Kannialan tila tähtää tulevaisuuteen
Lisää aiheesta
Nykyaikaisen suurnavetan rakennuttaminen on pitkä projekti, joka ei onnistu ilman kunnon yhteistyökumppaneita. Kannialan maitotilalla jännitetään, miten lehmät tottuvat uuteen, robotisoituun navettaan.
KANNIALAN TILALLA Yli-Iin Tannilassa juuri valmistunut 2 400 neliön navetta tuoksuu toistaiseksi enemmän uudisrakennukselta kuin perinteiseltä lehmien asumukselta. Edellisenä päivänä 150-paikkaiseen navettaan siirretyistä 40 lehmästä rohkeimmat jo pötköttelevät tyytyväisinä uusilla pehmusteilla ja käyvät välillä jonottamassa lypsyrobotille. Arimmat nuuskivat yhä paikkoja ihmeissään ja suostuvat robotin lypsettäväksi vain ihmisten patistamana.
”Tämä on uuden oppimista meille kaikille”, toteavat tilan omistajat Maija ja Ari Kanniala.
Uusi navetta on järjestyksessään kolmas Kannialan tiluksilla. Edellinen rakennettiin 30 vuotta sitten, kun Arista ja Maijasta tuli sukupolvenvaihdoksessa tilan uudet omistajat. Nyt kun tila on vähitellen siirtymässä pariskunnan pojan Aki Kannialan hoteisiin, kävi selväksi, että on aika hankkia tilalle modernit tilat ja lypsyrobotit.
”Sekä liiketoiminnan kehittämisen että eläinten hyvinvoinnin takia uuden navetan rakentaminen oli välttämättömyys”, Aki toteaa.
Vain hyvinvoiva lehmä tuottaa
Kannialan tilalla on tällä hetkellä 60 lypsävää, mutta vasikat ja nuoret mukaan laskettuna yhteensä 140 eläintä. Tavoite on tuplata lypsävien määrä seuraavan vuoden aikana.
”Osa kasvatetaan itse, mutta ostaakin pitää, jotta toiminta saadaan taas tuottavalle tasolle. Jo nämä kaksi lypsyrobottia maksoivat lisävarusteineen yhteensä 300 000 euroa, joten kyllä siinä aika monta litraa maitoa saa myydä, että päästään plussalle”, Ari naurahtaa.
Uusi navetta on rakennettu tulevaisuuden kehittämistä silmällä pitäen.
”Navetassa on nyt varaus kolmannelle lypsyrobotille, ja rakennus on suunniteltu niin, että sitä voidaan tarvittaessa laajentaa. Tulevaisuudessa tarvitsemme myös ulkopuolisia palkollisia.”
Uusi navetta muuttaa karjatilan toimintaa valtavasti. Enää ei tarvita ihmistä lypsykoneen käyttöön, ja ympäri vuorokauden päivystävä lypsyrobotti tuottaa jokaisesta lehmästä yksilöllistä dataa. Lypsyrobotti tunnistaa lehmän pannasta sen tullessa lypsylle ja laskee paitsi maidon ja laadusta kertovan solujen määrän, myös vaikkapa märehtimisajan.
”Tiedot ovat tärkeitä paitsi meille, myös eläinlääkärille. Datan avulla voimme varmistua, että jokainen eläin voi hyvin, ja puuttua nopeasti, jos jokin mättää”, Maija Kanniala kertoo.
Eläinten hyvinvointi on karjatilalliselle kunnia-asia.
”Vain hyvinvoiva lehmä tuottaa. Meillä on tilanpidon aikana tullut 20 lehmää satatonnareiksi eli lehmiksi, jotka ovat elinaikanaan tuottaneet maitoa yli 100 000 litraa. Kestävin karja -kilpailussa olemme olleet viimeiset viisi vuotta top 10:ssä, ja voittaneet sarjan kolme kertaa”, Ari kehaisee.
Yhteistyössä on voimaa
Uusia, nykyaikaisia navettoja ei nikkaroida yksin. Vaikka Kannialan navetta on elementeistä rakennettu valmisnavetta, koko projektin läpiviemiseksi tarvittiin suuri määrä tukea, neuvoja ja konkreettisia työkaluja rahoittajista rakennuttajiin ja valtiosta Ely-keskukseen.
Rakennusprojektia oli suunniteltu pitkään, mutta itse navetta valmistui vain vuodessa siitä, kun Kannialat ottivat yhteyttä OP Oulu Yrityspalveluihin hakeakseen rahoitusta.
”OP Oululla oli monta syytä lähteä rahoittamaan tilaa", kertoo maatalousasiantuntija Merja Piirainen OP Oulu Yrityspalveluista.
”Kannialan navetta on loistoesimerkki siitä, kuinka pitkäjänteisyys, ammattitaito, johtaminen ja hyvä riskienhallinta mahdollistavat menestymisen myös maatalousalalla”, Piirainen luettelee.
Pitkäjänteisyys tarkoittaa muun muassa sinnikästä jalostustoimintaa, joka näkyy eläinten hyvinvoinnissa. Pankkia kiinnostaa maatilan asiat kokonaisvaltaisesti: talousluvut, sato, karja.
”Talouden kannalta tärkein tekijä on myös yrittäjä itse. Yrittäjien jaksaminen ja hyvinvointi ovat tärkeitä tekijöitä maatilan toiminnan kannalta.”
Yhteydenpito on puolin ja toisin tiivistä, ja toimintaa analysoidaan säännöllisesti.
”Haluamme paitsi rahoittaa kannattavaa liiketoimintaa, myös tukea paikallisten yritysten menestystä ja paikallista ruoantuotantoa. Kehittyvällä liiketoiminnalla on myös työllistävä vaikutus.”
Kotimainen ruoka kunniaan
Moderni maatalousyrittäjyys vaatii paitsi rohkeutta investoida tulevaisuuteen ja yhteistyötaitoja, myös jatkuvaa kouluttautumista. Maatalousoppilaitoksen lisäksi Aki on opiskellut muun muassa taloutta ja liikkeenjohtamista sekä käynyt sorkanhoitajan- ja tilasiementäjän kurssin.
”Nyt voin valita siemennysajankohdan itse, eikä tarvitse odottaa ulkopuolista keinosiementäjää, jolloin lehmän tiinehtymisaika saattaa mennä ohi. Säästyy aikaa ja rahaa, ja myös tautiriski pienenee. Kaikki tämä parantaa tuottavuutta”, Aki selittää.
Tulevaisuudessa on huolensakin. Muun muassa eläintaudit, tukipolitiikan muutokset ja ilmastonmuutos ovat riskejä, jotka vaativat tilallisilta työtä ja venymistä.
”Lisäksi mietityttää, käyttävätkö kuluttajat tulevaisuudessa kotimaisia tuotteita, vai ostetaanko mieluummin halvempaa ulkomaista”, Kannialat pohtivat yhdestä suusta.
”Tuotteesta ei näy päällepäin millaisissa olosuhteissa se on tuotettu, ja esimerkiksi millaisia aineita viljan kasvatuksessa käytetty. Toivon, että suomalaiset haluaisivat suosia tulevaisuudessakin puhdasta lähiruokaa”, Maija tuumii. •