Kaikille toimialoille syntyy omia vakiintuneita fraasejaan, ja asuntomarkkinat eivät ole poikkeus. Tartutaan härkää sarvista ja käydään läpi muutamia asuntomarkkinoiden ammattilaisten käyttämiä tyyppilausahduksia.

Ota termistö haltuun ja tee vaikutus, kun seuraavan kerran keskustelet asuntomarkkinoiden tilanteesta.

Patoutunut kysyntä

Viime vuosina on puhuttu paljon patoutuneesta kysynnästä. Käsite juontaa juurensa siitä lähtökohdasta, että väestön muuttotarpeet pysyisivät isossa kuvassa tasaisena.

Syntyy uusia perheenjäseniä, muutetaan ensimmäiseen omaan kotiin, muutetaan työn perässä toiselle paikkakunnalle - kaikki nämä tilanteet konkretisoituvat tarpeeksi tehdä asuntokauppoja.

Asuntomarkkina on luonteeltaan syklinen eli asuntokauppojen määrä vaihtelee kausittain. Vilkkaan suhdanteen aikana kauppoja tehdään enemmän, ja hiljaisina aikoina vähemmän. Muuttotarpeita syntyy tasaisesti, mutta jos asuntokauppoja ei tehdä, alkavat ihmisille kertyneet kodin vaihtamisen tarpeet kasaantua.

Näiden tarpeiden ennakoidaan purkautuvan niin, että asuntokauppojen määrä kasvaa voimallisesti sitten kun syyt asuntokauppojen vähäisen määrän taustalla helpottavat.

Aina on hyvä hetki ostaa asunto

Asuntomarkkinoiden asiantuntijoille osoitetaan aika ajoin kysymys ”onko nyt hyvä hetki ostaa asunto”. Kysymyksen taustalla on asuntojen hintatason pohdinta – ovatko hinnat juuri nyt alhaalla ja kohta voimallisesti nousemassa, jolloin asunnon ostamisella olisi mahdollisuus päästä kiinni asunnon arvon nousukyytiin.

Usein kuultu vastaus kysymykseen on ”aina on hyvä hetki ostaa asunto”. Tällä vastauksella pyritään nostamaan esiin sitä, että vaikka asunto on mittava taloudellinen investointi, on se myös oma koti. Jos oma taloudellinen tilanne on kunnossa ja uudelle kodille on tarve, eivät asiat välttämättä odottamalla muutu sen otollisemmiksi.

Lisäksi on hyvä tiedostaa, että ostaminen ja myyminen kulkevat usein käsi kädessä. Uuden kodin ostaminen vaatii kaverikseen myös vanhan kodin myymisen, jos nykyinenkin koti on omistusasunto.

Tarvepohjainen asuntokauppa

Entäpä sitten tilanne, jossa asuntokaupan todetaan olevan tarvepohjaista. Onko siis myös olemassa aikoja, jolloin asuntokauppojen taustalla ei olisi mitään tarvetta?

Tästä ei luonnollisestikaan ole kysymys, vaan tarvepohjaisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa asunto ostetaan omaksi kodiksi erityisen tarpeen motivoimana. Perhe tarvitsee lisää tilaa, tai edessä on muutto toiselle paikkakunnalle. Tämän vastakohtana on tilanne, jossa asunto ostetaan sijoitusasunnoksi. Joskus ajatellaan, että tarvepohjaisuus sulkisi pois myös tilanteet, joissa kotia vaihdetaan ennemminkin fiiliksen kuin voimakkaan tarpeen siivittämänä.

Oikea hinnoittelu

Viime vuosina asuntojen hinnoissa on nähty laskua, ja onnistuneiden asuntokauppojen edellytyksenä on painotettu oikean hinnoittelun merkitystä. Mitä tämä tarkoittaa ja onko tilanteita, joissa oikea hinnoittelu ei ole tärkeää?

Asunnon käypä hinta on aina lopulta se hinta, minkä ostaja on siitä valmis maksamaan. Kun asunto laitetaan markkinoille myyntiin, välittäjän pyrkimyksenä on asettaa pyyntihinta niin, että se osuisi mahdollisimman lähelle käypää hintaa. Jos pyyntihinta asetetaan liian korkealle, ei asunto houkuttele ostajaehdokkaita ja myyntiponnistelut valuvat hukkaan.

Oikea hinnoittelu tarkoittaa sitä, että pyyntihinnassa osutaan mahdollisimman lähelle sitä hintaa, jolla kaupat syntyvät.

Jos asuntokauppa käy kuumana, saavat myyntiin tulevat asunnot enemmän huomiota. Ostotarjouksia tehdään aktiivisemmin ja asunnoista syntyy herkemmin kilpailutilanteita ostajaehdokkaiden kesken. Kauppoja syntyy enemmän, vaikka pyyntihinnan määrittämisessä ei olisikaan onnistuttu niin hyvin.

Lue myös:

Miksi asuntojen hinnoittelu on niin vaikeaa?‍

Vuosi 2025 tuonut valoa asuntomarkkinoille‍