Tuore Suuryritystutkimus tarjoaa kaksi erityisen tärkeää tulosta suuryritysten johtajille, ja toisaalta kaksi erityisen huomionarvoista tulosta yhteiskunnallisille päättäjille.
Nyt jo kolmattatoista kertaa toteutettu Suuryritystutkimus on vuosien aikana etabloinut asemansa suomalaista yrityskenttää säännöllisesti luotaavien tutkimusten kärjessä.
Suuryritystutkimus on myös tiettävästi ainoa suomalainen suurten yritysten ylimpään johtoon kohdistuva säännöllinen kyselytutkimus, joka täyttää kysymyksiltään ja menetelmiltään tieteellisen tutkimuksen standardit. Tulokset ovat siis paitsi käytännöllisesti relevantteja ja ajankohtaisia myös akateemisesti luotettavia.
Oma näkemykseni on, että tämänvuotinen tutkimus tarjoaa kaksi erityisen tärkeää tulosta suuryritysten johtajille, ja toisaalta kaksi erityisen huomionarvoista tulosta yhteiskunnallisille päättäjille.
Yritysjohtajille tutkimus osoittaa ensiksi, että juuri nyt on käsillä hetki, jolloin Suomen ja Euroopan taantuman pohjalta on mahdollista ponnistaa uuteen nousuun – USA:n ja Kiinan perään.
Vaikka suuryritysten yhteenlaskettu inflaatiokorjattu liikevaihto on taantumassa painunut jo koronapandemiaa edeltävälle vuoden 2019 tasolle, suurin osa suuryritysten johtajista odottaa yleisen korkotason laskun alkavan tuoda kasvua liiketoimintaan vuoden 2025 jälkipuoliskolla.
Tämä orastava nousu tarkoittaa, että suuryritysten on viimeistään nyt korkea aika aloittaa määrätietoiset investoinnit liiketoimintansa todelliseksi uudistamiseksi ja kasvattamiseksi.
Siltä kannalta on tosin huolestuttavaa, että vain kuudesosa suuryrityksistämme vastasi tutkimuksessa tähtäävänsä vuonna 2025 pääsääntöisesti toimintansa laajentamiseen ja edelleen kehittämiseen. Vain alle kymmenesosa yrityksistä aikoo kohdistaa investointinsa kokonaan uusiin liiketoimintoihin nykyisten liiketoimintojen sijaan.
Nyt olisi kuitenkin aivan viimeinen hetki aloittaa vahvat panostukset nykyliiketoimintojen aitoon uudistamiseen ja jopa kokonaan uusiin liiketoimintoihin.
Akateemisten tutkimusten perusteella juuri taantuman pohjassa uudistumiseen – esimerkiksi tuote- ja palvelukehitykseen – panostavat yritykset saavat huomattavaa etumatkaa kilpailijoihin nähden.
Jos nämä panostukset aloitetaan vasta sitten, kun taantuma on jo väistynyt ja markkinakasvu jo laukkaa, ollaan auttamatta myöhässä.
Toinen suuryritysten johtajille tärkeä tulos tämän vuoden Suuryritystutkimuksessa liittyy liiketoiminnan vastuullisuuteen ja erityisesti biodiversiteettiin.
Positiivista on, että yli puolet suuryrityksistä on nyt sisäistänyt yrityssektorin tärkeän roolin biodiversiteetin suojelussa. Vain noin kymmenesosa yrityksistä näkee, ettei suojelu kuulu lainkaan yrityssektorin vastuulle.
Toisaalta hieman huolestuttavaa on edelleen, että vain noin kolmannes suuryrityksistä on nykyisellään valmiita merkittäviin lisäkustannuksiin biodiversiteetin suojelemiseksi.
Viime syksynä Kolumbian Calissa järjestetyn YK:n biodiversiteettiin keskittyneen kokouksen vanavedessä kaikkien suuryritystemme tulisikin hyväksyä, että ne joutuvat tulevaisuudessa enenevästi kuittaamaan myös biodiversiteetin suojelusta aiheutuvia kustannuksia – hiilidioksidipäästöjen vähentämisen lisäksi.
Tämänkertainen Suuryritystutkimus tarjoaa huomionarvoisia tuloksia myös yhteiskunnallisille päättäjille, kuten poliitikoille ja virkamiehille.
Ensimmäinen tällaisista tuloksista koskee sitä, että Suomen suuryrityksiä huolettaa suurempien maiden yritysten ”jalkoihin jääminen” – mutta samalla yhteiskunnallisten päättäjien nähdään omaavan vastalääkkeitä tähän.
Tärkeimmät vastalääkkeistä liittyvät byrokratian sujuvoittamiseen ja lisäsääntelystä luopumiseen Suomessa ja Euroopassa.
Lähes puolet suuryrityksistä nimittäin kokee, että nykyisellään esimerkiksi virastojen prosessien takkuisuus vähentää haluja investoida liiketoiminnan kasvattamiseen ja uudistamiseen. Vastaavasti jopa 70 prosenttia näkee, että virastojen prosessien sujuvoittaminen auttaisi varmistamaan, ettei yritys jää yhdysvaltalaisten tai kiinalaisten yritysten ”jalkoihin”.
Tämä 70 prosentin osuus vertautuu siihen, että vain alle 40 prosenttia suuryrityksistä kokee, että suuremmat rahalliset tuet ja avustukset Suomen valtiolta olisivat ratkaiseva vastalääke kilpailukykyhaasteeseen.
Byrokratian sujuvoittamisen ja vähentämisen tärkeyttä suuryrityksille ei siis voi liikaa korostaa.
Toinen tulos, joka on huomionarvoinen yhteiskunnallisille päättäjille, koskee ulkomaisen työvoiman rekrytoimismahdollisuuksia ja -ongelmia.
Jopa kolmasosa suuryrityksistä katsoo, että nykyisen hallituksen maahanmuuttopolitiikka vaikeuttaa huomattavasti sekä erityisosaajien että perustason työntekijöiden rekrytointia ulkomailta.
Samalla lähes 40 prosenttia suuryrityksistä kertoo, että niillä olisi tarjolla ”runsaasti” työtehtäviä, joissa ei edes tarvitse osata suomen kieltä.
Ulkomaisten erityisosaajien ja perustason työntekijöiden rekrytoinnin ja maahantulon helpottaminen on myös korkealla edellä mainitulla ”vastalääke”-listalla. Noin kaksi kolmasosaa suuryrityksistä katsoo, että ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin helpottaminen olisi merkittävä vastalääke kilpailukykyhaasteeseen.
Luvut puhuvat siis selvää kieltä: valtakunnan hallituksen pitäisi viimeistään nyt lopettaa siinä illuusiossa eläminen, että Suomi tai suomalaiset yritykset pystyisivät pärjäämään ilman ulkomailta tulevaa työvoimaa.
Tätä korostaa vielä se, että hallituksen ja eduskunnan monet muut päätökset – kuten uusi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) koskeva laki sekä vanhustenhuollon hoitajamitoitukset – tulevat entisestään lisäämään ulkomaisen työvoiman tarvetta lähitulevaisuudessa.
Tutustu OP:n suuryritystutkimukseen osoitteessa op.fi/suuryritystutkimus |