Yrityslainamarkkina on tarjonnut tänä vuonna mahdollisuuksia hyvin erilaisille liikkeeseenlaskijoille. Markkinoilla on nähty suuria investment grade- ja high yield -emissioita, unrated-järjestelyjä, pienempiä liikkeeseenlaskuja sekä private placement -transaktioita.

Yksi asia yhdistää niitä kaikkia: sijoittajakysyntä on ollut erittäin vahvaa.

Emissiot ovat olleet kautta linjan ylimerkittyjä ja menestyneet pääsääntöisesti vahvasti myös jälkimarkkinalla; monessa tapauksessa ostajia on jälkimarkkinalla edelleen enemmän kuin myyjiä. Syksyn levottomammassa markkinassa tämä on korostunut entisestään. Eurooppalaisissa yrityslainoissa kansainväliset sijoittajat ovat tehneet nopeitakin liikkeitä, mutta suomalaisissa lainoissa vastaavaa laajamittaista vetäytymistä ei ole nähty.

Hyvä riskikorjattu tuotto houkuttelee Suomeen

Miksi kansainvälinen sijoittaja sitten kiinnostuu suomalaisesta yrityslainasta?

Riskikorjattu tuotto on yksi keskeinen syy. Eurooppalaisen yrityslainamarkkinan volatiliteetti on ollut tänä vuonna ajoittain selvästi pohjoismaista markkinaa korkeampaa.

Suomalaisissa yrityslainoissa sijoittaja on voinut päästä samaan tai parempaan tuottoon maltillisemmalla volatiliteetilla. Sijoittajalle tämä on kiinnostava yhdistelmä.

Vahva kysyntä ei kuitenkaan synny vain houkuttelevasta hinnoittelusta. Taustalla on pitkäjänteistä sijoittajatyötä. Kansainvälisiä sijoittajia on tuotu aktiivisesti Suomen markkinalle, ja suomalaiset yritykset ovat tavanneet sijoittajia Suomessa ja ulkomailla myös silloin, kun välitöntä rahoitustarvetta ei ole ollut.

Non-deal roadshow't ja jatkuva keskustelu sijoittajien kanssa rakentavat luottamusta. Sen merkitys konkretisoituu siinä vaiheessa, kun yritys tulee joukkolainamarkkinalle hakemaan markkinaehtoista rahoitusta.

Tuottoa haetaan myös investment graden ulkopuolelta

Sijoittajien riskinottohalukkuus on säilynyt vahvana. Suomen talouden paraneva vire sekä viime vuosien vahvat osakemarkkinatuotot ovat osaltaan tukeneet kehitystä.

Samalla korkosijoittajien kiinnostus on siirtynyt osittain luottoriskikäyrällä alaspäin. Tiukimmin hinnoiteltujen investment grade -lainojen rinnalla sijoittajat ovat etsineet lisätuottoa unrated-, crossover- ja high yield -yhtiöistä.

Suomalaisen liikkeeseenlaskijan näkökulmasta kehitys on merkittävä. Rahoitusta on ollut saatavilla hyvin erilaisille liikkeeseenlaskijoille ja erilaisiin tarpeisiin.

Private placement voi vastata täsmälliseen rahoitustarpeeseen

Kaikki rahoitustarpeet eivät edellytä suurta julkista liikkeeseenlaskua. Private placement voi tarjota yritykselle tehokkaan tavan vastata tarkasti rajattuun rahoitustarpeeseen.

Vuoden aikana on toteutettu kolme private placement -transaktiota, joissa olemassa olevan joukkovelkakirjalainan määrää on korotettu. Korotus voi olla joitakin kymmeniä miljoonia euroja tai huomattavasti suurempi riippuen yrityksen tarpeesta ja sijoittajakysynnästä.  

Liikkeeseenlaskijan näkökulmasta private placement voi olla joustava tapa täydentää rahoitusta silloin, kun tarve on tarkasti rajattu eikä laaja julkinen emissio ole tarkoituksenmukaisin vaihtoehto.

Tällaiset järjestelyt syntyvät harvoin sattumalta. Jatkuva vuoropuhelu sijoittajien ja yritysten kanssa voi nostaa esiin tilanteita, joissa yhden osapuolen rahoitustarve ja toisen sijoitustarve kohtaavat. Vain pieni osa aihioista johtaa lopulta transaktioon, mutta parhaimmillaan markkina voidaan avata hyvinkin nopeasti.

Korkotaso tuo duraation takaisin keskusteluun

Syksyn aikana sekä korot että luottoriskipreemiot ovat liikkuneet voimakkaasti. Sijoittajan näkökulmasta korkeampi korkotaso ei kuitenkaan ole yksinomaan negatiivinen asia.

Korkeampi lähtötuotto antaa aiempaa enemmän suojaa epäsuotuisia markkinaliikkeitä vastaan. Samalla nykyiset tuottotasot tarjoavat mahdollisuuden lukita houkuttelevia korkotuottoja useiksi vuosiksi eteenpäin.

Tämä näkyy myös keskusteluissa institutionaalisten sijoittajien kanssa. Duraation eli korkosijoituksen korkoherkkyyden pidentäminen kiinnostaa jälleen. Kun lähtötuotto on riittävän korkea, pidemmän maturiteetin korkoriski näyttää sijoittajan näkökulmasta erilaiselta kuin matalien korkojen ympäristössä.

Suomalaisten yritysten lähtökohdat tukevat kokonaisuutta. Monien yhtiöiden taseet ovat vahvoja, ja kotimainen sekä kansainvälinen kysyntä ovat tukeneet liiketoimintaa. Credit-sijoittajalle nykyisessä markkinassa on siten paljon kiinnostavaa.

Kuinka pitkään markkinaikkuna pysyy auki?

Katse kääntyy jo vuoteen 2027. Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset voivat vähitellen normalisoitua, mutta korkotason ei välttämättä tarvitse laskea samaa tahtia. Tämä on kiinnostava lähtökohta yrityslainasijoittajalle.

Nykyiset tuotot tarjoavat mahdollisuuden lukita pitkäksi aikaa korkotasoja, joita markkinalla ei ole ollut tarjolla vuosiin. Tällaiset markkinaikkunat eivät kuitenkaan yleensä pysy avoinna loputtomasti. Jos inflaatio laskee ja korkomarkkina alkaa hinnoitella tulevaisuutta uudelleen, muutos voi tapahtua nopeasti.

Vuoden 2027 kiinnostavin kysymys ei ehkä siksi ole, ovatko nykyiset yrityslainojen tuottotasot houkuttelevia, vaan kuinka pitkään niitä on vielä tarjolla.