Tekisi mieli terttutomaatteja, mutta ostoskoriin päätyy kuitenkin halvempi vaihtoehto, vaikka talous antaisi myöden mieliteolle. Onko edullisemman tomaatin ostaminen järkevää säästeliäisyyttä, vai mistä siinä on kyse? 

Psykologi Maarit Lassander pohtii Rahapuhetta-podcastissa pihiyttä käsittelevässä jaksossa, että meillä on monia tapoja puhua rahankäytöstä. 

 – Välillä puhumme siitä, että on pihi, nuuka, tarkka tai säästeliäs. Näillä kaikilla on erilaiset väritykset. Pihiin liittyy ajatus, että on liian pihi. Siinä toiminnan ajatellaan menevän yli siitä, minkä ajatellaan olevan järkevää, tai itselle hyväksi, kun ei osaa tai hankkia asioita, joita tarvitsee, Lassander sanoo.

Milloin pihiys menee yli?

Se, meneekö pihiys yli, on Lassanderin mukaan jokaisen henkilökohtainen asia. 

– Pihiys on asia, jota kukaan ulkopuolinen ei voi nähdä. Sitä pitää itse tunnustella, että olenko mukavasti säästeliäs, vai onko tämä asia, joka tuntuu itselle ongelmalliselta. Onko kyse siitä, että haluaisin syödä vähän parempia tomaatteja, mutta en halua ostaa niitä pihiyden takia, ja jään paitsi siitä ilosta, mitä voisin saada. 

Kaikkiaan rahan käytössä on kyse totutuista ja opituista tavoista. Elämänkokemukset ja lapsuus määrittelevät paljolti tapaamme kuluttaa. 

–  Meillä on yleensä vähemmän rahaa esimerkiksi opiskeluaikana. Kuitenkaan kaikki opiskelijat eivät ole tarkkoja rahan käytössä. Kuluttamiseen enemmän vaikuttaa se, miten olemme ylipäätään tottuneet käyttämään rahaa. Se voi kummuta lapsuudesta ja asenteista, jotka liittyvät rahan käyttöön. Esimerkiksi se, miten vanhemmat suhtautuvat velkaan, voi vaikuttaa. On myös mahdollista, että on nähnyt elämässään reipasta rahankäyttöä, joka on voinut luoda vastareaktion, ja omasta rahankäytöstä on tullut varovaista, Lassander kertoo.

Mikä tunne on rahankäytön taustalla?

Niukan rahan käytön syy voi olla moninainen. Kuluttamiseen keskittyneessä kulttuurissa on myös hyvä muistaa se, etteivät kaikki pidä kuluttamisesta. Monelle shoppailu on kerrassaan epämieluista, ei se ole ekologistakaan. Lassanderin mukaan onkin hyvä pohtia, millaisia tuntemuksia rahan käyttäminen tai säästäminen herättävät. 

– Onko rahan käytön taustalla pelko, ettei pärjää, vaikka tulot olisivat hyvät ja oma talous olisi tasapainossa? Pyöriikö mielessä ajatuksia, että mitä jos. Pihiyden tai säästämisen taustalla voi olla ajatus, että raha suojaisi vaikeilta elämän tapahtumilta. Sitä se ei kuitenkaan tee. Raha on vain yksi työkalu, joka lisää turvallisuutta. Jos se on itselle ainoa työkalu turvallisuuden hankkimiseksi, pihiys voi mennä ongelmalliseksi. Silloin voi kieltää itseltään tärkeitä tai iloa tuottavia asioita, kun haluaa takertua turvallisuuden tunteeseen, sanoo Lassander.

Lassanderin mukaan on hyvä tarkastella, että mitkä muut asiat elämässä voisivat tuoda turvallisuuden ja rauhan tunnetta kuin raha. Omista tuntemuksista kannattaa puhua läheisten kanssa tai hakeutua psykologille.  

Mistä sitten tietää, onko oma nuukuus hyväksi? Lassander antaa kolme vinkkiä: 

  1.  Mieti, onko säästeliäisyydessä tai nuukailussa itselle tai muille haittaa.
  2. Jos olet säästeliäs, nauti siitä, se on hyvä ominaisuus, josta voi iloita. Aseta itsellesi kysymyksiä siitä, mihin säästän, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä, mihin säästetty raha johtaa, millaisia hyviä asioita sillä voi tehdä. Tässä rahat ja arvot yhdistyvät ja säästöt ovat tapa toteuttaa omia arvoja.
  3. Erottele asiat, jotka ovat hupia ja jotka ovat tarpeellisia. Varmista, että tarpeelliset asiat tulee hoidettua. Omaan budjettiin on kuitenkin hyvä lisätä säännöllisesti jokin hupiasia, jota ei tarvitse perustella muille, mutta joka tuo itselle iloa. Rahan määrä voi olla pieni, mutta kokemus hyvä. 

Mikä on säästeliyttä tai pihiyttä? Milloin nuukailu menee yli? Mitä liialliselle pihiydelle voi tehdä? Kuuntele Rahapuhetta-podcastin jakso pihiydestä Spotifysta.