Tuore Suuryritystutkimus tarjoaa kaksi erityisen tärkeää tulosta suuryritysten johtajille, ja toisaalta kaksi erityisen huomionarvoista tulosta yhteiskunnallisille päättäjille.

Teksti Jaakko Aspara, Professori; perustajajäsen, Nordic Institute of Business & Society NIBS
Julkaistu 16.1.2025

Nyt jo kolmattatoista kertaa toteutettu Suuryritystutkimus on vuosien aikana etabloinut asemansa suomalaista yrityskenttää säännöllisesti luotaavien tutkimusten kärjessä.

Suuryritystutkimus on myös tiettävästi ainoa suoma­lainen suurten yritysten ylimpään johtoon kohdistuva säännöllinen kyselytutkimus, joka täyttää kysymyk­siltään ja menetelmiltään tieteellisen tutkimuksen standardit. Tulokset ovat siis paitsi käytännöllisesti relevantteja ja ajankohtaisia myös akateemisesti luotet­tavia.

Oma näkemykseni on, että tämänvuotinen tutkimus tarjoaa kaksi erityisen tärkeää tulosta suuryritysten joh­tajille, ja toisaalta kaksi erityisen huomionarvoista tulosta yhteiskunnallisille päättäjille. 

Yritysjohtajille tutkimus osoittaa ensiksi, että juuri nyt on käsillä hetki, jolloin Suomen ja Euroopan taantuman pohjalta on mahdollista ponnistaa uuteen nousuun – USA:n ja Kiinan perään.

Vaikka suuryritysten yhteenlaskettu inflaatiokorjattu liikevaihto on taantumassa painunut jo koronapandemiaa edeltävälle vuoden 2019 tasolle, suurin osa suuryritysten johtajista odottaa yleisen korkotason laskun alkavan tuoda kasvua liiketoimintaan vuoden 2025 jälkipuoliskolla.

Tämä orastava nousu tarkoittaa, että suuryritysten on viimeistään nyt korkea aika aloittaa määrätietoiset investoinnit liiketoimintansa todelliseksi uudistamiseksi ja kasvattamiseksi. 

Siltä kannalta on tosin huolestuttavaa, että vain kuu­desosa suuryrityksistämme vastasi tutkimuksessa tähtäävänsä vuonna 2025 pääsääntöisesti toimintansa laajentamiseen ja edelleen kehittämiseen. Vain alle kymmenesosa yrityksistä aikoo kohdistaa investointinsa kokonaan uusiin liiketoimintoihin nykyisten liiketoimin­tojen sijaan. 

Nyt olisi kuitenkin aivan viimeinen hetki aloittaa vahvat panostukset nykyliiketoimintojen aitoon uudistamiseen ja jopa kokonaan uusiin liiketoimintoihin. 

Akateemisten tutkimusten perusteella juuri taantuman pohjassa uudistumiseen – esimerkiksi tuote- ja palvelu­kehitykseen – panostavat yritykset saavat huomattavaa etumatkaa kilpailijoihin nähden. 

Jos nämä panostukset aloitetaan vasta sitten, kun taantuma on jo väistynyt ja markkinakasvu jo laukkaa, ollaan auttamatta myöhässä.

Toinen suuryritysten johtajille tärkeä tulos tämän vuoden Suuryritystutkimuksessa liittyy liiketoiminnan vastuullisuuteen ja erityisesti biodiversiteettiin.

Positiivista on, että yli puolet suuryrityksistä on nyt sisäistänyt yrityssektorin tärkeän roolin biodiversiteetin suojelussa. Vain noin kymmenesosa yrityksistä näkee, ettei suojelu kuulu lainkaan yrityssektorin vastuulle.

Toisaalta hieman huolestuttavaa on edelleen, että vain noin kolmannes suuryrityksistä on nykyisellään valmiita merkittäviin lisäkustannuksiin biodiversiteetin suojele­miseksi. 

Viime syksynä Kolumbian Calissa järjestetyn YK:n biodiversiteettiin keskittyneen kokouksen vanavedessä kaikkien suuryritystemme tulisikin hyväksyä, että ne joutuvat tulevaisuudessa enenevästi kuittaamaan myös biodiversiteetin suojelusta aiheutuvia kustannuksia – hiilidioksidipäästöjen vähentämisen lisäksi.

Tämänkertainen Suuryritystutkimus tarjoaa huomion­arvoisia tuloksia myös yhteiskunnallisille päättäjille, kuten poliitikoille ja virkamiehille. 

Ensimmäinen tällaisista tuloksista koskee sitä, että Suomen suuryrityksiä huolettaa suurempien maiden yri­tysten ”jalkoihin jääminen” – mutta samalla yhteiskunnal­listen päättäjien nähdään omaavan vastalääkkeitä tähän.

Tärkeimmät vastalääkkeistä liittyvät byrokratian suju­voittamiseen ja lisäsääntelystä luopumiseen Suomessa ja Euroopassa.

Lähes puolet suuryrityksistä nimittäin kokee, että nykyisellään esimerkiksi virastojen prosessien takkuisuus vähentää haluja investoida liiketoiminnan kasvatta­miseen ja uudistamiseen. Vastaavasti jopa 70 prosenttia näkee, että virastojen prosessien sujuvoittaminen aut­taisi varmistamaan, ettei yritys jää yhdysvaltalaisten tai kiinalaisten yritysten ”jalkoihin”.

Tämä 70 prosentin osuus vertautuu siihen, että vain alle 40 prosenttia suuryrityksistä kokee, että suuremmat rahalliset tuet ja avustukset Suomen valtiolta olisivat ratkaiseva vastalääke kilpailukykyhaasteeseen.

Byrokratian sujuvoittamisen ja vähentämisen tärkeyttä suuryrityksille ei siis voi liikaa korostaa.

Toinen tulos, joka on huomionarvoinen yhteiskunnal­lisille päättäjille, koskee ulkomaisen työvoiman rekrytoi­mismahdollisuuksia ja -ongelmia.

Jopa kolmasosa suuryrityksistä katsoo, että nykyisen hallituksen maahanmuuttopolitiikka vaikeuttaa huomat­tavasti sekä erityisosaajien että perustason työnteki­jöiden rekrytointia ulkomailta.

Samalla lähes 40 prosenttia suuryrityksistä kertoo, että niillä olisi tarjolla ”runsaasti” työtehtäviä, joissa ei edes tarvitse osata suomen kieltä.

Ulkomaisten erityisosaajien ja perustason työnteki­jöiden rekrytoinnin ja maahantulon helpottaminen on myös korkealla edellä mainitulla ”vastalääke”-listalla. Noin kaksi kolmasosaa suuryrityksistä katsoo, että ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin helpottaminen olisi merkittävä vastalääke kilpailukykyhaasteeseen.

Luvut puhuvat siis selvää kieltä: valtakunnan hallituksen pitäisi viimeistään nyt lopettaa siinä illuusiossa elä­minen, että Suomi tai suomalaiset yritykset pystyisivät pärjäämään ilman ulkomailta tulevaa työvoimaa.

Tätä korostaa vielä se, että hallituksen ja eduskunnan monet muut päätökset – kuten uusi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) koskeva laki sekä vanhustenhuollon hoitajamitoitukset – tulevat entisestään lisäämään ulkomaisen työvoiman tarvetta lähitulevaisuudessa.

Tutustu OP:n suuryritystutkimukseen osoitteessa op.fi/suuryritystutkimus