2,5-vuotias Melina Muikku istuu topakasti lääkärin vastaanotolla ja kuuntelee tarkkaavaisena. Pohjola Sairaalan Oulun toimipaikan korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Roine Huotari näyttää Melinalle erivärisiä makutikkuja ja pyytää valitsemaan mieleisen. Pieni sormi osoittaa empimättä keltaista.

”Setä kurkkaa nyt vähän suuhun, sanopa aa. Oi kun menee hienosti!”

Seuraavaksi tutkitaan Melinan korvat. Sekään ei aiheuta pienokaisessa huutomyrskyä, ja kehujen ympäröimänä Melinaa jo hymyilyttääkin vähän. Kun lopulta lääkäri haluaa kuunnella vielä Melinan yskää, tyttö nostaa reippaasti molemmat kädet ylös tutkimusta varten.

Melinan nuha ja yskä ovat jatkuneet noin viikon verran. Vanhemmat haluavat varmistaa, ettei kyseessä ole esimerkiksi välikorvantulehdus eikä yskässä ole kyse mistään vakavammasta.

”Hengitystieinfektio on välikorvatulehduksen tärkein riskitekijä. Välikorvatulehduksen diagnoosi vaatii aina korvan tarkistuksen ja näin ollen lääkärissä käynnin. Aina tulehtunut korva ei välttämättä ole kipeä, vaikkakin varsin usein”, Huotari kuvailee.

Milloin lääkäriin?

Monessa lapsiperheessä eletään juuri varsin vilkasta flunssarumbaa. Suuri osa hengitystieinfektioista on virusten aiheuttamia flunssia, jotka rauhoittuvat muutamassa viikossa oireenmukaisella hoidolla.

”Bakteerin aiheuttamista hengitystieinfektioista suuri osa vaatii suun kautta otettavaa antibioottihoitoa ja reiluoireisena jopa sairaalahoitoa. Flunssaoireisiin kuuluvat tyypillisesti nuha, nenän tukkoisuus ja kurkkukipu. Myös kuumeilu ja muutamassa päivässä alkava yskä ovat tavallisia oireita. Pidempään jatkunut korkea kuume, yleistilan lasku ja hengitysvaikeudet ovat oireita, jolloin lääkäriin on syytä hakeutua pikaisesti”, Huotari tiivistää. ”Flunssaan liittyvä yskä rauhoittuu suurimmalla osalla potilaista 2–3 viikossa itsestään, eikä yskänlääkkeiden käytöstä ole osoitettu olevan hyötyä. Kun akuutin välikorvatulehduksen diagnoosi puolestaan on varma, tulehdus suositellaan hoidettavaksi pääsääntöisesti antibiootilla. Toistuvista välikorvatulehduksista kärsivä potilas hoidetaan yleensä ensi vaiheessa tärykalvoputkituksella.”

Melinan äidin mukaan tyttö on tähän asti saanut olla melko rauhassa taudeilta, mutta nyt flunssia on tuntunut ilmaantuvan aiempaa enemmän. Syykin vaikuttaa selvältä: Melina on aloittanut päiväkodissa.

”Välikorvainfektion riskitekijöitä hengitystieinfektion lisäksi ovat muun muassa päiväkoti- tai perhepäivähoito, tutin käyttö ja nuori ikä. Lapsen kasvaessa välikorvainfektioiden ilmaantuvuus kuitenkin vähenee merkittävästi. Hengitystieinfektioiden ehkäisyllä, esimerkiksi hyvällä käsien pesulla ja käsidesin käytöllä, voidaan myös ehkäistä tautia”, Huotari kertoo.

Melina tuli Pohjola Sairaalaan ensimmäistä kertaa, ja ketterä prosessi ilahdutti äitiä.

”Tänne oli helppo ja mukava tulla, ja kaikki meni tosi sujuvasti”, Tatjana Muikku kehuu. Melinan korvatkin olivat terveet, joten tyttö pääsi hyvillä mielin kotiin päiväunille vastaanotolta saadun pikkunallen kanssa.

Aito kohtaaminen avainasemassa

Samaan aikaan aulan toisella puolella vastaanotolla käsikirurgi Marko Sunnari tunnustelee asiakkaan kipeytynyttä kättä, joka haittaa työntekoa ikävästi. Asiakas on viikkoja aiemmin kaatuessaan ottanut kädellä vastaan ja ihmettelee, miksi kipu jatkuu vieläkin.

Käsikirurgin tärkein ensimmäinen työkalu on kuunnella potilaan kertomus, jotta diagnoosin jäljille päästään.

”Potilaan kertomuksessa toistuvat avainsanat johdattavat lääkäriä tiettyyn suuntaan. Alussa tärkeintä onkin potilaan aito kohtaaminen, oikeiden kysymysten esittäminen ja kuunteleminen”, Sunnari kuvailee.

Tyypillisiä syitä hoitoon hakeutumiselle ovat esimerkiksi sormien, ranteen ja kyynärnivelen vääntövammat sekä hermopinteet ja yläraajan erilaiset rasitustilat. Asiakas saattaa kertoa esimerkiksi kaatumisesta, urheilussa tulleesta vammasta, työtapaturmasta, työskentelyä haittaavasta käden kivusta tai sormien jäykkyydestä. Käden vaivat saattavat nousta erittäin merkittäviksi arkea hankaloittavaksi ongelmaksi.

”Pieneltäkin vaikuttava juttu voi aiheuttaa arjessa isoja ongelmia. Esimerkiksi sormen jäykkyys voi vaikeuttaa näppäimistötyöskentelyä, kun sormi ei osu oikeaan näppäimeen”, Sunnari havainnollistaa.

Myös käsien puutuminen on yleinen oire. Sen tavallisia syitä ovat erilaiset käsien hermojen puristus- ja pinnetilat, jotka aiheuttavat kämmenen ja sormien puutumista esimerkiksi rannekanavaoireyhtymässä.

Jos raaja pitää kuvata, pyritään kuvantaminen järjestämään Pohjola Sairaalassa heti samalle päivälle. Tarvittavien lisätutkimusten jälkeen pohdintaan tulee tapauksesta riippuen myös leikkaushoidon tarve. Leikkauksen tarpeen arvioinnissa vaakakupissa painaa, saavutetaanko leikkauksella parempi ja nopeampi hoitotulos.

Potilaan arjen kannalta merkittävää on saada käden toimintakyky kuntoon mahdollisimman sujuvasti. Myös kivun hoidolla on iso merkitys kuntoutujan elämässä. Sunnari korostaa, että kuntoutuksessa avainasemassa on saman talon palveluista saatava fysioterapia. Asiakkaan työhön paluuseen liittyvien asioiden järjestämisessä puolestaan auttavat Pohjola Sairaalan työmestarit.

Pohjola Sairaala, Oulu

• Avattu toukokuussa 2017

• Kaikille avoin yksityissairaala

• Sairaalan omistaa OP Ryhmä

• Sijaitsee Kiilakiventiellä, Hiirosen kaupunginosassa

• Tarjoaa ortopedista hoitoa ja päiväkirurgiaa sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäripalvelua

• Tarjoaa myös työterveyspalveluita OP Vakuutuksen yritysasiakkaille

• Sairaalassa on tapaturmapäivystys iltaisin ja viikonloppuisin

• 4 leikkaussalia ja hyvin varustettu kuvantamisyksikkö

• Noin 25 työntekijää

• Sairaalassa toimii OP Vakuutuksen korvauspalvelu

• Ensimmäinen Pohjola Sairaala avattiin Helsinkiin 2013 ja toinen Tampereelle 2016

• Pohjola Sairaaloiden asiakassuositteluindeksi (NPS) oli helmikuussa +97 (asteikko –100 – +100).

Varaa aika puh. 010 2578 100 tai www.pohjolasairaala.fi

Juttu on julkaistu myös OP Oulun Horisontti -lehden numerossa 4/2017.