Mikä henkivakuutuksen kuolintapauskorvauksen verotuksessa on muuttunut?

Perintö- ja lahjaverotusta kevennettiin vuoden 2017 alussa ja samassa yhteydessä henkivakuutusten‍ kuolemantapauskorvausten osittainen verovapaus lähiomaisille päätettiin poistaa. Vakuutusten kuolintapauskorvaukset ovat siten 1.1.2018 alkaen tapahtuvien kuolemantapausten osalta yksi omaisuuserä perintöveroa määrättäessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aiemmin henkivakuutusten kuolemantapauskorvaukset‍ olivat lähiomaiselle verovapaita 35 000 euroon saakka ja puolisolle maksettavasta korvauksesta sai verovapaasti puolet tai vähintään 35 000 euroa. Nyt kun vuoden 2018 alusta kuolemantapauskorvaukset siirtyvät kokonaan perintöverotuksen piiriin, tämä edellä mainittu verovapaus poistuu.

Muiden kuin vakuutetun lähiomaisten osalta verotukseen ei tule muutoksia ja heille kuolemantapauskorvaus on jatkossakin pääomatuloveron alaista tuloa. Muutos koskee mm. perinteisiä henkivakuutuksia (riskihenkivakuutuksia), säästöhenkivakuutuksia sekä ryhmäeläkevakuutuksia riippumatta siitä, koska vakuutus on otettu.

Perintö- ja lahjaverotuksen kevennysten yhteydessä vuoden 2017 alusta vakuutuskorvauksen osittaisen verovapauden poistamista ”kompensoitiin” korottamalla puolisovähennys 90 000 euroon ja alaikäisyysvähennys 60 000 euroon. Perintöverotettavan omaisuuden alaraja on 20 000 €.

Mitä sitten tulee tehdä veromuutoksen takia?

– Ihan ensiksi kannattaa tarkastaa vakuutuksesi edunsaajamääräys ja onko se ylipäätään ajan tasalla, kehottaa Outi Savola.

Jos olet määrännyt vakuutuksesi edunsaajaksi lapset, sinun ei tarvitse tehdä muutoksia. Lapset maksavat saman perintöveron riippumatta siitä, saavatko he kuolintapauskorvauksen vanhempansa henkivakuutuksesta edunsaajana tai kuolinpesän kautta.

– Jos henkivakuutuksesi edunsaaja‍ on puoliso, on hyvä varmistua siitä, että edunsaajamääräys vastaa edelleen tarkoitusta myös verotuksellisesti, neuvoo Savola.

Joissain tilanteissa puolison osuus voi olla verotuksen näkökulmasta järkevää ohjata kuolinpesään. Esimerkiksi jos edunsaajana on kuolinpesä, varakkaampi puoliso kuolee ja kaikki puolisoiden omaisuus on avio-oikeuden alaista, lesken osuutta on tietyin reunaehdoin mahdollista käsitellä verovapaasti tasinkona.

Toinen esimerkki voisi olla sellainen, että jos leski ei ole saamassa vainajalta mitään omistusoikeudella (on vaikka keskinäinen hallintaoikeustestamentti), voidaan vakuutuksen edunsaajaksi nimetä puoliso ja hän saa korvauksen verovapaana 110 000 euroon saakka. Toisaalta sitten taas, jos esimerkiksi perheellä on taloudellisesti merkittävä asuntolaina, voi olla järkevää ohjata korvaus edunsaajamääräyksellä kokonaan sille, joka lainaa lyhentää.

Kokonaistilanne ratkaisee

Yksinkertaistaen voit lähestyä asiaa alla olevien kysymysten kautta. Jos vastaus kaikkiin alla oleviin kysymyksiin on ’kyllä’, edunsaajamääräyksen muuttamista voi olla järkevää harkita:

• Onko vakuutuksen edunsaaja puoliso?

• Onko puolison saama vakuutuskorvaus ja perintö yhteensä yli 110 000 euroa?

• Onko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen (ei ole avioehtoa)?

• Onko vakuutuksenottaja puolisoaan varakkaampi?

Henkivakuutuksen tarkoituksena on huolehtia siitä, että kuoleman kohdatessa läheistesi arki on edes talousasioiden näkökulmasta hieman helpompaa. Tärkeintä on varmistaa, että henkivakuutuksen korvaussumma on riittävä ja vastaa todellista tarvetta.

– Mieti siis tarkkaan, mikä on sinun kokonaistilanteesi sekä myös tahtosi ja tarpeesi henkivakuutuskorvaukseen liittyen ja muista, että verotus on vain yksi osa isompaa yhtälöä, Outi Savola tähdentää.

Vakuutuksen edunsaajamääräyksen tulee olla sellainen, joka vastaa juuri sinun tahtoasi ja huomioi yksilöllisen kokonaistilanteesi, joten kaikille sopivaa ohjetta edunsaajamääräyksestä tai sen muuttamisesta on mahdoton antaa. Jos tarvitset keskustelukumppania, ota yhteyttä omaan osuuspankkiisi!