Energian kallistuminen on palauttanut inflaatiohuolet markkinoille ja nostanut korko-odotuksia. Pitkien korkojen nousupaineet ja riskimarkkinoiden ensimmäiset säröt ennakoivat aiempaa volatiilimpaa markkinaympäristöä.

Teksti Olli Rönkä, Chief Trader, OP Pohjolan Markets-toiminto
Julkaistu 19.10.2026

Tapasin syys–lokakuun vaihteessa suurten suomalaisten yritysten treasury-ammattilaisia. Kallistuva energian hinta ja korkomarkkinoiden kehitys puhuttavat. Kesän jälkeen energian hinnan nousu on nostanut inflaatiohuolet takaisin otsikoihin ja muuttanut nopeasti odotuksia keskuspankkien seuraavista liikkeistä. Suuretkin päivittäiset liikkeet ovat olleet arkipäivää, ja markkinan suunta on voinut kääntyä hetkessä yhden otsikon seurauksena.

Samaan aikaan talous on pitänyt pintansa, mikä antaa keskuspankeille tilaa jatkaa inflaation vastaista taistelua. Pitkissä koroissa nousupaineita on nähty jo pidempään, ja nyt myös muilla markkinoilla on alkanut näkyä ensimmäisiä merkkejä korkeamman korkotason aiheuttamasta paineesta.

Energia on noussut uudelleen yhdeksi korkomarkkinoiden tärkeimmistä suunnannäyttäjistä. Energian hintojen ja korkojen välillä onkin poikkeuksellisen voimakas korrelaatio. Kun öljy ja maakaasu ovat kallistuneet, myös markkinoiden korko-odotukset ovat nousseet. Energian hinnan lisäksi huomiota kannattaa kiinnittää tällä hetkellä pitkien korkojen kehitykseen ja riskimarkkinoilla näkyviin ensimmäisiin paineen merkkeihin.

Inflaation odotetaan normalisoituvan – korkotason ei

Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset peilaavat edelleen paluuta kohti keskuspankin kahden prosentin tavoitetta.  Samaan aikaan korkomarkkina hinnoittelee lyhyiden korkojen pysyvän pitkään niin sanotun neutraalin tason, joka ei kiihdytä tai hidasta talouskasvua, yläpuolella.

Vaikka inflaatio palautuisi kohti tavoitetta, korkotaso ei välttämättä palaudu entiselleen. Pitkissä koroissa on meneillään inflaatiota laajempi muutos. Niitä ylläpitävät nyt myös velkarahoituksen kasvava tarve, keskuspankkien pienenevät taseet ja korkeampi aikapreemio.

Riskimarkkinoille on ilmestynyt ensimmäisiä säröjä

Osake- ja muut riskimarkkinat pysyivät pitkään yllättävänkin immuuneina inflaation ja korkojen nousulle. Nyt ensimmäisiä säröjä on kuitenkin alkanut näkyä. Ranskan valtionlainamarkkinoiden viimeaikainen hermostuneisuus on yksi esimerkki siitä, kuinka nopeasti riskit voivat nousta uudelleen pintaan.

Jos korot ja inflaatio pysyvät korkealla, edessä voi olla aiempaa volatiilimpi markkinaympäristö. Tämä vaikuttaisi myös talouden näkymiin, ja kiristyvät rahoitusolot voisivat osaltaan hidastaa koronnostoja.

Käänteet voivat kuitenkin olla nopeita, kuten energiamarkkinoilla kesällä nähtiin. Positiivisessa skenaariossa myös inflaatio ja korot voivat palautua nopeasti lähelle lähtötasojaan. Yritysten näkökulmasta tämä korostaa entisestään sitä, että korkoriski pidetään ennakolta määritellyissä, liiketoiminnan kannalta tarkoituksenmukaisissa raameissa.

Markkinamyllerrys vaatii kurinalaista riskienhallintaa

Nykyinen markkinaympäristö korostaa trading-positioiden hallinnassa laadukasta riskienhallintaa, harkittua positionmitoitusta ja poikkeuksellisiin skenaarioihin varautumista. Kriisitilanteissa markkinat reagoivat herkästi uutisvirtaan ja huhuihin, jolloin korkomarkkinoiden hinnoittelu voi poiketa huomattavastikin fundamenteista.

Päivittäisen markkinamyllerryksen keskellä onkin tärkeää pitää pää kylmänä. Lyhytaikainen markkinakohina ei saa sumentaa näkemystä siitä, mihin markkina on pidemmällä aikavälillä menossa.

Olli Rönkä toimii OP Pohjolan Markets-toiminnossa Chief Traderina ja vastaa OP Pohjolan johdannaisten trading-positioista. Hänellä on 24 vuoden kokemus korkomarkkinoilta.