Normaali arkiaamu tuo herätyksen puoli kuudelta. Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala laittaa kahvit tippumaan ja television auki. Aamun uutiset päivittävät, mitä Oulussa, Suomessa ja maailmalla on illan ja yön aikana tapahtunut. Ipadilta Laajala selaa samalla lehdet.

Tällainen aamuhetki on tärkeä ennen lähes minuuttiaikataululla ohjelmoitua päivää.

–Pärjään aika vähällä unimäärällä. On ruhtinaallista nousta aamulla ajoissa ylös niin, ettei hässäkkä ala heti.

Aamutoimien jälkeen kaupunginjohtaja kävelee kaupungintalolle. Kello on kahdeksan, kun hän starttaa työpäivänsä.

Valmistautumista muutoksiin

Kulunut kevät on ollut ollut vauhdikas. Uusi kaupunginjohtaja on tavannut luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita, käynyt asukastilaisuuksissa, tavannut yrittäjiä ja vastaanottanut useita vierailuja ulkomailta.

Sarkaa riittää myös tulevaisuuden petaamisessa, sillä maakunnan perustamiseen ja kaupungin strategian päivittämiseen liittyvät valmistelut ovat työnalla. Oulun kaupunki valmistautuu maakunnan perustamiseen ja sen vanavedessä tuleviin uudistuksiin Muutosohjelma Oulu -ohjelmalla. Sen tavoitteena on selvittää maakunnan perustamisen vaikutuksia kaupungin talouteen, palveluihin ja henkilöstöön sekä arvioida myös uudistusten ja muutosten riskit ja mahdollisuudet. Oulu 2026 -kaupunkistategian työstäminen aloitetaan kaupunginvaltuuston johdolla syksyllä.

Asukastilaisuuksissa keskusteluihin ovat nousseet monet arjen elämään vaikuttavat teemat.

–Siellä on noussut esiin tiettyjä teemoja, kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen nyt, kun järjestämisen ja rahoituksen vastuu siirtyy maakunnille. Hyvät koulupalvelut, vapaa-aikakulttuuri, tapahtumat ja tietysti myös talous ja työllisyys on nostettu esiin yhteisöllisyyden näkökulmasta ja pohdittu, miten kuntalaiset voivat vaikuttaa.

Asukastilaisuuksissa nousseista teemoista koostetaan analyysi, joka omalta osaltaan tuo näkökulmia siihen, millaisiin asioihin Oulussa tulisi tulevina vuosina keskittyä.

Yrittäjien tapaamisissa puolestaan on tuotu esiin kysymyksiä kaupungin roolista ja strategiasta alueen elinvoimaisuuden parantamisessa esimerkiksi rahoitusten, markkinoinnin ja yhteyksien luomisessa.

–Oma roolini on pyrkiä olemaan verkostoinnissa ennen muuta se, joka kuulee yritysten toiveita tai haasteita, luo kontakteja ja hakee yhteyksiä.

Tapahtumia, viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä

Elinkeinorakennemuutos, pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys, päälle kuntaliitoksia ja uudistuksia uudistusten perään. Tulevaisuuden haasteet ja riskit kietoutuvat talouden ympärille. Kaupunginjohtaja haluaa kuitenkin nähdä uudistuksissa ja niiden läpiviemisessä mahdollisuuden, kun Oulu esimerkiksi hakee vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.

–Elinkeinoelämän notkahdus ja kuntaliitosten aiheuttama erilaisten kulttuurien kohtaaminen eivät ole olleet helppoja ratkaistavia ja vie oman aikansa, ennen kuin palat loksahtavat paikoilleen. Kulttuuripääkaupunkihaussa me kuitenkin erottaudumme sillä, että olemme käyneet läpi isoja muutoksia. Kun on tullut uudistusta uudistuksen päälle, haluan ajatella, mitä vahvuuksia sellainen meille antaa. Meillä on nyt mahdollisuus keskittyä uuteen, kuten yhteisöllisyyteen, yrittäjyyteen, tapahtumiin ja siihen, että meillä on yhteishenkeä ja tahtotilaa tehdä.

–Haasteet ovat taloudessa. Verotulojen kasvu on lähes nolla, ja työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja pitää saada lisää. Tämä kaikki on hyvin pitkäjänteistä työtä, eikä yhtä ainoaa oikeaa keinoa ole. Kokemuksen myötä on opittu sekin, että elinkeinoelämämme ja yritystoimintamme pitää olla monipuolista niin, ettemme ole vain yhden tai kahden toimialan varassa.

Tulevaisuuden Oulu on kaupunginjohtajan visioissa edelleen kasvava keskus, joka vetää väkeä myös Etelä-Suomesta. Ympäristössä ja katukuvassa tapahtuu: tulee toimintaa tyhjiin liiketiloihin, keskustaa täydennysrakennetaan ja kaupungin vetovoima paranee, merellisyys korostuu, ammattikorkeakoulu muuttaa Linnanmaalle ja syntyy tuhansien nuorten kampusalue, ympäristöjä kunnostetaan ja puistoalueita saneerataan.

–Seuraavan 10–15 vuoden aikana Oulu kasvaa edelleen ja vetää väkeä muualtakin kuin Pohjois-Suomesta. Oulusta tulee myös enemmän tapahtuma- ja kokouskaupunki, samalla kun panostetaan asumisen viihtyvyyteen ja yhteisöllisyyteen.

Työ on elämäntapa

Palataan vielä päivän kalenteriin. Työpäivät venyvät helposti iltaan saakka. Esimerkiksi haastattelua edeltävänä päivänä Laajala kotiutui kiinalaisdelegaation vierailun jälkeen hyvin myöhään illalla.

Laajalan mies asuu työn vuoksi Helsingin kodissa. Kaupunginjohtajan aiempi pesti valtionvarainministeriössä kesti 8,5 vuotta, minä aikana mielessä vahvistui ”kyllä minä Ouluun vielä haen” -ajatus.

–Toivon, että olen helpostilähestyttävä ja ehtisin kohtaamisissa keskustelemaan ihmisten kanssa. Olen Haapajärveltä syntyisin, hiekkatien päästä. Vanhempani olivat maanviljelijöitä, ja itse aloitin työurani pienen kunnan kunnansihteerinä. Olen edennyt hitaasti uralla, nähnyt ja kokenut paljon matkan varrella. Se auttaa asioiden ja eri näkökulmien ymmärtämisessä nyt. Tämä työ on elämäntapa, Laajala tiivistää.

Juttu on julkaistu myös OP Oulun Horisontti 2/2017 -asiakaslehdessä.

Teksti: Susanna Ekfors

Kuvaus: Jussi Peltola