Hys hys hiljaa! Pirkanmaan Yrityskylä Alakoulun pormestari Linnea pitää tervetuliaispuhetta, ja 82 silmäparia Wivi Lönnin koulusta Tampereelta ja Myllyhaan koulusta Nokialta odottaa malttamattomana pääsyä töidensä pariin.

– Muistakaa käydä äänestämässä kaupungintalolla siitä, rakennammeko verovaroin nuorisotalon, koulun, työvoimatoimiston vai poliisilaitoksen. Toivon kaikille opettavaista ja ennen kaikkea hauskaa päivää, lopettaa pormestari ja pyytää Yrityskylän yritysten ja yhteisöjen johtajat esittelemään tiiminsä.

Yrityskylä Alakoulu on kuudesluokkalaisille suunnattu, opetussuunnitelmaan perustuva oppimiskokonaisuus. Finlaysonin oppimisympäristön mahdollistavat yritys- ja yhteisökumppanit, jotka osoittavat tuellaan yhteiskuntavastuuta ja tekevät alaansa tutuksi tulevaisuuden tekijöille. Tampereella kumppaneina ovat mukana muun muassa OP, Tampereen yliopisto, Saarioinen, Metso, Aamulehti, YLE, Pirkanmaan Jätehuolto, Tampereen Sähkölaitos, Bitwise ja MTK.

– Tavoitamme Pirkanmaalla 6 500 kuudesluokkalaista ja 5 700 yhdeksäsluokkalaista lukuvuodessa, kertoo toiminnasta vastaavan Talous ja nuoret TATin aluepäällikkö Johanna Vihinen.

Verotus tutuksi

Ennen Yrityskylä-päivää opettajat käyvät koulutuksessa ja oppilaat opettelevat tehtäväkirjan avulla rahankäyttöä ja yhteiskunnan toimintaa, tekevät työhakemuksen ammatteihin ja käyvät työhaastattelussa.

Linnea haki pormestarin pestin lisäksi kahvilatyöntekijäksi ja kaupan myyjäksi. Opettajan mielestä hän sopi erinomaisesti pienoiskaupungin johtoon.

Yrityskylässä jokainen oppilas työskentelee jossain yrityksessä tai organisaatiossa, saa palkkaa työstään sekä toimii kuluttajana ja kansalaisena osana suomalaista yhteiskuntaa.

Heti aamusta ennen kyläkokousta yritykset pitivät tiimipalaverin ja käynnistivät toimintansa. Työtehtävät ja päivän ohjelma löytyvät kätevästi tabletilta. Yritykset muun muassa tekevät sopimukset jätehuollon ja sähkölaitoksen kanssa sekä käyvät tarvittaessa lainaneuvotteluissa pankissa. Oppilaat markkinoivat, myyvät ja toimittavat tuotteitaan ja palveluitaan, laskuttavat sekä seuraavat liiketoimintansa kehitystä.

– Oppilaat oppivat prosenttilaskua, taloustaitoja ja yhteiskuntaoppia mielekkäällä tavalla. Esimerkiksi verotus ei juuri kiinnosta 12–13-vuotiaita, mutta se avautuu kummasti, kun palkkaa ei tulekaan tilille niin paljon kuin työsopimuksessa lukee. He alkavat ymmärtää, että jostain on tultava rahat julkisiin menoihin, Vihinen jatkaa.

Työvuorojen välillä vapaa-ajalla jokainen piipahtaa OP:ssa hakemassa itselleen pankkikortin ja -tunnuksen. Oman tienestin saa käyttää haluamallaan tavalla: kuluttaa kahvilassa tai kaupassa tai säästää ja lähteä päivän päätteeksi kotiin Yrityskylä-raha taskussaan.

– Moni ymmärtää, että jos kukaan ei osta mitään, yrityksen olemassaolo kyseenalaistuu, eikä siitä myöskään tule verotuloja.

Yrityskylässä korostuu vahvasti myös vastuu ympäristöstä. Roskat ovat arvokasta raaka-ainetta, jota voidaan käyttää uudelleen tai hyödyntää esimerkiksi energiana.

Joukossa yllättäviä myyntitykkejä

Oppilaat ovat antaneet Yrityskylä Alakoulun oppimisympäristölle huippupalautetta. Päivä on monen mielestä vuoden paras koulupäivä, joka pesee jopa retken Särkänniemeen.

– Täällä pääsevät loistamaan ne, jotka eivät ehkä koulussa jaksa istua tunneilla. He ovat usein niitä parhaita myyntitykkejä eivätkä niin tarkkoja virheistä. Täällä nimittäin ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita! Vihinen painottaa.

Wivi Lönnin koulun opettaja Timo Lekkermäki seuraa sivussa tyytyväisenä oppilaidensa toimintaa. Hänen apuaan ei kaivata, sillä lapset ovat suorastaan mustasukkaisia tehtävistään.

– Tärkeintä on, että oppilaat näkevät, miten yhteiskunta toimii ja että kaikki työtehtävät ovat tärkeitä ja jokaisen työntekijän työpanosta tarvitaan. Olen erittäin ylpeä kaikista. Oli kiva nähdä, miten hienosti he olivat valmistelleet puheitaan.

PS. Yrityskyläläiset äänestivät vaaleissa poliisilaitoksen rakentamisen puolesta.

Maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittu Yrityskylä kahdeksalla alueella ja tavoittaa noin 70 000 oppilasta vuodessa. Vaasan yliopiston tutkimuksen mukaan Yrityskylä parantaa merkittävästi lasten ja nuorten talousosaamista.