Puhelin kilkattaa. Niina Grönholm vastaa ja häkeltyy: pankista soitetaan. Tieto, että Grönholm on valittu Taitaja-stipendin saajaksi, ei meinaa millään asettua ymmärrykseen. Puhelun jälkeen olo on kuin sokissa.

”Siinä tuli huutoitku. Olen sellainen tunteiden kautta eläjä, että tieto meni jäseniin ja itketti kovasti. Vaatii todella kovaa työtä repiä luovalta alalta leipää joka kuukausi, ja takana on kovia vuosia. Tämä tunnustus tuntuu uskomattoman hyvältä”, Grönholm kuvailee.

Hertan maailma on ollut Grönholmin työ yli kymmenen vuotta. Muun muassa Pikku Kakkosesta ja netistä tuttu hahmo on pitänyt Alpakka Median yrittäjän luovasti vauhdissa kirjoittajana ja suunnittelijana, mutta viime vuonna tuli mietinnän paikka.

”Minulla alkoi voimakkaammin puskea visuaalisesti oma tahto. Brändi vaikutti repaleiselta. Asetin tavoitteeksi, että Hertta-hahmo muotoillaan uusiksi ja brändi suunnitellaan visuaalisesti uudelleen. Kuvittaja minussa on kasvamassa, ja ensimmäistä kertaa päätin, että teen Hertan omalla tavallani.”

Näin Hertan maailmassa näkyy nyt Grönholmin oma visuaalinen kädenjälki. Uusia tuulia nousi sen verran puhurilla, että tuoteperhekin kasvoi. Nyt myös kaupan hyllyiltä löytyy esimerkiksi Hertan maailman pehmoleluja ja lautapelejä.

Sisältöjä suurella sydämellä

Työ- ja opintopolku kohti Hertan maailmaa alkoi aikoinaan Kemistä, jossa Grönholm opiskeli tradenomiksi. Eri vaiheiden kautta tie vei tietojenkäsittelyn tuntiopettajaksi ja lopulta myös opiskelemaan Oulun yliopistoon digitaalista mediaa. Digimedian opinnoissa oli luova kurssi, jossa Hertan maailma sai alkunsa. Omat pienet lapset toimivat sytykkeenä idealle.

”Olen halunnut äitinä tehdä sellaista sisältöä, jonka voin näyttää omille lapsilleni. Haluan katsoa suoraan silmiin ja sanoa, ettei tässä ole mitään vilunkia, väärää eikä pelottavaa.”

Grönholm teki animaatiodemon ja tarttui puhelimeen.

”Vuonna 2007 soitin Ylelle ja kerroin, että minulla on ihan mahtava juttu. Se tuli juuri sopivaan saumaan, ja Ylellä innostuttiin.”

Tiimi puski ensimmäiset animaatiot ja nettipelit ja teki innostumisen huumassa ensimmäiset 52 tv-jaksoa alle vuodessa. Televisiossa Hertta seikkailee vielä ainakin vuoteen 2025 asti. Seuraavaksi tavoitteena on ryhtyä suuntaamaan Hertan maailmaa myös kansainvälisesti. Grönholm kehuu, kuinka rautaista paikallista osaamista Oulun seudulla on. Yritys on pystynyt tarjoamaan paikallisille osaajille töitä.

”Olen saanut työskennellä huippuosaajien kanssa ja rohkaistunut yrityksen myötä itsekin tekemään uusia asioita. Olenkin ajatellut, että viiden vuoden päästä viisikymppisenä minulla on oma punk-bändi.”

Motivaatio vauhdittaa pikajuoksijaa

Kun toinen Taitaja-stipendin saaja, pikajuoksija Samuel Purola keskittyy kilpailuun, on ajatuksissa ennen muuta mahdollisimman hyvä lähtö telineestä.

”Se lähtö on minulle vähän kompastuskivi. Sitten kun telineestä päästään irti, silloin vain juostaan. Kaikki tulee sen kautta, miten homma on treeneissä ajateltu. Kun näkee taululta, että ennätys on tullut, on fiilis vapautunut”, Purola kuvailee.

Tällaisia hetkiä on 17-vuotiaalla Oulun Pyrinnön sprintterillä ollut lukuisia. Hän on juossut useita Suomen ennätyksiä ulko- ja sisäradoilla. Alle 18-vuotiaiden EM-kisoissa Georgiassa vuonna 2016 Purola voitti pronssia 100 metrin juoksussa ja oli viides 200 metrillä. Heinäkuussa 2017 Purola voitti alle 20-vuotiaiden yleisurheilun EM-kisoissa Italian Grossetossa hopeaa 100 metriltä ja pronssia 200 metriltä.

Viime kesän kisa Italiassa nousi kokemuksena tähänastisista saavutuksista kaikkein makeimmaksi. Kun menestystä tulee, motivaatio kasvaa edelleen.

”Motivaatiota treeneihin löytyy sitä mukaa, kun saa suoritusta koko ajan paremmaksi. Lajissa viehättää, kun kehittyy, ennätykset paranevat ja tulee kovia tuloksia”, Purola kuvailee.

Hyvät hermot ja halu kehittyä

Purola aloitti noin viisivuotiaana painilla. Alakoulussa mukaan tuli jalkapallo ja yläasteella näiden tilalle vaihtui yleisurheilu.

”Olen aina ollut nopea ja käynyt koulujen välisissä huvin vuoksi. Siitä se innostus lähti. Totta kai myös se, että äiti ja isä ovat olleet juoksijoita, on vaikuttanut.”

Purolan mukaan menestys vaatii lajista tykkäämistä. Täytyy myös löytyä motivaatiota ja halua kehittyä. Mikään ei tule ilmaiseksi, vaan tulokset vaativat kovaa työtä.

”Hermot täytyy olla kunnossa, sillä suurin osa on kiinni pään sisältä. Kun kestää paineita, saa tiukissakin paikoissa onnistumisia.”

Lukion toista luokkaa Kastellissa käyvä juoksija ei talvisin juuri muuta ehdi koulun lisäksi tehdä kuin treenata. Oulussa on Purolan mielestä hyvät puitteet harjoittelulle ja olosuhteet kunnossa. Kilpaurheilijan asenteesta puolestaan voi olla monipuolisesti hyötyä elämässä muutenkin.

”Uskon kyllä, että se ehdottomasti parantaa keskittymiskykyä ja vaikuttaa elämässä muihinkin asioihin, kun tietää, miten kova työ palkitaan.”

Tulevaisuuteen Purola katsoo sillä mielin, että juoksu jatkuu.

”Unelmia löytyy aina. Olisi hieno juttu, että pääsisi isojen poikien isoihin kisoihin juoksemaan.”

​

Oulun Osuuspankin Taitaja-stipendillä on pitkät perinteet
  • Taitaja-stipendi on merkittävä pohjoissuomalainen huomionosoitus sekä taloudellisesti että positiivisen yhteisöllisyyden luojana. Se jaetaan vuosittain syksyllä; tänä vuonna luovutettiin kaksi 10 000 euron stipendiä.
  • Stipendillä on jo pitkät perinteet; se on jaettu yhtäjaksoisesti vuodesta 2000 alkaen. Sen tarkoitus on huomioida ja palkita Oulun seudun monipuolista huippuosaamista.
  • Stipendin saaja on Oulun seudulta oleva tieteen, taiteen, kulttuurin tai urheilun saralla työskentelevä yksityinen henkilö tai yhteisö, joka on tehnyt työllään ja osaamisellaan kotiseutuaan myönteisellä tavalla tutuksi.
  • Stipendi jaetaan Oulun Osuuspankin hallituksen vuosittain nimittämän monialaisen toimikunnan harkinnan pohjalta – sitä ei voi hakea.
  • Vuoden 2017 Taitaja-stipendin saajan on valinnut toimikunta, jonka jäseniä ovat: Tiina Rajala (pj), hallintoneuvoston puheenjohtaja, OP Oulu; Samu Forsblom, tapahtumapäällikkö, Oulun kaupunki; Jouko Niinimäki, rehtori, Oulun yliopisto; Marjut Nurmivuori, perusopetus- ja nuorisojohtaja, Oulun kaupunki; Riitta Tötterström, koulutus- ja tki-johtaja, kulttuurin osasto, Oamk; Risto Vuoria, kulttuurijohtaja, Oulun kaupunki; Pertti Tarvainen, hallituksen puheenjohtaja, OP Oulu; Timo Levo, toimitusjohtaja, OP Oulu; Katja Karjalainen (sihteeri), viestintäpäällikkö, OP Oulu.

​

Juttu on julkaistu myös OP Oulun Horisontti -asiakaslehden numerossa 4/2017.