Finanssiala ry (FA) uutisoi viime syyskuussa‍ pankkien onnistuneen estämään 6,7 miljoonan euron edestä huijauksia tai saaneen palautettua petoksella viedyt rahat asiakkaille. Luku kuitenkin kalpenee sen määrän rinnalla, mitä suomalaisilta kaikkiaan on huijattu: tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla suomalaisilta vietiin yhteensä 10,8 miljoonaa euroa.

Jan Sormuselle aihe on valitettavan tuttu. Hänen arkeensa tutkinnanjohtajana teematutkintaryhmässä ”Ajoneuvo- ja omaisuusrikostutkinta, rajat ylittävä rikollisuus ja projektiluonteinen rikostutkinta” kuuluvat esimerkiksi erilaiset huijaukset kuten poliisina tai palotarkastajana esiintymiset, postihuijaukset, toimitusjohtajahuijaukset, verohuijaukset, rakkaus- ja fanihuijaukset. 

Sitä mukaa kun pankit ja viranomaiset tekevät huijauskeinoja vaikeammiksi ja tuottamattomiksi, huijarit keksivät koko ajan uusia keinoja. Myös pankin edustajiston jäsenet ovat käyneet keskustelua siitä, miten asiakkaat voisivat suojautua huijauksilta ja miten pankki toimii estääkseen niitä.

– Kaikkeen ei pystytä vaikuttamaan, mutta pystymme tuomaan ajatuksia, kehitysideoita ja aktiivisesti viestimään siitä, millä konsteilla ihmiset pystyvät suojaamaan omaa varallisuuttaan. Suurin osa ihmisistä on rehellisiä ja tunnollisia. He luottavat viranomaisiin ja pankkeihin ja ovat sitä kautta alttiina huijauksille, Sormunen pohtii.

Hän painottaa, että poliisin tai pankin ei ikinä tarvitse kysyä tunnuksia tai vahvistuskoodeja tekstiviestillä, puhelimitse tai sähköpostin välityksellä eivätkä ne niitä koskaan kysy.

– Poliisin tai pankin ei myöskään koskaan tarvitse ”siirtää rahoja turvaan”, sillä ne ovat pankissa turvassa. Jos joku tällaisia ehdottaa, takana on varmasti rikollinen, eikä yhteydenpitoa missään kanavassa tarvitse jatkaa sen pitemmälle.

Ei tunneperäisiä tai liian nopeita päätöksiä

Huijarit pyrkimät vaikuttamaan ihmisten primitiivireaktioihin. Rakkaus- tai fanihuijari herättelee vastapuolessa kiintymyksen tai hyvänolon tunnetta ja voi saada tämän antamaan rahaa. Valepoliisihuijauksissa puolestaan puhutaan pelosta. Huijari saa ensin aikaiseksi mielikuvan rahojen häipymisestä ja heti perään mielikuvan mahdollisuudesta häneltä saada apua. 

 – Tunne koetetaan saada niin voimakkaaksi, että järki väistyy ja rikos on mahdollista toteuttaa, Sormunen summaa.

Hän muistuttaa myös yritystoiminnassa vallalla olevasta ilmiöstä, joita hän nimittää ”lähestulkoon laillisiksi huijauksiksi”. Jotkut ovelta-ovelle-kauppiaat uskottelevat, että hankinnalla on kiire, ostopäätös pitää tehdä äkkiä ja että hintavertailu ei kannata.

– Tähän toimintatapaan kuuluvat vahvasti liioittelu, vääristely ja aggressiivinen markkinointi. Viime aikoina tätä on näkynyt esimerkiksi remontti- ja energia-alan saroilla. Ihmisille on luvattu nopeita toimituksia, jos kaupat tehdään heti. Jos tänä päivänä isojenkin toimittajien on vaikea toimittaa tavaraa, miten sitten pienet ovelta-ovelle-myyjät pystyvät lupaamaan nopeita toimituksia? Palveluita myös ylihinnoitellaan roimasti ja pahimmillaan huijataan ostamaan palvelu tai tuote.

Huijarilta on vaikea saada rahoja takaisin

Hätä, kiire ja huoli, ahdistus ja suru, häpeä vyöryvät huijatuksi tulleen yli kovalla voimalla. Sen jälkeen tulee huoli siitä, miten tästä eteenpäin. Jälkeenpäin ihmiset ihmettelevät sitä, miten tulivatkaan huijatuiksi.

–Jokainen ihminen on huijattavissa, mutta millä tasolla, millä tavalla ja missä tilanteessa, se vaihtelee. Itsekin olen joutunut huijausyrityksen kohteeksi parikin kertaa, Sormunen myöntää.

Vaikka huijari saisi rangaistuksen, huijauksen uhri ei välttämättä saa rahoja koskaan takaisin – ei varsinkaan, jos rahat on nostettu käteisenä tililtä.

– Rikolliset piilottavat, hävittävät ja käyttävät rahat saman tien. Ja kun rikolliset ovat yleensä varattomia ja heillä on usein huomattavia saatavia ulosotossa, korvauksia on vaikea, lähes mahdoton saada. Siksi olisikin hyvä päästä vaikuttamaan siihen, että raha ei pääsisi alun perinkään lähtemään uhrilta pois.

Tarkempia käteisen liikuttelumahdollisuuksia Suomeen?

Sormunen kertoo Ruotsin olevan kehittänyt lainsäädäntöä rahanpesusäännösten suhteen, ja siellä viranomaiset ovat pystyneet vaikuttamaan huijarien toimintaan ennaltaehkäisevästi.

– Käteisen rahan liikutteleminen, nostaminen ja tallettaminen ei ole Ruotsissa samalla tavalla mahdollista kuin Suomessa. Suomessa toimivat kovan luokan valepoliisihuijarit ovat sanoneet suoraan, että sen takia he eivät toimi Ruotsissa: sieltä ei rikoshyötyä pysty saamaan yhtä helposti, Sormunen toteaa.

Harmaassa taloudessa käteistä liikkuu paljon, ja samalla valtiolta jää huomattava määrä verotuloja saamatta. Sormunen peräänkuuluttaa tarkempia käteisen rahan liikuttelumahdollisuuksia myös Suomeen. 

– Pitäisi olla tarkemmat rajat siihen, miten paljon rahaa pystyy ja saa nostaa. Olisiko esimerkiksi joku lakisääteinen nostoraja rahanpesun estämiseksi? Samalla veroseuraamukset kertyisivät oikein valtiolle ja veronkiertomahdollisuudet vähenisivät.

 

Epäiletkö tulleesi huijatuksi?

  • Tee äkkiä ilmoitus poliisille ja kerro mahdollisimman tarkkaan, mitä on tapahtunut. Vaikka tilanne hävettäisi, muista, että et ole itse syyllinen, vaan uhri.
  • Jos tililtäsi on lähtenyt rahaa, ota välittömästi yhteyttä pankkiin. Pankki tekee parhaansa rajatakseen vahinkoa mahdollisuuksien mukaan.

Asioi turvallisesti verkossa

  1. Älä kirjaudu OP:n digipalveluihin tekstiviestinä tai sähköpostitse saamasi linkin tai hakukoneen kautta. Viestissä oleva ohjaus kirjautumissivulle on huijaus. Voit joutua huijaussivulle myös Googlen, Bingin tai muun hakukoneen tulosten kautta, joten kirjoita osoite itse selaimen osoiteriville.
  2. Tarkista selaimen osoiterivi. Varmista aina, että asioit osoitteessa www.op.fi. Älä syötä tunnuksiasi sivustolle, jonka aitoudesta et voi varmistua.
  3. Pidä tunnukset omana tietonasi. Pankki ei koskaan pyydä luovuttamaan tunnuksia tai vahvistuskoodeja tekstiviestillä, puhelimitse tai sähköpostin välityksellä.
  4. Älä avaa pankin nimissä lähetettyjä sähköpostien tai tekstiviestien liitteitä. Varmista liitteiden aitous oman pankkisi asiakaspalvelusta.
  5. Jos tuntematon ihminen pyytää sinua asentamaan laitteellesi ohjelman, älä tee niin. Asenna tarvitsemasi ohjelmat itse laitteellesi sovelluskaupan kautta.
  6. Älä vahvista tapahtumia, joita et tiedä itse tekeväsi. Lue vahvistuspyynnöt aina huolella. Jos tekstiviestin tai vahvistuspyynnön tiedot eivät vastaa tapahtumaa, jota olet tekemässä, älä vahvista mitään.
  7. Kysy epäselvissä tilanteissa. Jos yhteydenotto tai viesti epäilyttää, ole yhteydessä omaan pankkiisi ennen kuin teet mitään muuta.

Mistä tunnistaa huijausviestin?

OP:n nimissä lähetetään toistuvasti huijausviestejä. Tältä sivulta löydät uusimmat tietoomme tulleet huijaukset. ‍

Huomaathan, että huijarien lähettämät viestit saattavat päätyä puhelimessasi samaan viestiketjuun aitojen viestien kanssa. Huijausviestien sisältö saattaa myös vaihdella nopeasti.

Kuuntele aiheeseen liittyen

OPxRahapuhetta -podcast 11.11.2022: OP Ryhmän Senior AFC Officer Maija Ahonen keskustelemassa ajankohtaisista huijauksista (Rahamuulit ja rahanpesusyytteet - Rahapuhetta | Podcast on Spotify‍)

OPxRahapuhetta -podcast 18.11.2022: OP Ryhmän seniorilakimies Kati Piilo keskustelemassa vastuun jakautumisesta väärinkäytöstilanteissa (Huijari vei rahani – korvaako pankki? - Rahapuhetta | Podcast on Spotify‍