Moni kuvittelee, että Suomen talous kääntyy nousuun, kun tehdään jokin suuri, yksittäinen investointi. Yksittäiset investoinnit ovat ilman muuta tärkeitä, mutta suurelta osin arjen kasvu syntyy pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Juuri niissä, jotka palkkaavat ensimmäisen työntekijänsä, avaavat uuden toimipisteen tai uskaltavat panostaa myyntiin, vaikkei näkymä olekaan kristallinkirkas.

Halusimme OP Pohjolan ensimmäisessä Kasvuvaraa pk-yritystutkimuksessa keskittyä nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joiden liikevaihto ylittää 2 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä on juuri se kokoluokka, jossa kasvun merkittävä, ”seuraava askel” korostuu; yksi uusi sopimus, yksi uusi kone tai avainrekrytointi alkaa näkyä nopeasti myös ympäröivässä taloudessa.

Haasteena meillä on se, että tämä joukko, jonka harteilla työllisyys usein lepää, tekee kasvupäätöksensä epävarmassa ympäristössä. Se näkyy myös kasvutavoitteissa, joita voisi kuvailla varovaisiksi: yleisin kasvutavoite noin 500 kyselyyn vastanneen yrityksen joukossa on noin 30 prosenttia kolmessa vuodessa – eli alle kymmenen prosenttia vuodessa.

Yritysten vastauksissa näkyy kuitenkin myös vahva halu toimia: lähes 40 prosenttia pk-yrityksistä aikoo lisätä investointeja. Pk-yritykset arvioivat lisäävänsä henkilöstöä 3–4 prosenttia, kun bruttokansantuotteen kasvun ennakoidaan olevan noin prosentin luokkaa. Jos yritykset todella etenevät suunnitelmiensa mukaan, ne ovat käytännössä edellä suhdannetta. Juuri tällainen etunoja pitää työllisyyden pinnalla, kun talous kääntyy.

Ja jos arviot työpaikkojen lisäämisestä toteutuisivat, puhuttaisiin kymmenistä tuhansista uusista työpaikoista Suomessa. Juuri tätä tarkoitan sillä, että pienten ja keskisuurten yritysten merkitys taloudelle on kokoaan suurempi. Pienet ja keskisuuret yritykset luovat työpaikkoja sinne, missä ihmiset asuvat, jolloin palvelut pysyvät elinvoimaisina.

Kysyimme siksikin yrityksiltä tarkkaan, mitä ne näkevät kasvun esteinä. Moni esteistä on sellainen, johon yksittäisen yrityksen on vaikea nopeasti vaikuttaa, kuten korkea kustannustaso tai kuluttajien varovaisuus. Voisimme kuitenkin yhteiskuntana vaikuttaa moniin yritysten näkemiin kasvun esteisiin, kuten sääntelyn ja viranomaisprosessien aiheuttaman kankeuden vähentämiseen. Kyse on tietynlaisen kitkan poistamisesta kasvun tieltä. Siitä, että seuraava rekrytointipäätös tai investointipäätös olisi hiukan helpompi tehdä.

Omalta osaltamme olemme halunneet jo helpottaa yritysten kasvua tarkentamalla luottopolitiikkaamme viime vuonna. Tammi-maaliskuussa myönsimmekin osuuspankeista 36 prosenttia viime vuotta enemmän rahoitusta. On syytä laajemminkin katsoa, mitä voisimme tehdä, jotta pk-yritysten – ja samalla työllisyyden – kasvu mahdollistetaan paremmin. Meidän on kyettävä kasvamaan paremmin.

Tutustu tarkemmin OP Pohjolan Kasvuvaraa pk-yritystutkimuksen tuloksiin täällä‍‍.