Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikön rakennusopin professori Markku Karjalainen vastaa puheluun sovittuna haastattelupäivänä. Karjalainen kertoo, että on parhaillaan arvioimassa arkkitehtiopiskelijoille järjestetyn suunnittelukilpailun töitä. Kilpailun kohteena on kaksi kuusikerroksista puukerrostaloa, jotka rakennetaan Tampereelle Hervantajärven rantaan Tampereen opiskelija-asuntosäätiön (TOAS) omistukseen.

– Saimme 47 ehdotusta. Taso oli erittäin hyvä, ja voittajaehdotus toteutetaan, Karjalainen sanoo.

Puun suosio kasvaa kouluissa ja päiväkodeissa

Pientaloissa puutalojen markkinaosuus on jo nyt erittäin korkea, 85–90 prosenttia rakentamisvuodesta riippuen. Puuta on ryhdytty käyttämään myös julkisessa rakentamisessa ja kerrostaloissa aiempaa enemmän.

– Tähän saakka teollista, suurimittakaavaista puurakentamista on viety eteenpäin puukerrostalot edellä, koska markkinapotentiaali on kerrostaloissa kaikkein suurin. Näyttää kuitenkin siltä, että koulut ja päiväkodit kiilaavat kerrostalojen ohi.

Vuosina 2010–2019 Suomeen rakennettiin 475 puurakenteista päiväkotia ja 273 koulua. Tällä vuosikymmenellä määrä näyttää vain kasvavan.

Puun suosion kasvu johtuu osittain koulujen laajoista sisäilmaongelmista.

– Nyt halutaan ihmisille terveellisiä rakennuksia, jotka on tehty luonnollisista materiaaleista. Puu on terveellinen myös rakennusfysikaalisessa mielessä. Se on akustisesti hyvä materiaali, ja se myös tasaa kosteutta rakennuksen sisällä. Uusista puukouluista on saatu pelkästään hyviä kokemuksia.

Materiaalit ja prosessit ovat kehittyneet

Opetustiloissa puurakentaminen on jo valtavirtaa, mutta kerrostaloissa puutalojen markkinaosuus uusissa kohteissa on pitkään pysynyt 4–5 prosentin haarukassa. Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola arvioi, että markkinaosuus on kääntymässä kasvuun.

– Meillä on 6 000–7 000 asunnon hankekanta, mutta on vaikea sanoa, koska hankkeet käynnistyvät. Ennustaminen on vaikeaa, mutta uskomme, että puurakentaminen liikahtaa eteenpäin.

Mikkola perustaa arvionsa osin siihen, että sekä materiaalit että rakentamisen prosessit ovat kehittyneet.

Uudet teollisesti tuotetut massiivipuumateriaalit, kuten liimapuu, ristiinlaminoitu puu (CLT) ja viilurakennepuu (LVL) sallivat rakentamisessa entistä pidemmät jännevälit ja soveltuvat myös pientaloja suurempiin kohteisiin. Helpon liitostekniikan, ilmatiiviyden sekä rungon jäykistyksen ja vähäisen painuman vuoksi CLT ja LVL ovat kilpailukykyisiä myös korkeissa puukerrostaloissa.

Uudet kerrostalot rakennetaan elementeistä, jotka työstetään valmiiksi tehtailla. Suurelementit ovat valmiita seiniä, joissa ovet ja ikkunat on sijoitettu paikalleen. Tilaelementit ovat puolestaan laatikkomaisia kokonaisuuksia, joihin on tehtaalla asennettu valmiiksi kaikki pintamateriaalit listoituksineen, kiintokalusteet, kodinkoneet ja talotekniikka.

Teollisessa rakentamisessa aletaan pikkuhiljaa päästä mittakaavaetuihin.

– Prosessi hioutuu, ja se alkaa näkyä myös kustannuskilpailukyvyssä. Puurakentaminen ei ole enää montaa prosenttia jäljessä kivirakentamisesta. Joissain kohteissa puu on jo osoittautunut kiveä edullisemmaksi. Ruotsissa tehdyssä mittavassa selvityksessä puukerrostaloasunnot ovat osoittautuneet jo 20 prosenttia betonitaloja edullisemmiksi, Mikkola sanoo.

Tulevat rakentamismääräykset suosivat puuta

Uudessa puurakentamisessa suurin osa työstä tehdään puhtaissa ja kuivissa tehdassaleissa, ja työmaalla elementit vain nostetaan nopeasti paikalleen ja liitetään yhteen. Samalla rakennusliikkeiden ansaintalogiikka muuttuu.

– Toistaiseksi kovin moni suurista rakennusliikkeistä ei ole halunnut uudenlaista prosessia työmailleen. On luonnollista, että isot yritykset haluavat pysyä mallissa, joka on tuttu ja riskitön.

Hiljattain myös suuret rakennusliikkeet ovat aktivoituneet.

– Puun mahdollistama teollinen esivalmistus ja sen mukanaan tuoma rakennusprosessin selkeä tehostuminen kiinnostavat, Mikkola sanoo.

NCC toteuttaa puukerrostaloja Turun Linnafeltissä, ja YIT aloitti helmikuussa ensimmäisen puukerrostalonsa rakentamisen Tampereen Hervannassa.

– Iso muutos tapahtuu, kun rakennusmääräyksissä otetaan huomioon vähähiilisyys ja päästöjen vähentäminen. Silloin puulla on vahva etulyöntiasema, Mikkola sanoo.

Ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen tiekartta esittää, että rakentamismääräyksissä otettaisiin huomioon rakennuksen koko elinkaaren päästöt vuoteen 2025 mennessä.

Toimijoita on edelleen vähän

Saksaan, Sveitsiin, Itävaltaan ja Ruotsiin verrattuna Suomi on vasta alussa suuren mittakaavan puurakentamisessa.

– Missään nimessä emme ole enää koerakentamisvaiheessa, mutta puurakentamisen toimijoita on edelleen vähän. Tarvitaan rohkeutta ja uusia rakennuttajia, Markku Karjalainen sanoo.

Puuta voisi käyttää enemmän, mutta myös nykyistä monipuolisemmin.

– Puusta voi tehdä jäähalleja, kylpylöitä ja jopa kauppakeskuksia. Lisäksi puurakenne voi toimia rakennuksen näkyvänä arkkitehtonisena osana.

Entä olisiko jo aika luopua puu- ja betonirakentamisen kahtiajaosta?

– Kyllä olisi. Puukerrostaloihin menee aika paljon betonia, eikä niissä pärjätä ilman terästä. Vastakkainasettelu on täysin tarpeetonta. Pitäisi tehdä hyviä rakennuksia, ja hyödyntää kotimaista, uusiutuvaa raaka-ainetta, Karjalainen sanoo.

Puurakentamisen ympäristövaikutukset:

• Yksi kuutiometri puuta sitoo itseensä tonnin ilman hiilidioksidia. Puun kuivapainosta puolet on hiiltä. Kuutiometrissä puuta on 250 kiloa hiiltä.

• Metsät ovat kasvaessaan hiilinieluja ja puutuotteet ovat hiilivarastoja.

• Puurakenteiseen noin sadan neliömetrin omakotitaloon sitoutuu noin 18 tonnia hiilidioksidia. Määrä vastaa henkilöauton kymmenen vuoden päästöjä.

Uusia puurakennuksia:

Tuupalan puukoulu, Kuhmo. Suomen ensimmäinen CLT-elementti- ja liimapuutekniikalla rakennettu koulu. Koulussa tehtävässä tutkimuksessa selvitetään puurakentamisen terveysvaikutuksia sekä alakoululaisten kokeman stressin lähteitä.

Pudasjärven hirsikampus. Maailman suurin hirsirakenteinen koulu. Rakennus voitti vuoden 2016 puupalkinnon.

Lapinmäen päiväkoti, Helsinki. Haagaan vuonna 2019 valmistunut kaksikerroksinen päiväkoti on rakennettu CLT-elementeistä, jotka ovat näkyvissä sisätiloissa.

Jyväskylän Puukuokka. Kolmen puukerrostalon kokonaisuus. Ensimmäinen taloista voitti arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon sekä Puupalkinnon vuonna 2015.

Joensuun Lighthouse (kuvissa). Suomen korkein, 14-kerroksinen ja lähes 50 metriä korkea puukerrostalo. Puupalkinnon voittaja vuonna 2019.

​