Digiloikka uuteen suuntaan, eli miten teknologiasta tehdään ihmiskeskeistä

Vanha viisaus sanoo, että pyöröovien läpi ei kannata yrittää hiihtää eikä kuilun ylittämistä kannata yrittää kahdella loikalla. Hiukan uudempi viisaus, eli OP:n äskettäin julkaistu teknologiavisio sanoo, että tulevaisuuden teknologia on ihmiskeskeistä.

Teksti Timo Hotti, Principal Technology Strategist, OP Lab
Julkaistu 1.6.2021

Teknologiavisiomme mukaan palveluiden pitää juosta ihmisen perässä, ei toisinpäin. Palveluiden pitäisi myös olla saatavilla silloin kuin niitä tarvitaan. Jos niitä ei ole vielä olemassa, ne pitäisi saada aikaiseksi tehokkaasti ja nopeasti.

Visio ja tämän päivän siiloutunut todellisuus ovat aika kaukana toisistaan, ja loittoneminen vain jatkuu. Todellisuuden ja vision välissä on siis iso kuilu. Tarvitsemme paljon puhutun ”digiloikan”, joka pitää tehdä uuteen suuntaan: ihminen pitää asettaa ajattelussa keskiöön. Loikassa pitää myös rakentaa luotettavaan dataan pohjautuva palveluverkosto ihmisen ympärille.

OP Lab on yhdessä muutaman muun yrityksen ja julkisen sektorin edustajan kanssa tutkinut ”talkootyönä” jo muutaman vuoden ajan sitä, kuinka tämä ilmeisen hyödyllinen, mutta aika perustavanlaatuinen muutos voitaisiin käytännössä tehdä. Millaista teknologiaa tarvitaan palveluiden kääntämiseksi ihmiskeskeisiksi? Kuinka voimme toteuttaa tällaisia palveluita merkittävästi nykyistä tehokkaammin? Miten varmistetaan helppokäyttöisyys? Miten tällaiseen verkkoon saadaan luotua kaiken taloudellisen toimeliaisuuden ennakkoedellytys, eli riittävä luottamus osapuolten välillä?

Edellä mainituista kysymyksistä viimeinen on tärkein. Talous perustuu luottamukseen ja digitaalinen talous digitaaliseen luottamukseen. Olemme huomanneet, että kun data muuttuu luotettaviksi eli tarkistettavissa oleviksi faktoiksi, taloutta pyörittävien palveluiden rakentaminen muuttuu jopa kertaluokkaa yksinkertaisemmaksi. 

Esimerkkejä ihmislähtöisistä palveluista

Tutkimustyöstä on saatu hyvin mielenkiintoisia tuloksia, monet ensimmäisenä maailmassa. Olemme esimerkiksi rakentaneet prototyypin prosessista, jolla voidaan perustaa uusi osakeyhtiö täysin digitaalisesti muutamassa minuutissa. Olemme myös osoittaneet, että tuollaisen digitaalisen osakeyhtiön osakkeilla voidaan käydä kauppaa niin ikään täysin digitaalisesti heti yrityksen perustamisen jälkeen.

Olemme myös tehneet chatbotin, jonka ohjaamana kansalainen voi asioida esimerkiksi sairaalan ja vakuutusyhtiön kanssa saadakseen vakuutuksesta korvauksen sairaalasta saamiensa faktojen (lasku, lääkärintodistus) perusteella. Toisaalla on tutkittu hiukan erilaisia asioita, kuten esimerkiksi työntekijöiden tarvitsemien lupien digitaalista myöntämistä ja hallinnointia, luottamuksellisen terveysdatan liikuttelua potilaan ja häntä hoitavien tahojen välillä, sosiaaliturvaan liittyvien palveluiden digitalisointia tai digitaalisesti allekirjoitettuja sähköisiä kuitteja.

Kaikennäköistä on siis jo osoitettu toimivaksi ja uusista ideoista ei ole pulaa. Olemme OP Labissa myös kehittäneet erittäin korkealaatuista avointa lähdekoodia, joilla näitä ideoita saadaan nopeasti kokeiltua ja vietyä tarvittaessa tuotantoon asti, kun aika on oikea.

Se yhteisö, joka tähän tutkimustyöhön on osallistunut, on oppimansa perusteella täysin vakuuttunut siitä, että digitaaperruksen aika alkaa olla ohi. Oikeaan suuntaan otettava digiloikka on mahdollinen, ja aika on nyt oikea sen ottamiseen. Kykenemme poistamaan digitaalisen talouden rakenteista kitkaa määrän, joka yllättää. Se onnistuu mahdollistamalla luotettavaan dataan, eli faktoihin pohjautuva kommunikointi talouden toimijoiden välillä.

Olemme myös oppineet, että kun ratkaisemme koko talouden laajuista ongelmaa yhdessä tehden ja oikeasti innovoiden, saamme aikaan myös tuloksia. Olemme ennakkoluulottomasti liikkeellä sekä teknologian että yhteistyötapojen suhteen. 

Faktanvälitysverkosto Findy ja faktalompakko

Tästä syystä Suomeen on perustettu Findy-osuuskunta, jonka perustajajäsen OP on. Rakennamme tähän maahan faktanvälitysverkon, jonka käyttäjiksi tulevat kaikki suomalaiset, sekä yksilöt että yritykset ja jonakin päivänä vielä ”thingit” siihen päälle. Teknisin termein ilmaistuna teemme TrustOverIP-standardin mukaisen verkon hallintorakenteineen.  Aikaa hankkeeseen on varattu pari vuotta.

Findy-osuuskunta on voittoa tavoittelematon ja siinä on jäseniä sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Osuuskunnan ensisijaisina tehtävinä on verkon toiminnan säännöstön rakentaminen sekä verkon toiminnan vaatimien yhteisten palveluiden tuottaminen. Osuuskunnan jäsenet, OP muiden mukana, tarjoavat verkon toiminnan ytimessä olevat ”faktalompakot” henkilöiden ja yritysten käyttöön.

Faktalompakko on helpointa ymmärtää sähköpostilaatikkona, johon lompakon omistaja voi vastaanottaa kolmannen osapuolen digitaalisella allekirjoituksellaan vahvistamia itseensä liittyviä faktoja. Lompakon omistaja voi sitten hyödyntää faktaa lähettämällä sen Findy-verkossa eteenpäin palvelulle, joka sitä faktaa tarvitsee.

Faktalompakkojen tarjoaminen on kilpailun alaista toimintaa, aivan kuten sähköpostilaatikkojen tarjoaminenkin on. Pankit ovat aika luonnollisia tahoja tällaisten palveluiden tarjoajiksi. Pankin tarjoamaan tietoturvaan ja yksityisyyden suojaan luotetaan.

Mitä sitten ovat faktalompakon faktat? Ne ovat käytännössä samoja päivittäisessä asioinnissa tarvittavia allekirjoitettuja dokumentteja kuin mitä perinteisessä nahkaisessa lompakossakin on: erilaisia todistuksia, lupia, kuitteja, valtuutuksia, jne.

Voisin esimerkiksi pyytää pankilta allekirjoitetun digitaalisen todistuksen siitä, että olen maksanut hankinnan tilisiirrolla tai saanut rahoituksen. Voisin lähettää faktan edelleen myyjälle, joka haluaa varmistuksen siitä, että hänen saatavansa on varma.

Jos asioin yrityksen nimissä, voisin esittää myyjälle yrityksen allekirjoittaman digitaalisen valtakirjan. Myyjä voisi maksun saatuaan lähettää ”paluupostissa” lompakkooni digitaalisen kuitin, jonka voisin sitten lähettää edelleen vakuutusyhtiöön ostamani tavaran vakuuttamiseksi.

On siellä wanhassa nahkaisessa lompakossa tyypillisesti maksuvälineitäkin, luotolla ja ilman. Findy-lompakossakin voisi olla sellaisia. Aihe kiinnostanee pankkeja eli luottolaitoksia. ”Luotto” ja ”luottamus” ovat sanoina lähes synonyymejä.

Tästä se digiloikka lähtee, luottamuksen suuntaan ja kohti parempia ihmiskeskeisiä palveluita!

Kirjoittaja Timo Hotti työskentelee OP Labissa Principal Technology Strategistina. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat erityisesti hajautettu tiedonhallinta sekä innovaatiot, joiden parissa hän on viettänyt aikaa jo noin neljännesvuosisadan.