ALKUUN PIENI AJATUSLEIKKI: Miltä tuntuisi elää viikko Oulussa, josta olisi riisuttu kaikki taide ja kulttuuri? Ei olisi tauluja seinillä, ei patsaita puistoissa, ei kirjoja hyllyssä, ei ohjelmaa televisiossa, ei arkkitehtuuria, teatteria, tanssia, tapahtumia, musiikkia, ei muotia, museoita eikä muotoilua. Aika ankealta, kenties?

Otetaan heti perään toisenlainen kaupunkikuva: Oulu, jossa sen omaleimainen kulttuuri ja taide näkyy, kuuluu ja tuntuu joka päivä. Olisi oma vanhakaupunki, vaikkapa Pikisaari, ja monta muutakin luovaa miljöötä, joissa taiteilijat ja kulttuurintuottajat, yritykset ja yhteisöt, kaupunkilaiset ja matkailijat kohtaisivat rennossa tunnelmassa. Eläväisessä keskustassa riittäisi tapahtumaa ympäri vuoden, ja kaupungin kulttuurilaitokset Sinfoniasta Teatteriin houkuttelisivat salit täyteen väkeä.

Tuntuisiko toisenlaiselta?

Tuon toisenlaisen Oulun puolesta töitä tekee tuore kulttuurijohtaja Samu Forsblom.

”Taiteella ja kulttuurilla on vahva rooli niin ihmisten hyvinvoinnin, elinkeinoelämän menestyksen kuin koko kaupungin kukoistuksen ytimessä. Tavoitteeni on olla rakentamassa Oulusta luovempi ja kulttuuririkkaampi kaupunki, jossa ihmisillä on inspiroiva ilmapiiri toteuttaa ideoitaan ja toimia yhteisöllisesti”, hän linjaa.

Forsblomin tontille kuuluvat kaupungin kulttuurilaitosten eli sen oman kulttuuripalvelutuotannon esimiestyö sekä niin kutsutun taiteen vapaan kentän tukeminen. Hän on myös Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeen‍ ohjelmajohtaja. Hakemus vuoden 2026 kulttuuripääkaupungiksi tulee jättää 2020, mutta työ sitä varten on jo aloitettu. Forsblomin mukaan Oulun kaupunkikulttuurin kehittäminen ja kulttuuripääkaupunkihanke käyvätkin käsi kädessä.

”Kulttuuripääkaupunkihankkeen tiimoilta keräämme ihmisiä ja ideoita yhteen, ja tavoite on törmäyttää eri alojen ihmisiä niin, että löydämme juuri ne parhaat ideat Oulun kulttuurielämän kehittämiseksi.”

Oulun persoona esiin

Forsblomin mukaan Oululla on huikeat mahdollisuudet kulttuurin saralla.

”Oulun persoona on yhdistelmä kykyä menestyä kaukana Euroopan reuna-alueella, maailmanluokan teknologiaosaamista ja vahvaa, omaleimaista kulttuurista asennetta. Meissä on luovaa, rohkeaa ja hulluakin asennetta, josta monet oululaiset tarinat apteekkari Julinista, kuumailmapalloista ja merikapteeneista nykyisiin ICT-tervaporvareihin kertovat”, Forsblom kuvailee.

”Mutta olemmeko osanneet kertoa, mikä on Oulun identiteetti? Olemmeko edes onnistuneet kertomaan mitä kulttuuri tarkoittaa? Nähdäkseni sitä ajatellaan yhä hyvin kapeasti, ja tähän haluaisin vaikuttaa.”

Forsblomin mielestä nyt on otollinen aika vaihtaa ajatuksia kaupunkikulttuurin tulevaisuudesta: ihmiset matkustelevat paljon ja huomaavat reissuillaan miellyttävää kulttuurista virettä, jota sitten kaivataan myös kotikaupunkiin.

”Meiltä selkeästi puuttuu Tallinnan Telliskiven ja Helsingin Teurastamon tapaiset luovat miljööt, jotka toimivat kohtaamispaikkana ja palveluntarjoajina niin taiteilijoille, kaupunkilaisille kuin matkailijoillekin.”

Kulttuuripääkaupunkihankkeen tiimoilta Forsblom on katsellut myös Oulun rajojen ulkopuolelle.

”Yhteistyö naapurikuntien kanssa on aivan uskomaton alueellinen mahdollisuus. Ajatellaanpa vaikka Hailuotoa, Limingan aluetta lintuineen, Iitä ja sen Wanhaa Haminaa… Hyviä kokemuksia on jo esimerkiksi valotaiteen parista. Luonnon, taiteen ja kulttuurin yhdistämisessä on lähikunnilla vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Onneksi ne kaikki ovat mukana hankkeessa ja valtuuskunnan jäseniä”, Forsblom iloitsee.

Yhteisöllisyys on menestymisen edellytys

Töitä siis piisaa, mutta ei vain kulttuurijohtajalle, hän muistuttaa.

”Kukaan ei tee muutosta yksin, vaan siihen tarvitaan innostuneita ja sitoutuneita ihmisiä. Kaikki lähtee yhteisöllisyydestä, siitä, kuinka ylpeitä ihmiset ovat tästä kaupungista ja mitä haluavat tehdä sen eteen. Kaupunki voi tehdä vain oman osansa: olla luomassa ekosysteemiä, joka mahdollistaa ihmisten kohtaamisen.”

Forsblomin mukaan Oulussa kyllä tapahtuu paljon hienoja juttuja ja lisää on tulossa, kuten Kiikelinsaaren meriuimala, ja mutta ne eivät oikein linkity keskenään eivätkä ole näkyvissä.

”Ihmiset eivät ole tottuneet työskentelemään rajoja ylittävästi yhdessä, ja sitä haluan olla muuttamassa.”

Yhteinen tekeminen on jo alkanut. Syksyllä kulttuuripääkaupunkihankkeen teemat ja kärkihankkeet mietitään eri alojen osaajista koostuvan luovien neuvonantajien poolin kanssa.

Esimerkiksi juuri Oulun identiteetin terävöittäminen voisi olla yksi hanke, joka ympärille erilaiset toimijat voisivat rakentaa yhteistä toimintaa.

”Tämä on suuri mahdollisuus myös elinkeinoelämälle hyödyntää paikallista kulttuuri- ja taideosaamista: kulttuurin emootiopuoli kun avaa ihmisissä ihan erilaisia kanavia kuin numerot Excelissä. Mutta numeroista puheen ollen: Turun alue sai kulttuuripääkaupunkivuotenaan yli 250 miljoonan euron hyödyn 20 miljoonan panostuksella”, Forsblom muistuttaa.

Forsblom kannustaakin kaikkia, niin yksityisiä, yhteisöjä kuin yrityksiä, osallistumaan ohjelma- ja ideahakuun vuoden 2019 aikana.

Kulttuurijohtajalla on paljon uskoa Oulun tulevaisuuteen.

”Parasta Oulussa ovat aidot ja mukavat ihmiset. Täällä ihmiset porisevat herkästi keskenään ja heitä aidosti kiinnostavat toiset ihmiset. Eikä enää tarvitse anella pääsyä pöytiin, jossa puhutaan esimerkiksi kaavoituksesta tai matkailun kehittämisestä, vaan täällä ymmärretään kulttuuritoimijoiden rooli. Siitä on hyvä ponnistaa.”

​

Juttu on julkaistu myös OP Oulun Horisontti -asiakaslehden numerossa 3/2018.