puolison kuoltua kuolinpesän osakkaina oli kolme edellistä puolisoa ja lapset siihen päälle.
Kuinka tällainen tilanne on mahdollinen? Syy löytyy avio-oikeudesta.
Avio-oikeuden laskukaava voi yllättää
Kun pariskunta avioituu, voimaan astuu avio-oikeus. Sen mukaan avioliiton purkautuessa puolisoilla on oikeus toistensa omaisuuteen, ellei siitä ole muuta sovittu esimerkiksi avioehdossa. Avioliiton aikana molempien omaisuus ja velat ovat kuitenkin heidän omiaan, vaikkakin puolisoilla on toistensa elatusvelvollisuus.
– Tämä on hämäävää monille, että avioitumishetkellä laki ei vaikuta puolisoiden omaisuuteen. Tulee olo, ettei mikään muutu.
Avio-oikeus aktivoituu siinä kohtaa, kun liitto päättyy eroon tai toisen puolison kuolemaan. Avio-oikeuden purkaminen tarkoittaa, että molempien aviopuolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen ja puolitetaan.
– Tätä moni ei hahmota, vaan esimerkiksi kuolintilanteessa kuvitellaan, että jaetaan vain ensiksi kuolleen puolison varoja ja niistä puolet kuulu automaattisesti leskelle. Kuolintilanteessa avio-oikeus on kuitenkin sama kuin avioerotilanteessa, eli molempien puolisoiden omaisuus lasketaan yhteen ja siitä puolet jää leskelle.
Lain mukaan avioliittoon liittyvä avio-oikeus on purettu vasta, kun ositus on tehty kirjallisesti eli niin kutsutulla osituskirjalla. Toisin sanoen avio-oikeus säilyy niin kauan, kun paperit on tehty. Pelkkä avioero riitä.
– Juuri tästä syystä perunkirjassa voi olla osakkaina myös entiset puolisot. On erottu, mutta ositus on jäänyt tekemättä.
Sopimuksilla selkeyttä ja turvaa
Arviolta kolmasosa naimisiin menijöistä tekee avioehtosopimuksen. Rajakankaan tuntuma kuitenkin on, että avioehdon tekemiseen liittyy yhä kielteinen kaiku.
– Naimisiin menon hetkellä ihminen työntää helposti liiton päättymisen mahdollisuuden pois mielestään. Avioehtoa ei kuitenkaan tehdä siksi, että avioeron uhka olisi päällä, vaan siksi, että jos jotain sattuu, taloudelliset suhteet olisivat selvät ja vältyttäisiin kalliilta riidoilta ja raskailta selvityksiltä. Se tuo selkeyttä ja turvaa kuten vakuutuksetkin.
Avioehto voidaan tehdä myös erikseen kuoleman ja avioeron varalta, Rajakangas muistuttaa.
Kuoleman varalta voi lisäksi tehdä testamentin. Avioeron varalle taas on mahdollista tehdä myös erillinen sopimus.
– Sopimus avioeron varalle voi olla hyvinkin yksityiskohtainen sopimus siitä, miten varallisuus jaetaan, jos ero tulee. Sillä voi olla rauhoittava vaikutus liittoon esimerkiksi tilanteessa, jossa toinen joutuu luopumaan urastaan lapsen sairauden takia, tai jos pariskunnalla on yhteinen yritys.
Asiantuntija säästää aikaa ja rahaa
Raha-asioista saattaa kuitenkin olla vaikea puhua luontevasti, ja raha onkin parisuhteessa yksi suurimpia riidanaiheita, jopa tabuja.
Oli parisuhteen muoto ja tilanne mikä tahansa, Rajakangas kannustaa kääntymään asiantuntijan puoleen ja käymään asiat läpi kokonaisuutena.
– Juuri siksi, että rahasta on usein vaikea puhua, asioista on hyvä sopia etukäteen ilman sarvia ja hampaita neutraalin asiantuntijan kanssa. Kenties samalla opittaisiin ymmärtämään puolisoa ja hänen taloudellista ajatteluaan.
Raha-asioiden läpikäyminen on nimenomaan turvakysymys eli sitten avo- tai avioliitossa. Keskustelussa käydään läpi miten laki vaikuttaa ja millaisia sopimuksia tai vakuutuksia juuri kunkin pariskunnan omassa, yksilöllisessä tilanteessa kannattaa solmia.
– Liian usein olen nähnyt, kuinka asiat on joko jätetty kokonaan sopimatta tai niitä hoidettu yksi kerrallaan ja kenties valmiisiin mallipohjiin, jolloin asiakirjoihin voi jäädä voimakkaitakin ristiriitoja.
Esimerkiksi lapsettomalla pariskunnalla voi olla avioehtosopimus, jonka mukaan heillä ei ole oikeutta toistensa omaisuuteen. Perintölainsäädännön mukaan he ovat kuitenkin toistensa lakimääräisiä perillisiä. Jos siis toinen kuolee, leski joutuu avioehdon takia maksamaan perintöveron kokonaisuudessaan.
– Jos heillä olisi avio-oikeus toistensa omaisuuteen, leski voisi saada osan omaisuudesta avio-oikeuden kautta, ilman perintöveroa. Se voi tarkoittaa suurtakin säästöä.
Asiantuntijan kanssa asioiden hoitaminen ei ole suuri ajallinen eikä taloudellinen investointi – varsinkaan verrattuna riitaisaan tai paljon selvittelyä vaativaan avioliiton purkuun, Rajakangas painottaa.
– Useimmat selviävät yhdellä käynnillä ja muutamilla satasilla.
Apua elämäsi lakiasioissa
Oulun Osuuspankin Lakipalveluiden asiantuntijat laativat asiakkaillemme toimeksiannosta juridisia asiakirjoja ja tarjoavat niihin liittyvää neuvontaa riidattomissa, erityisesti perhe- ja perintöoikeuteen sekä varallisuuteen liittyvissä toimeksiannoissa. He auttavat myös silloin, kun tarvitset neuvontaa perintö- ja lahjaverotukseen liittyvissä asioissa. He myös varmistavat, että elämäsi kannalta olennaiset juridiset asiakirjat ovat muodoltaan ja sisällöltään juuri sinun elämäntilanteeseesi ja varallisuuteesi sopivia.