Elämme aikaa, jolloin laskentatehosta on tullut maailman tärkeimpiä strategisia resursseja. 

Tekoälyn nopea kehitys on tehnyt näkyväksi sen, kuinka paljon talous, yhteiskunta ja yritysten kilpailukyky ovat riippuvaisia kyvystä käsitellä valtavia määriä tietoa. Samalla laskentakapasiteetti on noussut geopoliittiseksi kysymykseksi. Eurooppa, Yhdysvallat ja Kiina investoivat miljardiluokan summia sirutuotantoon, datakeskuksiin ja tekoälyinfrastruktuuriin. 

Taustalla on yksinkertainen ajatus: tulevaisuuden kilpailukyky riippuu yhä enemmän siitä, kenellä on käytössään tehokkaimmat keinot ratkaista monimutkaisia ongelmia. 

Tähän keskusteluun myös kvanttilaskenta liittyy. 

Miksi valmistautuminen alkaa ennen läpimurtoa? 

Miksi OP Pohjola panostaa kvanttilaskennan tutkimukseen jo nyt? Vastaus löytyy siitä, miten teknologiset murrokset yleensä etenevät. 

Harva organisaatio katuu sitä, että alkoi perehtyä internetiin, pilvipalveluihin tai tekoälyyn liian aikaisin. Sen sijaan moni on joutunut kirimään kilpailijoiden etumatkaa kiinni. 

Uuden teknologian hyödyntäminen ei ala siitä hetkestä, kun ratkaisut ovat valmiita tuotantokäyttöön. Ensin tarvitaan osaamista, sitten kokeiluja ja lopulta ymmärrystä siitä, missä se tuottaa aidosti arvoa. 

OP Pohjola perusti alkuvuonna 2026 kvanttilaskentaan ja tekoälyyn keskittyvän tutkimusyksikön. Tavoitteena ei ole hakea nopeita liiketoimintahyötyjä, vaan rakentaa osaamista ja ymmärrystä siitä, millaisia mahdollisuuksia teknologia voi finanssialalle avata. 

Kyse on ennen kaikkea valmiuden rakentamisesta. Tulevaisuuden kilpailukyky riippuu siitä, kuinka varhain kvanttilaskennan vaatimaa osaamista on lähdetty kehittämään.

Kun kvanttilaskennasta muodostuu merkittävä teknologia 2030-luvulla, edelläkävijöiden ajoissa hankkima osaaminen luo selvän etulyöntiaseman kilpailijoihin verrattuna. 

Uusi tapa ratkaista vaikeita ongelmia 

Kvanttilaskentaa kuvataan usein seuraavan sukupolven tietotekniikkana, mutta kyse ei ole nykyisten tietokoneiden nopeammasta versiosta, vaan aivan uudesta tavasta suorittaa laskentaa.  

Perinteiset tietokoneet ratkaisevat ongelmia vaihe vaiheelta. Kvanttilaskenta hyödyntää puolestaan luonnon kvanttimekaanisia ilmiöitä tavalla, jolla tiettyjä tehtäviä voi laskea nykyistä huomattavasti tehokkaammin.  

Kuvitellaan tilanne, jossa pitäisi löytää paras ratkaisu valtavasta määrästä vaihtoehtoja. Jos tavoitteena on paras reitti, aikataulu tai sijoitussalkku samalla, kun ratkaisulle annetaan monta rajoitetta, ongelma monimutkaistuu nopeasti. Juuri tällaiseen optimointiin ja simulointiin kvanttilaskennalta odotetaan eniten. 

On kuitenkin tärkeää erottaa mahdollisuudet nykyhetkestä. 

Kvanttilaskennan teknologia on edelleen kehitysvaiheessa, eikä merkittäviä kaupallisia sovelluksia ole vielä laajassa käytössä. Kehittämisen fokus on kuitenkin siirtynyt perustutkimuksesta kaupallistamiseen. Siksi alan asiantuntijoiden huomio on siirtynyt yhä enemmän kysymykseen siitä, missä ongelmissa kvanttilaskenta voisi tuottaa todellista hyötyä. 

Finanssiala voi olla suuria voittajia

Finanssiala on yksi niistä toimialoista, joilla kvanttilaskennan nähdään tarjoavan tulevaisuuden mahdollisuuksia. 

Pankkitoiminta perustuu pitkälti riskien arviointiin ja päätöksentekoon epävarmuuden keskellä. Sijoitussalkkujen optimointi, markkinariskien mallinnus, erilaisten skenaarioiden simulointi ja talousrikollisuuden torjunta sisältävät kaikki valtavia määriä vaihtoehtoja ja riippuvuuksia. 

Mitä suurempia kokonaisuuksia tarkastellaan, sitä enemmän laskentatehoa tarvitaan. 

Kvanttilaskennan odotetaan tarjoavan uutta juuri näihin ongelmiin. Ajatuksena ei ole, että kaikki nykyiset menetelmät korvautuisivat, vaan että käyttöön saataisiin uusi työkalu kaikkein vaativimpien optimointi- ja simulointitehtävien ratkaisemiseen. 

Tämän vuoksi useat maailman suurimmista pankeista ovat aloittaneet omia kvanttilaskentaan liittyviä tutkimushankkeitaan. Ne eivät investoi teknologiaan nykyhetken tarpeiden vuoksi, vaan siksi, että sen vaikutukset voivat tulevaisuudessa olla merkittäviä. 

Tärkein käyttökohde voi olla vielä tuntematon 

Kvanttilaskennan kehitykseen liittyy edelleen paljon avoimia kysymyksiä. Kukaan ei tiedä varmasti, milloin se saavuttaa laajan kaupallisen kypsyyden tai mitkä sen käyttökohteista lopulta osoittautuvat hyödyllisimmiksi. 

Historia kuitenkin osoittaa, että uusien teknologioiden suurimmat vaikutukset ovat usein sellaisia, joita niiden alkuvaiheessa ei osattu ennustaa. 

Suomella on vahvat lähtökohdat. Tänne on rakentunut kansainvälisesti arvostettu kvanttiosaamisen ekosysteemi, jonka varaan myös suomalaiset yritykset voivat rakentaa tulevaisuuden kilpailukykyään. 

Kvanttilaskenta ei ehkä muuta arkeamme tänään. Mutta jos siitä tulee yksi seuraavan vuosikymmenen merkittävistä teknologioista, valmistautuminen alkaa nyt. Juuri siksi katse on jo käännetty kohti kvantteja.