Nuorista suuri osa on kulutuskeskeisiä, selviää OP Ryhmän yhdessä Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen kanssa tekemästä barometritutkimuksesta.

44 prosenttia nuorista voitiin tutkimuksessa luokitella yhtenäiseksi ryhmäksi kyselyvastausten perusteella, joissa korostuivat esimerkiksi mielihyvä ostosten tekemisestä sekä muiden ihailu kalliin asunnon, auton tai vaatteiden perusteella.

Kulutuskeskeiset nuoret vastasivat olevansa onnellisempia, jos omistaisivat hienompia tavaroita.

Nuorisobarometrissa erottautui rahankäytössä kolme toisistaan poikkeavaa ryhmää: kulutuskeskeisten lisäksi säästäväiset (35 prosenttia) ja ympäristötietoiset (21 prosenttia).

Säästäväiset vastaajat olivat muita tyypillisemmin samaa mieltä esimerkiksi väittämästä "suunnittelen ostokseni huolellisesti etukäteen". Säästäväiset eivät saa mielihyvää ostosten tekemisestä yhtä lailla kuin kulutuskeskeinen nuorten ryhmä.

Huoli ilmastonmuutoksesta vaikuttaa kulutuspäätöksiin.

Ympäristötietoisten erottuminen omana ryhmänään kertoo nuorten kiinnostuksesta ympäristöasioihin ja vastuullisuuteen myös taloudellisessa päätöksenteossa. Ympäristötietoiset olivat korostuneesti samaa mieltä väittämästä "minulle on tärkeää, että ostamani tuotteet eivät ole ympäristölle haitallisia". Huoli ilmastonmuutoksesta vaikuttaa kulutuspäätöksiin.

Kolme nuorta koulutiellä
Nuorista erottui kolme erilaista kulutustyyliä: kulutuskeskeinen, säästeliäs ja ympäristötietoinen.

Kolmen nuoren kuluttajaryhmän taustatekijöissä näkyy eroja.

Kulutuskeskeiset kokivat hieman muita useammin taloudellisen tilanteensa huonoksi tai melko huonoksi. Säästäväisissä korostui miessukupuoli ja kokemus hyvästä taloudellisesta tilanteesta. Ympäristötietoiset vastaajat olivat muita useammin naispuolisia, lukiolaisia ja leimallisesti kokivat taloudellisen tilanteensa vähintään melko hyväksi.

Kulutusasenteet ja oma taloudellinen tilanne ovat olleet toisiinsa yhteydessä myös aiemmissa tutkimuksissa: Materiakeskeisyys on yleisempää vähävaraisiksi perheensä kokeville nuorille. Ympäristötietoisuus ja säästäväisyys on tyypillisempää niille nuorille, joilla on korkeakoulutetut vanhemmat.

- Vähävaraisuus saattaa saada nuoret kuvittelemaan, että kulutus ja esimerkiksi brändituotteet tekevät onnellisemmaksi ja auttavat pääsemään haluttuihin sosiaalisiin ryhmiin. Keski- ja hyvätuloisten perheiden nuorille tämä paine ei ole ehkä niin suuri, pohtii Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska.

- Kaikki nuoret eivät ole samalla viivalla taloutensa rakentamisessa. Siksi on tärkeää saada eri taustoista tulevat nuoret talouskasvatuksen ja -koulutuksen ulottuville sekä kohdentaa taloustaitojen opetus oikein. Tähän tarvitaan kotien, koulujen ja muiden yhteiskunnan toimijoiden yhteistyötä, Wilska toteaa.

Valtakunnallisessa tutkimuksessa selvitettiin 15–19-vuotiaiden nuorten rahankäyttöä, taloudenhallinnan taitoja ja tilannetta sekä näihin liittyvää käyttäytymistä ja asenteita. Kyselyvastaajia oli 1886.

Tuloksia hyödynnetään laajalti OP Ryhmän taloustaitotyön ja opetustoiminnan sekä oman talouden hallinnan palveluiden kehittämisessä. Tutkimustietoa karttui kyselyssä esimerkiksi myös kotona nuorten ja vanhempien välillä käytävästä talouspuheesta sekä taloustaitojen eroista ja niiden oppimisen lähteistä.

- Tutkimus on Suomessa ainutlaatuinen, ja sen tuloksia voivat hyödyntää niin koulut, perheet, päättäjät kuin rahoitusalakin. Barometri on tarkoitus toistaa säännöllisin väliajoin, jotta nuorten talousosaamisen trendit saadaan näkyviin, toteaa akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta.